Takaisin

Korjausrakentamisessa ratkaisevat ammattitaito, asenne ja käyttäjien tarpeet

Jenni Sahlberg ja Henri Keränen ovat löytäneet unelmatyönsä korjausrakentamisen parista. Jennin urapolku on kuljettanut hänet projektipäällikön tehtäviin, ja vastaavana työnjohtajana toimiva Henri viihtyy työmaaympäristössä, erityisesti koulukohteissa.

Jenni Sahlberg Henri Keranen
Jenni Sahlberg Henri Keranen

Projektipäällikkönä toimiva Jenni Sahlberg päätyi korjausrakentamisen pariin sattumalta. Jo ensimmäinen työnjohtoharjoittelu YIT:llä liki 10 vuotta sitten sujui korjausrakentamisen parissa. Rakennusmestari AMK:n koulutuksen lisäksi Jenni on opiskellut työn ohella diplomi-insinööriksi. Polku projektipäälliköksi on kulkenut työmaainsinöörin ja projekti-insinöörin hommien kautta, pääosin korjaushankkeissa:  

”Kun tarttuu tilaisuuksiin, mitä eteen tulee, niin oppii mistä tykkää ja mikä kiinnostaa. Huomasin, että korjausrakentaminen on minun juttuni, kun pääsin sitä tekemään.”

Vastaavalle työnjohtajalle Henri Keräselle käsillä tekeminen ja korjausrakentaminen oli selvä valinta jo nuorena. Hän kertoo aloittaneensa rakentamisen 15-vuotiaana, ja vapaa-aika kuluu tälläkin hetkellä mökkiä ja vanhaa kalastajatorppaa rempatessa. Henri on valmistunut rakennusmestariksi samasta koulusta ja linjalta kuin Jenni, mutta ura korjausrakentamisen parissa on kuljettanut hänet työnjohtajan ja työmaainsinöörin pestien kautta vastaavaksi työnjohtajaksi:

”Tykkään olla työmaalla, ja keskittyä tekemään yhtä vastuualuetta tietyn aikaa, jotta näen mihin suuntaan seuraavaksi haluan mennä. Haluan edetä siihen asti, mihin rahkeet riittävät. Ja jos haluaisi hypätä työmaan ulkopuolelle, löytyy ison talon sisältä muitakin urapolkuja, kuten kehitystä, laskentaa ja hankintaa.”

Ovatpa Jenni ja Henri ehtineet työskennellä useamman vuoden samoilla koulukorjaushankkeillakin.

Luovaa ongelmanratkaisua ja joustavuutta

Korjausrakentaminen, jos mikä, vaatii tekijöiltään paljon luovuutta, joustavuutta, stressinsietokykyä ja taitoa ratkaista nopeasti eteen tulevia ongelmia. Jokainen kohde ja korjattava rakennus on omanlaisensa, aina 1800-luvulla rakennetuista historiallisista kohteista eri aikakausia edustaviin rakennuksiin.

”Pitää olla kiinnostunut etsimään tietoa pitkälle historiaankin, että tietää mihin jokaisella hankkeella ryhtyy. Tykkään paljon uuden oppimisesta ja vanhaan rakentamiseen liittyvän tiedon keräämisestä. Kyselen myös paljon suunnittelijoilta ja kyseenalaistan tiettyjä normeja ja tapoja, sillä kyseenalaistamalla löytää uusia toimintatapoja. Rohkaisen myös harjoittelijoita kyseenalaistamaan omaa tekemistäni. Tiedon selvittäminen haastaa, mutta jaksaa aina myös motivoida minua”, kertoo Henri.

Teknisen tiedon etsimisen lisäksi muilta korjausrakentamisen ammattilaisilta saa paljon oppia:

”On hyvä olla utelias, tutkia konkreettisesti työmaalla asioita ja keskustella eri alojen osaajien kanssa mitä ja miksi asioita tehdään”, lisää Jenni.

