Nihdin asuinrakennushankkeet vaativat erityisen tarkkaa suunnittelua ja tiivistä yhteistyötä

YIT urakoi kolmen asuinkerrostalon kokonaisuuden Helsingin Nihdin Lukki-kortteliin, joka on entinen satama-alue Kalasatamassa. Nihdin Torniin, Kulmaan ja Porttiin valmistui yhteensä 114 asuntoa, 51 autopaikan parkkihalli ja neljä liiketilaa. Merellisessä Kalasatamassa siltayhteyksineen tulee olemaan uniikki yhdistelmä upeita merimaisemia, urbaania kaupunkiympäristöä ja erinomaisia lähipalveluja.

Helsingin Sompasaaren eteläkärjen eli Nihdin ensimmäinen asuinkortteli huikeissa merimaisemissa on valmistunut ja monissa sen kodeista on merinäköala. Nihdin Kulman ja Portin kattokerroksesta löytyy asukkaiden yhteisessä käytössä olevia kalustettuja yhteistiloja sekä saunaosastoja. Uusi asuinalue on myös hyvien kulkuyhteyksien varrella Kruunuvuoreen rakenteilla olevan raitiotien vieressä.

Asuinkorttelin ympärillä rakentuva raitiotietyömaa ja muut lähistön rakennustyömaat toivat Nihdin rakennushankkeeseen erityisiä haasteita, kun pienellä alueella operoi monta toimijaa saman aikaisesti. Tästä huolimatta taloyhtiöt valmistuivat ajallaan ja tarjoavat nyt moderneja koteja kasvavalla alueella.

Yhteistyö ja viestintä avainasemassa

Työmaainsinööri Matias Lahtela vastasi Asunto Oy Nihdin Tornin hankkeen talouden hallinnasta, ennakkosuunnittelusta ja työmaan viestinnästä. Työnjohtaja Jesper Paavolan vastuulla olivat sen sijaan asuntojen sisäpuolen tehtävät, kuten maalaustyöt, lattialämmitykset, listoitukset, oviasennukset ja parketin sekä kalusteiden asennukset. Vastaavana työnjohtajana Ville-Pekka Koivu huolehti Asunto Oy Nihdin Portin hankkeen toteutumisesta, aikataulutuksesta, talouden seurannasta ja resursoinnista.

Matias, Jesper ja Ville-Pekka painottavat, että läpi Nihdin rakennushankkeen erittäin tärkeässä roolissa oli tiedon sujuva kulku ja tiivis yhteistyö niin omien kuin vieressä olevien työmaiden välillä.

”Pidimme viikoittaisia palavereita korttelin muiden rakentajien ja kahden viikon välein Destian Kalasatama-Pasila-raitiotietyömaan kanssa, jotta pystyimme aikatauluttamaan ja sovittamaan yhteen eri työvaiheet pienellä alueella. Kävimme asioita hyvin yksityiskohtaisesti läpi”, selittää Matias.

Helsingin kaupungin logistiikkakoordinaattorin kanssa varmistettiin kuukausittaisissa kokouksissa Nihdin alueen logistiikkaa, jossa tärkeimpinä olivat alueen ajoreitit, työmaiden varastoalueet, työskentelyalueet sekä muut alueella tapahtuvat työt. Työvaiheita sovitettiin yhteen muiden rakentajien kanssa ja vaihdettiin kuulumisia.

”Yhteistyö oli monipuolista ja vaati jatkuvaa vuoropuhelua sekä koordinointia kaikkien osapuolten välillä”, painottaa Matias.

Turvallisuus muuttuvassa ympäristössä

Suurena apuna työvaiheiden yhteensovittamisessa toimi myös ohjelma, jolla voitiin 3D-mallintaa työmaa-aluetta ajankohtaisesti päivittyvien dronekuvien avulla.

”Dronekuvan avulla pystyimme visualisoimaan työmaan tilannetta ja suunnittelemaan työvaiheita muuttuvassa ympäristössä”, jatkaa Matias.

Työvaiheiden yhteensovittamisessa huomioitiin turvallisuus esimerkiksi rajaamalla työmaa-alueita tarpeen mukaan. Työmailla tehtiin viikoittaiset turvallisuuskierrokset ja pidettiin työmaapalaverit. Lisäksi tehtiin säännöllisesti asumisen liiketoiminnan työturvallisuuden ja laadun tasonnoston kierroksia ja turvallisuushavaintoja.

