- Projektitarina
- 4.1.2022
- 654 lukukertaa
Lisää tilaa lentoasemalle – Helsinki-Vantaan laajennus oli monelle YIT:läiselle unohtumaton urakka
Kuusivuotisen hankkeen aikana YIT urakoi Helsinki-Vantaan lentoasemalle yhteensä noin 75 800 bruttoneliötä uutta tilaa. Iso, monivaiheinen yhteistyöhanke tarjosi myös hienon oppimispolun vasta alalle tulleille insinööreille.
Helsinki-Vantaan lentoaseman uudistunut pääsisäänkäynti avasi ovensa matkustajille joulukuun alussa 2021. Samoihin aikoihin valmistui YIT:n pitkä työrupeama monien terminaalin osien laajennustöissä, joissa YIT toimi projektinjohtourakoitsijana.
Hankkeen rakennustyöt alkoivat syksyllä 2015. Projektipäällikkö Heikki Kurtin kohdalla työt käynnistyivät kuitenkin jo hieman aiemmin.
”Olin hankkeessa ihan lähtötelineistä asti – tulin mukaan vuonna 2015 siinä vaiheessa, kun aloimme tehdä tarjousta Finavialle. Kun työ oli saatu, ohjasin suunnittelun ensin bussiterminaaliin, ja sen jälkeen olin suunnittelusta vastaavana projektipäällikkönä useimmissa hankkeen osaprojekteissa”, Kurtti kertoo.
YIT urakoi lentoasemalle yhteensä noin 75 800 bruttoneliötä uutta tilaa. Sen vastuulla oli muun muassa kaukolentoalueen terminaalin monivaiheinen laajennusurakka, joka toi Helsinki-Vantaan lentoasemalle lisää tilaa sekä suuremmille matkustajamäärille että laajarunkokoneille. Tiloissa sijaitsee myös uusi turvatarkastus. Lisäksi YIT laajensi matkatavarakäsittelyn tiloja ja rakensi erillisen bussiterminaalin palvelemaan lisääntyviä kenttäpaikkoja.
Rakennusteknisesti haastavia ratkaisuja
Marraskuussa 2021 Helsinki-Vantaan lentoaseman kehitysohjelman projektikokonaisuudelle myönnettiin vuoden 2021 RIL-palkinto.
”Finavia on lentoasemien ammattilainen, jolle monet ratkaisut olivat selviä jo lähtöruudussa. Meidät otettiin mukaan suunnitteluun varhaisessa vaiheessa, joten pääsimme yhteistyössä kehittämään suunnitelmia toteutettavuuden varmistamiseksi. Lentoasemalla käytetyt tekniset ratkaisut ovat monin paikoin ainutlaatuisia, ja tilaajan rooli oli vahva verrattuna tavallisempaan talonrakentamiseen”, Kurtti toteaa.
Terminaali sisältää monia rakennusteknisesti haastavia ratkaisuja, esimerkiksi massiivisia perustuksia ja teräsrunkoja sekä kallistettuja lasijulkisivuja.
”Rakennesuunnittelun puolella haastavia olivat esimerkiksi lentoaseman ilmeeseen sovitetut pitkät lipat, ja poikkeuksellisen vaativia teräsrakenteita on joka puolella terminaalia. Ei ole ihan tavallista, että talo seisoo pilareiden varassa. Terminaali on suurelta osin rakennettu niin, että vain porraskuilut ja liukuportaat menevät kentän tasolle saakka. Näin asematasolle on saatu vilkkaan liikenteen tarvitsemaa ajoreittiä.”
Mittakaavasta kertoo jotain sekin, että toteutusta varten piti tilata työmaalle Euroopan vahvin siirrettävä torninosturi. Suurimmat teräspalkit olivat niin jykeviä, ettei mikään kotimaan markkinoilta vuokrattava nosturi olisi pystynyt niitä liikuttelemaan.
Töitä turvallisuuden ja lentotoimintojen ehdoilla
Kuusivuotisen hankkeen aikana Helsinki-Vantaan laajennuksen parissa työskenteli kokonaisuudessaan 60–70 YIT:n toimihenkilöä. Johannes Lehtonen tuli hankkeeseen tammikuussa 2016 melkein suoraan koulun penkiltä, heti valmistumisen jälkeen.
