Toimiva koti – enemmän kuin neliöidensä summa

Sujuva asuminen on neliömäärää suurempi kysymys. Siihen vaikuttavat jokaisen omat tarpeet ja mieltymykset. Kotimuotoilu selvittää, mitkä asiat tekevät asunnosta toimivan ja asukkaan arjesta sujuvaa.

Kuluneen vitsin mukaan suomalaisen unelmakoti on kartano järven rannalla keskellä Helsinkiä. Kun unelmista herätään todellisuuteen, useimmat meistä arvostavat asuntoa, joka on omiin tarpeisiimme toimivan kokoinen, sijaitsee meille sopivassa paikassa ja tekee arjesta sujuvaa.

YIT toteutti vuonna 2013 ensi kertaa Heimo-haastattelututkimuksen, jossa selvitettiin suomalaisten asumismotivaatioita. Tutkimus uusittiin vuonna 2017. Neljässä vuodessa ihmiset olivat alkaneet arvostaa yhä enemmän asumisen helppoutta ja vaivattomuutta.

”Tutkimuksen mukaan nousevia asumisen trendejä ovat vaivaton asuminen sekä helppo liikkuminen. Laskussa sen sijaan ovat halu käyttää rahaa asumiseen sekä asuntojen tilantarve. Kaupungistuminen kasvattaa keskusta- ja kerrostaloasumisen suosiota Suomessakin. Kehitykseen vaikuttavat myös perhekuntien pieneneminen ja väestön ikääntyminen”, arvioi YIT:n asumisen kehitysjohtaja Marko Oinas.

YIT:n vastaus muuttuneisiin tarpeisiin on suunnittelufilosofia, jota kutsutaan kotimuotoiluksi. Sen mukaan kodeista muodostuu arjen mukavuusalueita, kun niissä vähennetään tarpeetonta, lisätään tilojen monitoimisuutta ja tarjotaan fiksuja palveluja asukkaan arjen avuksi.

”Moni sortuu ruotimaan asumiskysymyksiä oman sosioekonomisen asemansa ja omien tarpeidensa näkökulmasta. Kotimuotoilu sen sijaan tarkoittaa asettumista asiakkaan asemaan – siinä keskitytään niihin toimintoihin, joita kotona tehdään. Vain tarpeellinen on hyvää muotoilua. Ihmiset eivät enää halua tuhlata rahaa vajaakäytölle jääviin neliöihin”, Oinas linjaa.

”Hyvä esimerkki tästä murroksesta on keittiö. Jos ruokaa tehdään paljon ja usein, siihen pitää olla kunnon tilat. Nykyisin keittiö kuitenkin toimii monilla pikemminkin baarityyppisenä olohuoneen jatkeena kuin varsinaisena valmistuskeittiönä. Avokeittiöiden yleistyminen ja asuntokohtaisten saunojen vähentyminen tuovat huomattavasti väljyyttä pieneenkin asuntoon.”

Turhasta tilasta ei kannata maksaa

Kotimuotoilu on jo aktiivikäytössä YIT:n Smartti-asunnoissa. Niiden pohjaratkaisut on mietitty niin, että asukas ei maksa turhista neliöistä vaan saa toimivaa tilaa elämiseen.

Joonas Mutkala on tuore Smartti-asukas. 26-vuotias työssäkäyvä sinkkumies muutti helmikuun alussa omaan 50-neliöiseen kaksioonsa Vantaan Hakunilassa.

”Vuoden verran olin katsellut omistusasuntoja Itä-Vantaan alueelta. Sitten huomasin, että YIT tekee alueelle uutta. Mietin, että uusi asunto on toki vähän kalliimpi kuin vanhat, mutta siinä ei tarvitse huolehtia putki- tai muistakaan remonteista vielä pitkään aikaan”, Mutkala kertoo.

Hän sanoo vierastavansa sokkeloisia asuntoja, joissa on siellä täällä erillisiä pikku koppeja.

