- Projektitarina
- 20.2.2024
- 463 lukukertaa
Sairaalahankkeella tehtiin tiivistä yhteistyötä rakennuttajan ja hyvän tiimin kanssa
Syyskuussa 2023 Kotkaan valmistui Kymenlaakson keskussairaalan laajennus. Mukana sairaalarakentamisessa oli monia ammattitaitoisia YIT:läisiä. Millaista hankkeessa oli työskennellä? Tässä jutussa siihen antavat vastauksen mukana olleet työpäällikkö ja työmaainsinööri. Kuvituksena on rakentamisen aikaisia kuvia.
Sairaalahankkeessa Kymenlaakson keskussairaalalle Kotkaan rakennettiin uudisrakennus sairaalan uuteen Fb-osaan. Pinta-alaa tänä syksynä valmistuneella sairaalarakennuksella on 19 700 bruttoneliömetriä. Siinä on kolmessa kerroksessa potilasosastoja sekä kolmessa muussa kerroksessa tiloja muun muassa lääkevalmistukselle ja laboratoriolle.
Työpäällikkö ja sairaalahankkeella myös projektipäällikön roolissa toiminut Toni Heinänen kertoo, että yhteistoiminnallisena projektinjohtourakkana vedetyllä hankkeella oli YIT:ltä mukana yhteensä noin parikymmentä ammattilaista, joista puolet toimihenkilöitä ja loput työntekijöitä. Tuorein rakennusalan tekijä heistä oli aikaisemmin kaupan alalla työskennellyt työmaainsinööri Nanna Toreno. Hän tuli hankkeelle vuoden 2022 alussa, alun perin työnjohtoharjoitteluun. Työmaalla työskentely oli hänelle tuolloin aivan uutta insinööriksi valmistumisen jälkeen - päivät eivät käyneet tylsiksi.
”Pääsin suoraan haasteelliseen projektiin. Alanvaihto kannatti ja hankkeella oli hyvä porukka. Joka päivä oppi uutta, kun oli esimerkiksi melko paljon yhteyksissä suunnittelijoihin ja asiakkaaseen, joiden kanssa oli helppo keskusteluyhteys.”
Nanna kertoo, että tiimi oli työmaalla hyvin moninainen.
”Siinä oli vanhan liiton konkaria sekä kaikenlaista urataustaa ja osaamista omaavia henkilöitä.”
Hanke alkoi hieman ikävästi maaliskuussa 2021 korona-aikana, jolloin sairastumisia oli jonkin verran, muttei kuitenkaan onneksi niin paljoa, että työmaa olisi täytynyt sulkea. Porukkaa täytyi kuitenkin jakaa pieniin työkuntiin. Tämän jälkeen materiaalihankintoihin vaikutti hieman sotatila Ukrainassa, mutta kaiken kaikkiaan hankkeen haasteet saatiin aina hyvin ratkottua ja uudisrakennus aikataulussaan rakennettua.
”Hankkeessa tehtiin todella tiivistä yhteistyötä rakennuttajan kanssa ja samalla puolen pöytää pähkäiltiin yhdessä asioita. Kaikille annettiin myös työmaalla hyvin työrauha tehdä asioita loppuun saakka”, Toni toteaa.
Erityisenä onnistumisena keskussairaalahankkeella Toni mainitsee alkuvaiheen työt. Niissä valtavaa määrää kalliota, yhteensä noin 32 000 m3, louhittiin käytössä olevan sairaalan alla ja vieressä, häiritsemättä sairaalan toimintaa. Sen jälkeen asennettiin vielä tukimuurit.
”Se oli hyvä saavutus ilman isompia ongelmia ja onnistui logistisesti sekä yhteistoiminnallisesti hyvin käytössä olevan sairaalan kanssa. YIT:n Infra hoiti louhinnat.”
Nanna teki opinnäytetyönsä hankkeella tärinänhallintatyöstä louhinnassa, josta tulikin tämän myötä syväluotaavaa oppia takataskuun.