Oman haasteensa rakentamiseen toivat sääolosuhteet merenrannalla. Joskus työt jouduttiin esimerkiksi runkovaiheessa keskeyttämään kovan tuulen takia. Töitä jatkettiin taas, kun sääolosuhteet mahdollistivat turvallisen työskentelyn.

”Merenrannalla sääolosuhteet vaihtelevat tavallista enemmän. Varauduimme näihin muutoksiin etukäteen ja varasimme ylimääräisiä tuulipäiviä runkovaiheen aikatauluun, mikä oli erittäin hyvä ratkaisu aikataulussa pysymisen kannalta”, kertoo Ville-Pekka.

Ympäristötekojen koteja

Työmaiden sähkönkulutukseen käytettiin pelkästään uusiutuvaa energiaa. Asuinkerrostalojen runkorakenteiden materiaalivalinnoissa huomioitiin ympäristö: Nihdin Portissa ja Kulmassa käytettiin vähähiilisiä ontelolaattoja, mikä vähensi rakennusmateriaalien hiilijalanjälkeä merkittävästi.

”Nihdin Torniin asennettiin aurinkopaneelit ja jäteveden hukkalämmöntalteenottojärjestelmä, mikä parantaa energiatehokkuutta”, lisää Matias.

Työmailla saavutettiin hyvä kierrätysaste hyvin organisoidun ja tehokkaan kierrätyksen ansiosta. Lisäksi Nihdin Kulman ja Portin rakennusten katot ovat viherkattoja, mikä lisää viihtyvyyttä ja sitoo hiilidioksidia.

Hienoja yksityiskohtia

Yksi Nihdin Portin merkittävimmistä onnistumisista oli sen näyttävät maisemaportaat, jotka voi bongata myös jalkakäytävältä. Ne vievät Lukki-korttelin sisäpihalle.

”Portaat rakennettiin paikan päällä ja niihin käytettiin reilusti aikaa. Lopputulos onnistui erinomaisesti”, kertoo Ville-Pekka.

Maisemaportaiden erityispiirteenä on työmaalla paikalla rakennetut pylonit, jotka kannattelevat maisemaportaan yläpuolisia rakenteita.

Nihdin Tornissa sen sijaan on kerroksissa 7–16 uniikki julkisivu, jossa vaihtelee eri väriset ja muotoiset peltimateriaalit, joiden muodoista löytyy viitteitä merikontteihin ja alueen historiaan satama-alueena.

”Julkisivu rakennettiin paikan päällä peltirakenteisena. Sen valmistuminen vaati tarkkaa aikataulutusta ja yhteistyötä eri osapuolten kanssa. Sanoisin, että tämä oli yksi projektin merkittävimmistä haasteista ja onnistumisista”, sanoo Matias.

Hyvä yhteishenki ja jatkuva kehittyminen

Nihdin hankkeessa työskenteli jopa noin 170 YIT:läistä työmaatoimistossa ja työmaalla. Läpi rakennushankkeen kantava tekijänä oli hyvä yhteishenki työmaalla.

”Yhteiset kahvitauot auttoivat pitämään hyvää yhteishenkeä yllä työmaalla. Kahvitauoilla saatiin puhua niin työn ulkopuolisia asioita, kuin myös jakaa työhön liittyvää tietoa”, kertoo Jesper.

Hyvä yhteishenki ja yhteiset hetket auttavat myös tiedon kulkemista.

”Jaoimme työmaalta kertyneitä oppeja eteenpäin myös oman työmaamme ulkopuolelle, jotta myös muissa rakennushankkeissamme voidaan hyödyntää meille kertyneitä parhaita käytäntöjä”, jatkaa Jesper.

Hankkeen oppien lisäksi uniikissa projektissa työskentely mahdollisti myös omien taitojen kehittämisen. Matias kertoo oppineensa erityisesti dokumentoinnin ja viestinnän taitoja sekä käyttämään uusia ohjelmia. Jesperin ja Ville-Pekan mielestä tärkeimmiksi taidoiksi osoittautuivat tehokas ongelmanratkaisukyky, hyvät vuorovaikutustaidot ja joustava yhteensovittaminen.

”Kun korttelissa on näin monta toimijaa samanaikaisesti, täytyy puhaltaa yhteen hiileen. Kukaan ei voi ajaa pelkästään oman työmaansa etua, vaan joustetaan puolin ja toisin, jotta kaikkien työmaat pääsevät etenemään”, summaa Ville-Pekka lopuksi.

Kuvassa vasemmalta Matias Lahtela, Jesper Paavola ja Ville-Pekka Koivu juuri valmistuneen kohteen kattoterassilla.

Avoimet työpaikat

Liity tulevaisuuden tekijöihin