”Oma kotini on tehty avoimeksi – kylppäri on keskellä ja asunto on rakennettu sen ympärille. Neliömäärä on juuri passeli, siinä on kasvun varaa vaikka kahdelle. Saunaa asunnossa ei ole, mutta en minä sitä joka päivä tarvitsisikaan. Sauna on minulle sosiaalinen tapahtuma, ei osa arkea.”

Samalla Mutkala tulee tiivistäneeksi yhden kotimuotoilun ydinajatuksista: miksi maksaa tilasta, jota käyttää vain harvoin.

Kiinnostus kodin palveluihin kasvaa

Heimo-tutkimus kertoo myös, että kiinnostus kodin palveluiden käyttöön on noussut selvästi. Haluttuja kaikenikäisten joukossa ovat etenkin siivous-, remontointi- ja korjauspalvelut. YIT:n Asumisen palvelut -kehitysohjelman johtaja Pekka Helin kertoo YIT:n tarjoavan yhä enemmän asumisen mukavuutta lisääviä palveluita esimerkiksi digitaalisen YIT Plus -asiakaskanavansa kautta.

”Kun alkuvuonna kartoitimme asiakkaan polkua, kävi ilmi, että muun muassa kodin remontointi on monille iso kipupiste. Asiakkaat kokevat, etteivät he aina löydä luotettavia tekijöitä. Olemme viime aikoina olleet yhteydessä joihinkin vuosikymmen sitten rakentamiimme taloyhtiöihin ja tarjonneet niille kodin päivityspalvelua yhdessä paikallisten luottokumppaniemme kanssa”, Helin toteaa.

Toinen tuore avaus palvelurintamalla on vuokraus. YIT haluaa tarjota asuntoja sekä ostettavaksi että vuokrattavaksi. Lisäksi kokeillaan erilaisia välimuotoja. Osto-optiomallissa asiakas voi alussa muuttaa asuntoon vuokralle ja sitten halutessaan lunastaa sen itselleen tietyllä ennakkoon sovitulla hinnalla ensimmäisen viiden vuoden aikana.

”Omistamisen ja asumisen muotoja on erilaisia. Jokaisen valinnan taustalta löytyy yksilöllisiä näkemyksiä. Kokonaisuus on kunnossa, kun asiakas saa itse valita hänelle parhaiten sopivan asumis- ja omistusmuodon ja siihen hänelle tarpeelliset palvelut.”

Lue lisää:
Kotimuotoilusta
Smarteista

Lisätietoja:
Marko Oinas, Asumisen kehitysjohtaja, YIT Oyj, puh. 040 506 7430, marko.oinas@yit.fi
Pekka Helin, johtaja, Asumisen palvelut -kehitysohjelma, YIT Oyj, puh. 040 588 8135, pekka.helin@yit.fi
Hanna Malmivaara, viestintäjohtaja, YIT Oyj, puh. 040 561 6568, hanna.malmivaara@yit.fi

YIT on suurin suomalainen ja merkittävä pohjoiseurooppalainen rakennusyhtiö. Kehitämme ja rakennamme asuntoja, toimitiloja ja kokonaisia alueita. Lisäksi olemme vaativan infrarakentamisen erikoisosaaja ja päällystäjä. Yhdessä asiakkaidemme kanssa 10 000 ammattilaistamme luovat entistä toimivampia, vetovoimaisempia ja kestävämpiä kaupunkeja ja elinympäristöjä. Toimimme 11 maassa: Suomessa, Venäjällä, Skandinaviassa, Baltiassa, Tšekissä, Slovakiassa ja Puolassa. Uusi YIT syntyi, kun yli 100-vuotiaat YIT Oyj ja Lemminkäinen Oyj yhdistyivät 1.2.2018. Vuoden 2017 pro forma -liikevaihtomme oli yli 3,8 miljardia euroa. YIT Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. www.yitgroup.com/fi