”Ehdin olla mukana tuotantoinsinöörinä vuoden 2020 alkupuolelle, eli melkein koko hankkeen ajan. Tämä oli jo pelkästään laajuutensa vuoksi poikkeuksellinen työmaa sekä omasta että myös YIT:n pääkaupunkiseudun toimitilayksikön näkökulmasta. Yleensä isot hankkeet ovat yhtä suurta massaa, mutta lentoasemalla työt polveilivat moneen suuntaan ja moniin eri osakohteisiin, kun melkein vuosittain alettiin rakentaa taas uutta osaa terminaaliin”, Lehtonen kertoo.
Poikkeuksellinen oli myös hankkeen työympäristö. Terminaalirakennus on ollut käytössä koko laajennustyön ajan, joten rakentaminen piti hoitaa turvallisuuden ja lentokenttätoiminnan ehdoilla. Työt pyrittiin tekemään niin, että niillä on mahdollisimman vähän vaikutusta aseman matkustajaliikenteen sujuvuuteen. Työmaan toteutus saikin tilaajalta kiitosta lentotoimintojen häiriöttömän toiminnan turvaamisesta.
”Lentoasema on työympäristönä erittäin vaativa ja moniulotteinen muun muassa tiukkojen rajoitusten ja turvallisuutta koskevien erityismääräysten vuoksi. Kaikki työt, joita toimivan kentän keskellä tehtiin, piti suunnitella ja sovittaa yhteen tarkasti. Pienetkin häiriöt voivat vaikuttaa esimerkiksi matkustajavirtoihin, laukkukuljetuksiin ja rullausteihin. Siksi teimme paljon vuorotyötä sellaisiin aikoihin, jolloin matkustajavirtaa oli vähemmän”, Lehtonen sanoo.
Oman lisämausteensa turvallisuusasioihin toi alkuvuonna 2020 Suomeen rantautunut koronapandemia. Terminaalissa työskentelyä korona tosin myös helpotti, kun lentoliikenne ja matkustajamäärät vähenivät.
”Teimme aika paljon koronaan liittyvää suunnittelua ja ohjeistusta. Terminaalin sisällä oli maskipakko, mutta samanlaisia rajoituksia tuli siinä vaiheessa yhteiskuntaan muutenkin. Työn aikataulua korona pikemminkin helpotti esimerkiksi Non-Schengen-alueella, jossa oli normaalisti ruuhka-aikana niin paljon ihmisiä, ettei silloin voinut rakentaa mitään”, kertoo Jannica Romppanen, joka tuli Lehtosen tapaan hankkeeseen suoraan opintojen parista, ensin harjoittelijaksi työnjohtoon ja myöhemmin työmaainsinöörin tehtäviin.
Vankka perusta tulevalle uralle
Sekä Lehtosen että Romppasen mielestä Helsinki-Vantaan monivuotiset laajennustyöt tarjosivat hienon kasvualustan vasta alalle tulleelle.
”Se oppimispolku, jonka iso monivuotinen hanke tarjosi vastavalmistuneelle insinöörille, oli ihan korvaamaton. Tämä oli turvallinen paikka kokeilla siipiään. Vaikka ympäristö pysyi samana, uusia urakkaosia lähti tasaisesti liikkeelle, ja niissä pääsi tekemään aina myös jotain itselle uusia juttuja. Se kokemus valoi vankan perustan tulevalle uralle”, Lehtonen arvioi.
Vaikka pitkän hankkeen valmistuminen oli siihen osallistuneiden mielestä hieno hetki, sekoittui hetkeen myös ripaus haikeutta.
”Ennen rakennusalalle siirtymistä olin lentoasemalla turvallisuusalan töissä, joten olin jo tottunut siihen, että lentokentän ympäristö on vähän kuin toinen koti. Kun hankkeen valmistuttua piti lähteä muille työmaille, tuli hieman haikea olo – miten sitä oikein pärjää isossa maailmassa. Mutta nyt näyttää siltä, että pärjään kyllä. Helsinki-Vantaalta saadut opit ovat kantaneet eteenpäin”, sanoo Romppanen.