Vanhojen rakenteiden korjaaminen on myös ekologisempaa, jos esimerkiksi runkorakenteita pystytään säilyttämään.

”Kun jatkossa rakennetaan tiloja, niin osataan ajatella jo pidemmälle ja huomioida esimerkiksi rakennuksen muuntojoustavuutta ja elinkaarta”, sanoo Jenni.

Kohteet kuntoon käyttäjien tarpeet edellä

Jenni on tällä hetkellä elinkaarikouluhankkeessa Espoon Laajalahdessa, jossa suojeltu 1950-luvulla rakennettu peruskoulurakennus korjataan ja lisäksi rakennetaan uusi laajennusosa moderneilla opetustiloilla ja liikuntahallilla. Jennille asiakasrajapinnassa ja suunnittelunohjauksessa työskentely tuntuu juuri siltä ’omalta jutulta’: 

”Iso osa työtäni on asiakkaan vaatimusten siirtämistä suunnitelmiin. Teemme päätökset siitä, mitä rakennetaan, mistä kustannukset muodostuvat, ja minkälainen rakennuksesta tulee. Valintoja ohjaa se, että lopputuotteesta tulee asiakkaalle sopiva. Toimin työmaan ja suunnittelijoiden välissä, mikä edellyttää ymmärrystä kokonaiskuvasta sekä hyviä yhteistyötaitoja.”

Jenni-Sahlberg-web.gif

Loppupeleissä Jenniä motivoi rakennusten modernisoinnissa eniten juuri se, kuinka hyviä tiloja asiakkaalle pystytään tekemään:

”Projekti on meille, tilaajalle ja loppukäyttäjälle onnistunut, kun asiakas on silminnähden tyytyväinen”, summaa Jenni.

Myös Henri on ehtinyt työskentelemään reilun kymmenen vuoden aikana monessa eri koulukohteessa. Pääkaupunkiseudulla useat koulut ovat teknisesti käyttöikänsä päässä, minkä vuoksi korjauskohteita on paljon. Tällä hetkellä Henri luotsaa Viherlaakson koulun ja lukion 2. vaihetta Espoossa:

”Tykkään koulukohteiden erilaisuudesta ja siitä, että asiakas on eri tavalla läsnä. Pidän opettajat, rehtorit, koulutoimintaa johtavat instanssit ja käyttäjät mahdollisimman lähellä hankkeen ajan. Järjestimme esimerkiksi kierroksen opettajille työmaalla, että he näkivät käytännössä mitä olemme tekemässä. Näin saimme heiltä arvokasta palautetta huomioitavista asioista, joihin pystymme rakentamisen aikana vaikuttamaan.”

Korona-aika toi myös omat haasteensa esimerkiksi suunnittelijoiden kanssa työskentelyyn, kun työmaalle ei päässytkään paikan päälle tekemään katselmuksia. Jenni ratkaisi ongelman hankkeellaan tekniikkaa hyödyntäen:

”Päädyin pitämään suunnittelijoille Teamisilla ’live’-työmaakierroksia, joissa kuljin puhelin kädessä ja zoomasin kameralla aina olennaisiin kohteisiin, jotta pystyin välittämään heille tilannekuvaa”, muistelee Jenni.

Koko porukan ammattitaito ja asenne avainasemassa

Molempien puheessa nousee toistuvasti esiin työporukan tärkeys, niin työlle tyypillisten yllättävien haasteiden ratkaisemisessa kuin asenteessa, jolla töitä tehdään.

”Vastaavana työnjohtajana on tietysti tärkeää, että omat ratkaisuni ja päätökseni ovat toimivia. Mutta vielä enemmän palkitsee se, että saan koko työmaaporukan työntekijätasolta saakka puhaltamaan yhteen hiileen, ratkomme ongelmat kommunikoimalla ja tulemme hyvin toimeen keskenämme”, toteaa Henri.

