YIT:llä esimiehet kannustavat eteenpäin ja toimenkuvaan voi itse vaikuttaa

Samuli Torkkolalla on tällä hetkellä projektipäällikkönä vastuullaan suunnittelunohjaus Tiistilässä sijaitsevan, pääkaupunkiseudun ensimmäisen ja valmistuttuaan myös yhden Suomen suurimman puukoulun ja päiväkodin, parissa. Rakennus tulee olemaan kooltaan yli 12 000 bruttoneliömetriä ja sisältämään tilat 990 oppilaalle ja 110 työntekijälle sekä 168 varhaiskasvatuspaikkaa. Työmaa suojataan rakentamisen ajan myös yhdellä Suomen suurimmista sääsuojista.

”Tämä on siitä mielenkiintoinen hanke tässä kohtaa uraani, että olen tehnyt betonielementtirunkoisen, teräsrunkoisen, sekä sekarunkoisen elementti/paikallavalurunkoisen rakennuksen maanalaisena kohteena, ja nyt vielä pääsen työskentelemään tämän puurakenteisen kohteen parissa. Monenlaisia rakennuksia eri käyttötarkoituksiin on siis tullut urani aikana tehtyä”, Samuli koostaa.

Hän kertoo, että työn suola on ehdottomasti monipuolisuus. ”Kaikki toimitilahankkeet ovat niin erilaisia käyttötarkoituksiltansa, joten näiden kautta saa laajaa kokemusta erilaisista asioista ja oppeja pystyy hyödyntämään ristiin uusissa hankkeissa.”

Nykyisellä hankkeella päivittäinen yhteistyöverkosto on todella laaja, ja Samuli kuvaakin sitä leikkisästi ”isoksi orkesteriksi”. Siihen kuuluu muun muassa työmaan oma toteuttava henkilöstö, hankintatiimi, arkkitehdit, rakennesuunnittelijat, erilaiset konsultit ja erityisasiantuntijat, mittamiehet, tilaajan ja käyttäjien edustajat päiväkodista sekä ylä- ja alakoulusta erikseen, tuotannon valvojat sekä aliurakoitsijat/tavarantoimittajat.

Verkosto on osaltaan senkin vuoksi laaja, koska koulun eri osa-alueilla, kuten liikuntasalilla, keittiöllä ja pihalla on kaikilla omat asiantuntijansa käyttäjäpuolelta. Keskeistä hankkeella onkin huolehtia siitä, että jokainen tiedostaa oman roolinsa isossa kokonaisuudessa.

Pehmeä laskeutuminen ison talon arkeen

Ennen YIT:tä Samuli oli ollut töissä pienemmissä yrityksissä kirvesmiehenä. Käytännön tuntemisesta on ollut Samulin mukaan rakennusalan töissä paljon hyötyä.

”Välillä on asioita, jotka tietokoneella voivat näyttää siltä, että ne onnistuvat, mutta todellisuudessa ne eivät työmaalla onnistuisi toteuttaa, jolloin käytännön näkemys asioista auttaa.”

Samuli päätyi YIT:lle aikanaan haettuaan YIT Opintojen ensimmäiseen ryhmään, joka aloitti syksyllä 2011. Tuolloin hän opiskeli toista vuotta rakennusinsinööriksi englanninkielisessä tutkinnossa Hämeen ammattikorkeakoulussa HAMK:issa.

”YIT Opinnot olivat pehmeä laskeutuminen ison talon arkeen, kun pääsi näkemään ensin taustalta, että miten täällä tehdään hommia.”

YIT Opintoihin lukeutui Samulin mukaan paljon työmaavierailuja.

”Niissä näki, mitä kaikkea täällä tehdään kokonaiskuvassa. Oli todella kivaa nähdä ihmisiä ja yhteistoiminnan määrää. Parasta antia oli se, kun ihmiset puhuivat omista kokemuksistaan, mistä sai paljon käytännön hiljaista tietoa”, hän kertoo tyytyväisenä.

Hyötyä oli myös siitä, että YIT Opinnoissa tutustui isolla skaalalla talon ihmisiin.

”Siten oli helppo tulla YIT:lle myös ensimmäiseen harjoitteluun, kun tiesi ja tunsi ihmisiä sekä osasi ottaa tarvittaessa yhteyttä oikeisiin henkilöihin.”

Seuraavan vuoden toukokuussa Samuli aloitti meillä ensin työnjohtoharjoittelussa.

”Siitä päivästä lähtien työsuhteeni on jatkunut YIT:llä keskeytymättömänä. Kesäharjoittelun jälkeen kohteessa riitti tekemistä ja jäin tuntityöntekijäksi kevääseen saakka koulun ohessa”, hän kertoo.

Resurssipalveluista oppia ihmisten kohtaamiseen

Hankkeen lopulta valmistuttua Samulin opinnot alkoivat olla vain opinnäytetyötä vaille valmiit. Hämeessä ei kuitenkaan silloin ollut toimitilatyömaata järkevän matkan päässä.

”YIT Opintoihin minut rekrytoinut henkilö otti yhteyttä ja totesi, että HR-puolella voisi olla rooli tarjolla ja voisin sanavalmiina ihmisenä sopia siihen hommaan”, Samuli kertoo.

Niinpä hän aloitti meillä resurssipalveluissa, eli HR-puolella resurssikoordinaattorina.

”Valmistuin opinnoistani siinä sivussa ja minut vakinaistettiin. Työskentelin resurssipalveluissa lopulta parisen vuotta.”

