Äänessä asumisen pioneerit

Mitkä seikat houkuttavat ihmisen asumaan keskeneräiselle asuinalueelle? Konepajalla 10 vuotta asunut sekä Ranta-Tampellaan juuri muuttanut YIT Kodin asukas kertovat.

*** *** ***

Konepajan yhteisöä rakentamassa

Helsingin Vallilassa sijaitseva Konepaja on yksi kaupunkikehityksen näkyvimmistä esimerkeistä. Kymmenessä vuodessa uusi asuinalue on kasvanut huimasti ja houkutellut luokseen kodinostajia. Yksi Konepajan pitkäaikaisimmista asukkaista on Kari Nyholm, joka on viihtynyt alueella jo yli 10 vuotta.

Yli 15 vuotta Helsingissä asuneelle Kari Nyholmille Konepaja on tuttuakin tutumpi alue. Hän muutti kaksioon Aleksis Kiven kadulle 2009 ja on siitä asti pysynyt alueen vakiokasvona. Konepajan keskeneräisyys ja jatkuvat rakennustyöt eivät ole Karia tai hänen perhettään haitanneet, vaan tärkeintä on ollut asua keskeisellä sijainnilla, kehittyvien palveluiden äärellä.

”Halusimme avovaimoni kanssa asunnon alueelta, joka olisi osa kantakaupunkia ja lähellä hyviä liikenneyhteyksiä. Niinpä päädyimme muuttamaan tänne, vaikka naapurusto ja lähialueen palvelut ovat kehittyneet vasta vähitellen”, Kari avaa Konepajalle muuttamisen taustoja.

Karin ja hänen avovaimonsa askeleet ovat kulkeneet varsin tavanomaista reittiä. Ensin muutettiin kaksioon, ja vähitellen alettiin suunnitella isomman asunnon ostamista. Onneksi sopiva kohde löytyi varsin läheltä – nimittäin samasta rapusta.

”Meille oli tulossa perheenlisäystä ja ehdimme jo varata muutaman sadan metrin päässä valmistumassa olleesta taloyhtiöstä uuden kolmion, kun törmäsimme sattumalta naapuriimme. Puhuimme asunnoista, ja samalla selvisi, että myös hän on pian muuttamassa. Kävikin sitten niin, että peruimme varauksen ja ostimme hänen asuntonsa”, Kari nauraa.

Kun perhe kasvoi vielä kaksosilla muutaman vuoden kuluttua, alkoi ruokakunta etsiä itselleen vielä isompaa kotia Konepajalta. Karin mukaan uudisasunnon löytäminen alueelta oli tuolloin melko helppoa. Vanhasta asunnosta päästiin eroon viikossa, ja vuoden vuokra-asumisen jälkeen ostettiin yli 80-neliöinen koti. Nyt on siirrytty aikaan, jossa asunnot ovat kiven alla.

”Asunnot menevät täällä useimmiten kaupaksi niin vikkelästi, että ne eivät koskaan päädy julkiseen myyntiin. Arvonnousu on ollut huomattavaa koko alueella. Se on antanut tärkeää taloudellista turvaa silloin, kun on pitänyt katsella isompaa asuntoa. Kukaan ei tunnu haluavan alueelta pois, vaan ihmiset vaihtelevat täällä asuntoja keskenään”, Kari kertoo Konepajan alueen asuntokaupan luonteesta.

Konepajalla ihmiset tuntevat toisensa

Konepajan naapurustossa riittää tuttuja kasvoja. Kari saa olla koko ajan tervehtimässä, kun vastaan tulee entisiä ja nykyisiä naapureita. Karin mukaan Konepajan yhteisö on vahva, ja ihmiset viihtyvät turvallisessa ympäristössä.

”Ehkä hyvä henki on muodostunut sen myötä, kun porukka on saanut alkaa rakentaa omaa yhteistä kulttuuria aivan alusta asti. Ja kun kaikki ovat viihtyneet täällä useita vuosia, ihmiset ovat tulleet tutuiksi ja löytäneet yhteisiä harrastuksia”, Kari pohtii alueen hyvän yhteishengen syitä.

