Kehityspäällikön kaksi eri työroolia tukevat toisiaan

Hanna Eskelinen työskentelee meillä kehityspäällikkönä Projektitoimisto PMO:ssa (Project Management Office), jossa hän vastaa yhteistoiminnallisten tarjoushankkeiden tuesta sekä niiden toimintamallin ja tarjousaineistojen kehittämisestä. Projektitoimisto on Toimitilat ja Infra-segmenttien yhteinen tukiorganisaatio, joka vastaa parhaiden projektinhallinnan menetelmien ja käytäntöjen määrittämisestä, kehittämisestä ja kouluttamisesta. ​

Lisäksi Hanna työskentelee Tammisairaala-projektilla, jossa hän vastaa yhteistoiminnan tuesta ja projektitoiminnan kehittämisestä. Tammisairaalaksi nimetty HUSin uusi silmäsairaala rakennetaan Helsingin Meilahteen. Sairaalaan rakennetaan yli 200 polikliinista vastaanottotilaa, 15 leikkaussalia, 12-paikkainen vuodeosasto, välinehuoltokeskus ja muita tukipalvelutiloja sekä noin 100 autopaikan pysäköintilaitos. Hankkeen on määrä valmistua vuonna 2024.

”Erityisesti kehitystehtävissä on mielestäni tärkeää, että työmaa-arkeen säilyy kosketuspinta, jotta näemme, mitkä kyvykkyytemme ovat ja minkälaisia asioita kannattaa nostaa kehityspöydälle”, Hanna toteaa.

Molemmat työnkuvat ovatkin tukeneet hyvin toisiaan ja Hannan mielestä kahdessa eri roolissa työskentely on ollut mukavaa, vaikka se vaatiikin hyvää ajanhallintaa ja työtehtävien priorisointia. Välillä täytyy esimerkiksi pohtia, kumpaan päällekkäiseen tilaisuuteen osallistuminen olisi kokonaisuudessaan hyödyllisempää.

”Kahden eri roolin välillä tasapainottelu vaatii avointa työkulttuuria, jota YIT:ltä löytyy, jotta eri työtehtäviä pystytään yhteensovittamaan myös esihenkilöiden kanssa.”

Hanna kertookin, että kollegat ovat YIT:llä keskustelevia, asiantuntevia ja innostavia.

Messujen kautta laadunkehitysharjoittelijaksi

Hanna opiskeli rakennustekniikan diplomi-insinööriksi Tampereen teknillisessä yliopistossa.

”Opiskeluaikoina pidettiin rakennusalan yritysmessut. Törmäsin ständillä silloiseen YIT:n HR-päällikköön. Hän pyysi lähettämään YIT:lle hakemuksen ja CV:n, ja sitä kautta päädyin töihin Turun toimistolle.”

Hanna toimi siellä Asuntorakentaminen Muu Suomi -laadunkehitysyksikössä laadunkehitysharjoittelijana kesällä 2015.

”Kiersimme ympäri Suomea ja teimme laaduntarkastuksia ja paransimme laadunhallintakäytäntöjä ja -dokumentteja”, hän kertoo.

Hannan mukaan rakennustekniikan opinnot antoivat hyvän perustietämyksen rakennusalasta sekä edellytykset tiedon keräämiseen ja asioiden oppimiseen, tervettä kriittisyyttä unohtamatta.

”On ollut tärkeää, että on päässyt työskentelemään jo opintojen ohessa, koska on nähnyt, mitä kurssit käytännössä tarkoittavat.”

Opiskelijavaihdosta suuntaa opiskelulle

Laadunkehitystehtävien jälkeen Hannaa pyydettiin harjoittelijaksi Asumisen liiketoiminnan kehitykseen, jossa hän lähti kehittämään silloista dokumenttipankkia.

”Sen jälkeen lähdin kehittämään YIT:llä projektityötiloja. Seuraavana syksynä, vuonna 2016, olin puoli vuotta vaihdossa Malesiassa.”

Hanna suositteleekin uraansa aloitteleville opiskelijavaihdossa ulkomailla käymistä. Hänelle vaihdolla oli konkreettista vaikutusta siihen, mitä kurssivalintoja hän myöhemmin opinnoissaan teki ja mihin aihealueisiin syttyi aito kipinä.

”Otin ensimmäiset kurssit siellä johtamiseen ja muutosjohtamiseen liittyen ja innostuin sitä kautta johtamisesta. Kun palasin, suoritin tuotantotalouden kursseja liittyen projektin- ja laadunhallintaan”, Hanna kertoo.

Suomeen palattuaan vuonna 2017 Hanna haluttiin kehittämään YIT:lle Toimitilat ja Infra -segmenttiin eri toteutusmuotojen porttimalleja, jotka toimisivat pohjana ja ohjeistuksena projektien läpiviennille. Myöhemmin diplomityönsä Hanna tekikin YIT:n johtamisjärjestelmä case-esimerkkinään siitä, mikä merkitys rakennusalan johdon sitoutumisella on muutoshankkeen etenemiseen.