Yhteen hiileen puhaltamista
Nannan titteli vaihtui hankkeen aikana työnjohtoharjoittelijasta työmaainsinööriksi. Työnjohdollisista tehtävistä Nannalla oli vastuullaan siivous. Lisäksi hän teki muun muassa materiaalitilauksia, perehdytyksiä, tiedottamista ja laskutusta, osallistui hankkeen aikatauluttamiseen, toimi sihteerinä erilaisissa palavereissa sekä koordinoi huoltokirjamateriaaleja. Hän sanookin leikkisästi, että ”minua kiinnostaa tietää kaikki”.
Työnteossa Nanna pitää vahvuuksinaan tietoteknisiä sekä viestinnällisiä taitoja. Tukea esimerkiksi alan vakiintuneiden käytänteiden kanssa sai pitkään alalla työskennelleiltä konkarikollegoilta. Nanna kehuu työmaan kannustavaa ilmapiiriä sekä asioiden ratkaisukeskeistä otetta - ei etsitty syyllisiä vaan ratkaisuja.
Työpäällikkönä Toni puolestaan on halunnut korostaa sitä, että asioista keskustellaan eikä niitä jätetä leijumaan ilmaan, jolloin työnteko on helpompaa.
”Työmaalla tehtiin hommia hyvässä yhteishengessä rakennuttajan kanssa ja puhallettiin yhteen hiileen.”
Toni kuvailee osuvasti, että ”yhdessä tekemisen on se juttu haastavissa kohteissa.”
Puhtaanapito ja talotekniikka isossa roolissa
Sairaalarakentamisessa puhtaanapidon merkitys korostuu. Nanna kertoo, että esimerkiksi konehuoneen asennukset tehtiin osastoimalla aina alue kerrallaan. Kun alueet oli siivottu puhtaiksi, puhtautta ylläpidettiin asennusten ajan, niin ettei samaan aikaan tehty muita töitä.
”Se oli melko tarkkaa, aikataulutusta vaativaa hommaa. Ensin tehtiin pölyävät työt, sitten siivottiin ja huputettiin alue, jolloin asennukset päästiin tekemään puhtaalle alueelle”, Nanna selittää.
Tiloissa oli hiukkasmittareita seuraamassa ja lisäksi puhtauskonsultti kävi tarkastamassa tiloja.
Toni on aikaisemminkin työskennellyt alliansseissa, projektinjohtourakoissa ja samantyyppisissä julkishallinnon isoissa kohteissa, vaikkei hänellä ennen tätä ollutkaan kokemusta aivan näin isosta keskussairaalahankkeesta. Hän kertoo, että sairaalahankkeissa talotekniikkaa on iso määrä ja enemmän kuin muussa rakentamisessa.
”Talotekniikan määrä on kasvanut vuosi vuodelta, mikä vaatii enemmän myös sen suunnittelulta ja ohjaamiselta. Talotekniikan onnistuminen, yhteensovittaminen ja ongelmien ratkaiseminen ovatkin keskeisessä roolissa tällaisen hankkeen läpikäynnissä ja sen onnistumisessa. Tätä voidaan pitää isona onnistumisena tällä hankkeella.”
Erilaiset testaukset rakentamisen loppuvaiheessa vievät sairaalarakentamisessa paljon aikaa, noin puoli vuotta.
Aamujumpilla työpäivät hyvin käyntiin
Sairaalahankkeella Kotkassa pidettiin hyvää huolta niin työturvallisuudesta kuin kaikkien fyysisestä jaksamisesta. Nanna veti työmaalla päivittäin aamujumpan. Ainoastaan silloin, kun vettä satoi kaatamalla, pidettiin tuolijumppa sisällä. YIT:läiset osallistuivat jumppiin kesät talvet. Satunnaisesti myös muita urakoitsijoita tuli mukaan.
”Puhuimme kollegoiden kanssa, että aamuverryttelyjä jäi kaipaamaan esimerkiksi lomaillessa, niin tärkeäksi ne muodostuivat. Teimme niitä YIT:n ohjeistamilla liikkeillä, joista löytyy erilainen sarja jokaiselle arkipäivälle. Liikkeissä on paljon venytyksiä sekä tasapainon hallintaa, jotka tulevat hyötykäyttöön päivän aikana työmaalla ja ehkäisevät tapaturmia.”