Alueen nopea kasvu näkyy myös lapsien kautta. Lähellä olevat koulut ja monipuoliset leikkipaikat ovat saaneet lapsiperheet viihtymään ja asettumaan aloilleen. Tekemistä on paljon, eikä ydinkeskustan vaaroista tarvitse murehtia.

”Lapsiperheellisenä täällä on kiva asua, kun saman ikäisiä tenavia on ympärillä pilvin pimein. Koulu on lyhyen matkan päässä, eikä reitin varrelle mahdu monia vaarallisia risteyksiä. Se luo turvallisen elämänpiirin”, Kari jäsentää.

Palvelut kehittyvät asuntojen lomassa

Kari haluaa taloyhtiön hallituksen puheenjohtajapestin ohessa olla perillä myös koko Konepajan kehittämisestä. Alueen edunvalvojana toimii aktiivinen Konepaja-liike, jonka jäsenistö on tullut tutuksi muutaman vuoden takaisesta taistelustaan kansainvälistä rautakauppaketjua vastaan. Kyse on toiminnasta, jolla pyritään edistämään kaupunkiviihtyisyyttä monin eri tavoin.

”Vaikka alue kasvaa nopeasti, liike huolehtii siitä, että Konepaja säilyy viihtyisänä paikkana myös tulevaisuudessa. Olemme mukana esimerkiksi OmaStadi-hankkeessa viheralueita koskevalla ehdotuksella, joka palvelisi sekä alueen ihmisiä että tapahtumajärjestäjiä”, Kari kertoo.

Lähipalvelujen niukkuus on ollut Konepajan ainut huono piirre. Nyt viereen on noussut Mall of Tripla, ja perheen suuret ostokset voidaan tehdä tarvittaessa Pohjoismaiden suurimmassa kauppakeskuksessa. Karin mukaan sillä ja alueen viimeisten rakennustöiden valmistumisella on suuri merkitys.

”Onneksi palvelut ovat vihdoin kehittyneet parempaan suuntaan. Enää ei ole pakko ajaa autolla muualle ostosten perässä, vaan ne löytyvät ihan nurkan takaa. Samoin ravintoloiden tulo ja viereisten puistojen viimeistely ovat lisänneet tunnetta, että pian alue on kaikin puolin valmis.”

*** *** ***

Kasvava Ranta-Tampella muuttaa maisemaa

Tampereen ydinkeskustan välittömässä läheisyydessä, aivan Näsijärven rannan tuntumassa, rakennetaan huimaa vauhtia kasvavaa kaupunkia. Tampereen uudelle asuinalueelle raivattiin tilaa massiivisella tunnelihankkeella, ja nyt Ranta-Tampellan ns. Kanavakortteliin on noussut jo ensimmäinen täysin uusi kerrostalo. Siihen muutti tamperelainen Henri Lehtimäki.

”Muutimme avopuolisoni kanssa tänne noin vuosi sitten, kun talo vihdoin valmistui. Sitä ennen asuimme melkein naapurissa, joten muuttomatka ei ollut muutamaa sataa metriä pidempi”, Henri kertoo.

Ranta-Tampellan alue on kiehtonut Henriä jo monen vuoden ajan. Suuret rakennushankkeet eivät ole miestä pelottaneet, vaan hänelle ne ovat näyttäytyneet pikemminkin positiivisessa valossa: alue on kehittynyt entistä monipuolisemmaksi ja kulttuuriltaan rikkaammaksi. Koko elämänsä Tampereella asuneelle Henrille uudisasuntokohde oli kaikkien aikojen tilaisuus, sillä hän on aina nauttinut keskustan läheisyydestä ja Näsijärven tarjoamista ulkoilumahdollisuuksista.

”Onhan tämä alueena yksi Tampereen hienoimmista. Keskustan palvelut ovat alle puolen kilometrin päässä, ja Näsijärven laineet näkyvät ikkunasta. Kevyen liikenteen väylät kulkevat nenän edestä, ja kilometrin päässä ovat Kaupin metsäreitit. Siinä mielessä täällä on kaikki, mitä ihminen tarvitsee.”