Samuli kertoo, että HR-puolesta on ollut paljon hyötyä sosiaalisten taitojen kehittämisessä.

”Siellä oppi paljon siitä, miten ihmisiä kohdataan ja käsitellään. HR-työssä tuli kohdattua paljon hankaliakin tilanteita, jotka eivät olleet kummallekaan osapuolelle mukavia, mutta niistä saadut opit ovat tallessa”, hän iloitsee.

Takaisin työmaalle

HR-tehtävien kimpussa tovin työskenneltyään Samulilla alkoi olla intoa mennä taas takaisin työmaalle, ja hänen toiveensa otettiinkin melko nopeasti huomioon.

”Jatkoin sitten taas toimitilapuolella pääkaupunkiseudulla työmaainsinöörinä. Postille rakennetun logistiikkakeskuksen hankkeen jälkeen sopivia haasteita löytyi Länsimetron jatkeen aseman parista”, hän kertoo.

Länsimetron hankkeessa Samuli työskenteli lopulta neljä vuotta, jonka jälkeen hän siirtyi nykyiseen rooliinsa 2022 keväällä. Projektipäällikön roolista löytyykin Samulin mukaan vielä paljon uutta ammennettavaa ja opittavaa.

Uteliaisuudella pääsee pitkälle

Viikon kulku projektipäällikkönä toistuu samankaltaisena vakioitujen kokousaikojen johdosta. Työpäivän aamu lähtee käyntiin yleensä sähköpostin selailulla kahvikupposen ääressä.

”Alkuviikosta käyn yleensä edellisen viikon uudet piirustukset läpi ja teen niihin liittyvät toimet samoin tein. Kommentoin piirustuksia ja katson, että olemme aikataulussa niiden suhteen. Meillä on suunnittelijoiden ja käyttäjien kanssa useita erilaisia palavereita.”

Samuli tarvitsee työssään erityisesti stressinsieto- ja yhteistyökykyä.

”Rakennusalahan on pitkälti ongelmanratkaisua. On myös tärkeää asetella sanansa huolellisesti niin, ettei kukaan pahoita turhasta mieltään ja että asia ymmärretään samalla tavalla”, hän lisää.

Myös uteliaisuudella pääsee Samulin mukaan rakennusalalla pitkälle.

”Jos uskaltaa ja viitsii kysyä asioista, voi löytyä uusia näkökulmia, joita ei ole itse tajunnut ollenkaan ajatella - yksin tällaisia hankkeita ei kukaan tee”, hän neuvoo.

Samuli toteaa, että rakentamisessa on tärkeä ottaa huomioon aina myös käyttäjien näkökulma.

”Jokin saattaa olla kiva, helppo tai edullinen rakentaa, mutta se ei välttämättä ole kuitenkaan käyttäjilleen paras vaihtoehto. On siis tärkeää osata ottaa huomioon käyttäjien tarpeet, jotta he voivat olla tyytyväisiä lopputuotteeseen.”

Esimiehet kannustavat eteenpäin

Samuli on viihtynyt YIT:llä vuosien saatossa hyvin ja nykyinen toimenkuva projektipäällikkönä on mukavan monipuolinen.

”Minulle on aina sattuneet hyvät esimiehet, jotka ovat kannustaneet eteenpäin ja olleet avoimin mielin. YIT:llä on myös voinut vaikuttaa omaan toimenkuvaan ja pystynyt tekemään mielekkäitä asioita”, hän iloitsee.

Samuli oli toivonut sellaista työtä, jossa voisi vaikuttaa suoraan tekemiseen – ja kaikki toimenkuvat ovatkin olleet sen mukaisia työmaainsinööristä nykyiseen toimenkuvaan. Nykyisessä toimenkuvassa toki vaikuttamisen määrä ja skaala on hieman eri kuin aloittaessa.

”Nyt näen aika konkreettisesti asiat, joista sovitaan. Voin hoitaa roolia omalla tavallani ja olla apuna työmaalle. Yritän huolehtia siitä, että kaikilla on edellytykset hoitaa omaa rooliaan parhaalla mahdollisella tavalla.”

Samulin henkilökohtaisena tavoitteena on saada minimoitua suunnittelusta aiheutuneet ongelmat tuotantoon.

”Työmaakokemuksellani on iso rooli siinä, että tiedän, miten asiat työmaalla oikeasti tehdään ja pystyn huomioimaan niitä jo suunnitteluvaiheessa etukäteen.”

Oma kädenjälki yhteiskuntaan

Samulin mielestä rakennusalalla työskentelemisen parhaita puolia on etenkin se, että saa jättää oman kädenjälkensä yhteiskuntaan ja näkee konkreettisesti uudet rakennukset ja niiden käytön.

”On myös hienoa, että pystyn oikeasti vaikuttamaan asioihin aika paljonkin. Parhaimpia ovat ne hetket, kun tulee ahaa-elämyksiä, joiden ansiosta saamme tehtyä vaikkapa laadullisesti tai taloudellisesti parempaa tulosta tai käyttäjät kertovat, että joku yhdessä keksitty ratkaisu on aivan loistava”, Samuli iloitsee.

”Töissä on aina ollut hyvä ilmapiiri, kun tavoite on ollut sama ja ollaan puhallettu yhteen hiileen. On myös hyvä tuoda positiivista energiaa ympärillensä ja vaikuttaa näin muidenkin mielialaan”, hän lopettaa.

Avoimet työpaikat

Liity tulevaisuuden tekijöihin