Henri-Keranen-2-web.gif

Työ korjausrakentamisessa vaatii hyviä hermoja, heittäytymistä arkeen, oikeaa yhteensovittamista, aikataulujen muokkaamista ja hyvää asiakaspalveluhenkisyyttä.

”Korjauspuolella ei mikään päivä ole samanlainen, vaan onnistumiseen tarvitaan koko porukan ammattitaitoa ja ymmärrystä. Meillä on tietyn henkistä, tekevää väkeä, joka nivoutuu tosi tiiviiksi porukaksi”, kiittelee Henri.

Jennin päivät projektipäällikkönä täyttyvät rakennuslupa- ja toteutusvaiheessa niin työmaan kanssa asioimisesta kuin yhteydenpidosta eri tahojen kanssa. On suunnittelupalavereita, suunnittelijoiden kysymyksiin vastaamista, aikataulujen tekoa ja valvomista, suunnitelmien tarkastamista, käyttäjäpalavereita ja palavereita tilaajan kanssa, missä keskustellaan suunnitelmista ja varmistetaan, että ne vastaavat tilaajan käyttötoiveita.

Jenni tykkää olla myös paikan päällä työmaalla, ’toinen jalka tuotannon puolella’:

”Katselen tilannetta, mitä pitää ratkaista ja onko työmaalla jotakin ongelmia meidän suunnitelmien kanssa. Työmaaporukassa kaikki ovat samassa veneessä. Tiiminä tehdään töitä niin hyvissä kuin haastavissakin tilanteissa. Itselleni yhtä tärkeää kuin mielekäs työ on työympäristö, ja että porukka ympärillä viihtyy.”

Korjauskohteissa myös turvallisuus ja vastuullisuus korostuvat. Jätteiden käsittely on merkittävässä roolissa, eikä saneerattavista kohteista koskaan voi kartoituksista huolimatta täysin tietää, mitä rakenteista löytyy.

”Vanhojen rakenteiden kanssa olemme erittäin varovaisia. Jos esimerkiksi haitta-aineita löytyy muualta kuin kartoituksista, välitetään tietoa rivakasti työntekijöille, jotta kohteessa voidaan työskennellä turvallisesti”, kertoo Henri.

Mitä Jenni ja Henri sitten suunnittelevat tulevaisuuden varalle?

”Olin ehkä jopa vähän yllättynyt, että pääsin nykyiseen tehtävääni näin aikaisin, sillä olin valmistautunut ottamaan aikaa ja tekemään erilaisia vastuualueita eri hankkeissa. Minulla ei ollut suoraviivaista suunnitelmaa uralleni, vaikka polkuni paperilla selkeältä näyttääkin. Olen tyytyväinen siihen, missä nyt olen, ja haluan tehdä nykyistä työtäni niin kauan kuin se tuntuu mukavalta ja kiinnostavalta. Ympärilläni on päivittäin hyviä tyyppejä ja hyvä meininki”, pohtii Jenni.

Ja silloin kun Jenni ei ole projektin äärellä, hän nauttii luonnossa liikkumisesta ja ahkeroi voimanoston parissa.

Henrikään ei kaipaa vielä seuraavaa askelta urapolulleen. Vastaavan työnjohtajan pestiä on takana vasta vajaa vuosi, ja hän viihtyy korjausrakentamisen vaihtelevissa olosuhteissa ja juuri siinä tehtävässä, missä nyt on.

”Tykkään YIT:n hengestä, joka välittyy ympärillä. Täällä saa poikkeuksetta apua, jos sitä tarvitsee. Isossa ja vakaassa yrityksessä on myös paljon kehittymissuuntia”, toteaa Henri.  

Kaiken rakentamisen ohella myös Henri lataa akkujaan luonnon ja veden äärellä. Rakentamisesta jäävän vapaa-ajan Henri käyttää karttoja tutkien ja uusia kalastuspaikkoja etsien:

”Luonnon ihmettely ja kalastus vievät ajatukset pois kaikesta kiireestä ja rakentamista”.

AVOIMET TYÖPAIKAT