Uudisasunnon tehoneliöt lisäävät asuinmukavuutta

Muutto noin 20 vuotta vanhasta asunnosta uuteen tarkoitti myös kymmentä lisäneliötä. Henrin mukaan vanhan kaksion ja täysin uuden kolmion erot ovat huomattavia: sen lisäksi, että neliöitä on enemmän, ne ovat nykyisin myös tehokkaammassa käytössä.

”Neliöiden tehokkuus on isoin asia, jonka uudessa asunnossa on huomannut. Hukkatilaa ei ole esimerkiksi ison vaatehuoneen tai erillisen wc:n muodossa, mikä näkyy välittömästi asuinmukavuudessa. Pohjaratkaisun avaruudesta ja käytännöllisyydestä on pakko antaa tunnustusta suunnittelijoille”, Henri sanoo.

Henri kertoo, että Ranta-Tampellan ensimmäisenä valmistuneessa uudiskohteessa näkyy paljon tuttuja kasvoja. Muutto edellisestä osoitteesta kohti rantaa on ollut selvästi muillakin mielessä.

”Nykyisen taloyhtiön kokouksissa törmää niihin samoihin ihmisiin, jotka tulivat tutuiksi edellisessä osoitteessa Verstaankadulla. On hienoa, että olemme päässeet jatkamaan juttua siitä, mihin se viimeksi jäi”, Henri nauraa.

Ympärillä rakentuva kaupunki ei häiritse

Henrin asunnon viereinen työmaa näyttäytyy karuna paikkana. Tiet ovat keskeneräisiä, parkkipaikkoja ei ole ja pihat ovat täynnä nostureita sekä joka puolella hääräileviä työntekijöitä. Vaikka monet suhtautuvat epäilevästi rakennustyömaan keskellä asumiseen, eivät erilaiset työvaiheet ja niiden aiheuttama melu ole häirinneet Henriä. Niihin voi hänen mukaansa varautua suvaitsevalla ja ymmärtävällä asenteella.

”Ostohetkellä osasimme varautua siihen, että seuraavat viisi vuotta tässä voi kuulua kaikenlaista pörinää ja hurinaa. Mutta kun on päivät muualla töissä, työmaa näyttäytyy vain viereisten talojen valmistuneina kerroksina tai tehtyinä tienpätkinä. Ei työmaata muuten tule edes ajatelleeksi.”

Henrin mukaan uuteen asuntoon muuttamisessa on paljon hyviä puolia. Merkittävin niistä on asumisen laatu. Investointi omaan viihtyvyyteen on hänelle tärkeämpää kuin asunnon varsinainen arvonnousu ja sijoituksen tuotto.

”Rahallisesti on tietysti kiva ajatella, ettei asunnon arvo tule ainakaan laskemaan, mutta henkilökohtaisella viihtymisellä on kuitenkin suurempi merkitys. Se, että on onnistunut hankkimaan asunnon, jonne on kiva tulla ja jossa on hyvä olla, on täällä asumisessa kaikkein tärkeintä”, Henri päättää.

Lue lisää:

Pasila – kasvun keskipiste
Toimiva koti – enemmän kuin neliöidensä summa
Kestävät kaupunkiympäristöt -barometri 2019

Lisätietoja:
Johanna Savolainen, viestintäpäällikkö, YIT Oyj, puh. 044 305 4594, johanna.savolainen@yit.fi

YIT on suurin suomalainen ja merkittävä pohjoiseurooppalainen rakennusyhtiö. Kehitämme ja rakennamme asuntoja ja asumisen palveluja sekä toimitiloja ja kokonaisia alueita. Lisäksi olemme vaativan infrarakentamisen erikoisosaaja ja päällystäjä. Yhdessä asiakkaidemme kanssa lähes 10 000 ammattilaistamme luovat entistä toimivampia, vetovoimaisempia ja kestävämpiä kaupunkeja ja elinympäristöjä. Toimimme 11 maassa: Suomessa, Venäjällä, Skandinaviassa, Baltiassa, Tšekissä, Slovakiassa ja Puolassa. Uusi YIT syntyi, kun yli 100-vuotiaat YIT Oyj ja Lemminkäinen Oyj yhdistyivät 1.2.2018. Vuoden 2018 oikaistu pro forma -liikevaihtomme oli noin 3,2 miljardia euroa. YIT Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä www.yitgroup.com/fi