”Tutkin erityisesti sitä, miten johdon sitoutuminen vaikuttaa siihen, että uusi johtamisjärjestelmä otetaan yrityksessä käyttöön integraation myötä.”

Samana vuonna alkoi YIT:n ja Lemminkäisen yhdistyminen, ja Hannan koettiin sopivan siihen liittyvään integraatio-tiimiin mukaan.

Projektitoiminnan näkemistä alusta loppuun

Kesällä 2019 Hanna vakinaistettiin ja hän siirtyi Toimitilarakentaminen Pääkaupunkiseutu -divisioonaan kehitysinsinööriksi.

”Siellä toimin harjoittelijoiden hallinnollisena esihenkilönä ja vastasin myös projektityötilojen jalkauttamisesta esimerkiksi siten, että kävin aina kertomassa uusille työmaille projektityötiloistamme ja johtamisjärjestelmästämme. Kehitimme silloin lisäksi asiakastyytyväisyyskyselyä”, hän kertoo.

Keväällä 2020 Hanna siirtyi Tammisairaala-hankkeelle, jonka parissa työskentely on ollut todella opettavaista.

”Silloin minulle tarjoutui mahdollisuus, että pääsisin näkemään paremmin projektipuolta ja lähdin ehdottomasti mukaan. Tarkoituksena on, että olisin hankkeella loppuun asti, jotta näen, minkälaista projektitoiminta on alusta loppuun.”

Hannaa suositeltiin Projektitoimiston kehityspäälliköksi. Näin alkoivat keskustelut siitä, jos nämä kaksi roolia voitaisiin yhdistää, mihin lopulta päädyttiinkin Hannan aloittaessa tehtävässä alkuvuodesta. Alkuun työhön lukeutui paljon verkostoitumista erilaisten ihmisten kanssa, jotta sai oleellista tietoa siitä, että missä meidän täytyisi kehittyä, jotta voisimme voittaa hankkeita.

”Työtehtäviini kuuluu näissä kahdessa roolissa esimerkiksi erilaisten tilaisuuksien, kuten Big room -toiminnan organisointia, projektin kehityskohteiden tunnistamista ja ratkaisujen löytämistä, tiedonhallinnan tukemista, uusien työntekijöiden perehdyttämistä, kesäaikaan harjoittelijoiden työnohjausta sekä käynnissä olevien tarjoushankkeiden aikana tarjoustiimin tukemista tarpeen tullen. Harjoittelijoiden kanssa haluan pitää yllä avointa keskustelukulttuuria ja sitä kautta luoda edellytykset luottamuksen syntymiselle.”

Hannan mukaan hänen työssään tarvitaan ennen kaikkea kokonaisuuksien hallintaa, hyviä sosiaalisia taitoja sekä kykyä tarkastella asioita kriittisesti.

Sparrailua ja ideoiden vaihtamista

Koronalla on ollut Hannan työskentelyyn isoja vaikutuksia. Tammisairaala-hankkeelle hän lähti mukaan hankkeen kehitysvaiheessa, jolloin kaikki työskentelyn käytännöt oli luotu toimimaan läsnä tapahtuvassa työskentelyssä.

”Vastuualueelleni kuului hoitaa sitä, että miten voimme viedä hankkeen läpi täysin etänä, mikä oli iso kokonaisuus. Käytännöistä tuli toimivia ja osasta niin tehokkaita, että esimerkiksi palaverikäytänteitä ei ehkä enää siirretä läsnä tapahtuvaan työskentelyyn, sillä meillä on esimerkiksi suunnittelijoita ympäri Suomea.”

Antoisinta Hannan mukaan hänen työssään on se, että asioita voidaan tehdä paremmin.

”Kun keksimme jonkin haasteen ja näemme siinä kehityspotentiaalin, eli että mihin suuntaan voimme lähteä kehittämään toimintaamme, antaa se todella paljon intoa. Suomen suurimpana rakennusalan yrityksenä meillä on myös vastuu ja velvollisuus viedä alaa eteenpäin ja koen, että YIT:llä on myös mahdollisuudet siihen”, Hanna iloitsee.

Innostavaa ja motivoivaa Hannan mielestä YIT:llä ollut myös se, että sekä PMO-tiimissä että työmaalla on paljon ihmisiä, joiden kanssa pystyy sparrailemaan ja vaihtamaan keskenään ideoita ja ajatuksia. Lisäksi hän on ollut tyytyväinen siihen, että meillä on paljon mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen.

”Haluan ehdottomasti jatkaa tulevaisuudessakin kehitystehtävien parissa. Aika näyttää, missä meidän tarvitsee tulevaisuudessa kehittyä.”

Vastapainona työlle Hanna näkee vapaa-ajallaan ystäviä ja harrastaa liikuntaa itseään kuunnellen aina sen mukaan, minkä tyyppistä urheilua hän kokee kulloinkin tarvitsevansa, ulkoilusta ja joogasta lähtien.

”Viime syksynä aloitin koripallokoulun, jossa saan luvan kanssa olla aloittelija. Seinäkiipeily on myös uudempana harrastuksena antanut mukavasti haastetta.”

Avoimet työpaikat

Liity tulevaisuuden tekijöihin