Virossa ja Venäjällä kaivataan valoa ja avointa tilaa, Tšekeissä ja Liettuassa pihaa – asumisratkaisujen kirjo on laaja ympäri Eurooppaa

Kestävät kaupunkiympäristöt -barometrin mukaan uudet asunnot ovat Suomessa jonkin verran halutumpia kuin vanhat asunnot.

Uudet ja vanhat asunnot jakavat mielipiteitä – onhan ihmisillä erilaisia toiveita ja haaveita. Koska asumisen ihanteita on moneksi, myös asumisratkaisujen kirjo on laaja niin meillä Suomessa kuin muissa YIT-maissa.

YIT:n syksyllä 2020 teettämän Kestävät kaupunkiympäristöt -barometrin* mukaan uudet asunnot ovat jonkin verran halutumpia kuin vanhat asunnot: 45 prosenttia vastaajista halusi asua mieluiten uudessa asunnossa, kun taas 39 prosenttia suosii vanhaa, peruskorjattua tai jopa alkuperäisessä kunnossa olevaa asuntoa.

Vanhat asunnot olivat yhtä suosittuja kuin uudet erityisesti Helsingissä, Turussa ja Tampereella sekä kaupunkien keskustoissa – eli juuri siellä, missä entisaikojen kaupunkielämää henkiviä rakennuksia sijaitsee eniten. Sama oli havaittavissa suosikkikaupunginosista kysyttäessä: jos mikään käytännön seikka, kuten raha tai sijainti eivät toimisi hidasteina, nousivat kyselyssä esiin jo toista vuotta peräkkäin Eira, Kaivopuisto ja Ullanlinna, Helsingin keskusta, Kamppi sekä Punavuori.

Vanhojen rakennusten vetovoima voi selittyä arkkitehti Esa Ruskeepään mukaan alitajunnalla. Rakennuksista haetaan usein pysyvyyden tai paikkaan juurtumisen tunnetta, joiden luominen on nykyään vaikeampaa kuin aiemmin. 

Myös esimerkiksi Latvian pääkaupungissa Riiassa vanhat, historialliset rakennukset ovat olleet haluttuja. YIT Latvian Renāte Vanderen mukaan tilanne on muuttunut. Riian keskusta ei ole yhtä eloisa ja houkutteleva kuin ennen, eikä vanhoille asunnoille ole yhtä paljon kysyntää. 

“Osittain kysynnän lasku voi selittyä sillä, ettei asuntoja ole remontoitu vastaamaan nykyihmisten tarpeita esimerkiksi tietoliikenneyhteyksien suhteen eikä taloissa ole hissejä tai pysäköintipaikkoja. Kauneudestaan huolimatta vanhat asunnot ovat myös kalliita ylläpitää, minkä vuoksi moni latvialainen päätyy etsimään uutta ja modernia asuntoa”, Vandere kertoo. 

Uudet kodit kiinnostavat monissa YIT-maissa

Uusille asunnoille löytyy kannattajakuntansa myös Suomesta. Kestävät kaupunkiympäristöt -barometrin mukaan asunnon iällä on eniten merkitystä Y-sukupolvelle eli 18–35-vuotiaille, joista yli puolet (55 %) haluaa asua mieluummin uudessa kodissa ja vain kolmannes (32 %) suosii vanhaa. 

YIT:n Asuminen Suomi ja CEE -segmentin vt. johtajan Marko Oinaksen mukaan uuden asunnon hyödyt, kuten hyvä äänieristys, tehokkaat energiaratkaisut ja toimiva pohja, otetaan helposti itsestäänselvyytenä. Tästä esimerkkinä suomalaisten usein toivoma lasitettu ja tilava parveke. 

”Jugend-rakennuksissa ei yleensä ole parvekkeita, eikä niihin nyt ainakaan ulokeparveketta voisi rakentaa”, Oinas muistuttaa.

Oinaan mukaan yksi uuden asunnon tärkeimmistä ominaisuuksista on parempi toiminnallisuus ja tehokkaammat neliöt: 5–10 neliötä pienempi uusi asunto saattaa tarjota samat toiminnallisuudet kuin vanha asunto.

Uuden kodin ominaisuudet ja toiminnallisuudet koetaan tärkeiksi myös muissa YIT-maissa. YIT Eestin Margus Põim kertoo, että Virossa monet haluavat kodiltaan paljon valoa ja avointa tilaa. Myös parveke tai terassi on toivelistan kärjessä. Useimmiten uudet asunnot vastaavat näihin toiveisiin. 

Venäjällä tilavien asuntojen ja isojen ikkunoiden lisäksi myös näköalat ovat vetovoimatekijä.  

“Moni venäläinen haluaakin asua ylemmissä kerroksissa, jotta voi näköalojen lisäksi nauttia myös hiljaisuudesta”, kertoo Eleonora Dubinina YIT Venäjältä.

Luonto ja palvelut lähellä

Kodin valinnassa painaa vaakakupissa myös se, mitä löytyy kodin seinien ulkopuolelta: luonto, palvelut ja kulkuyhteydet. Barometrin mukaan kaupunkilaiset asuisivat mieluiten kaupunginosassa, joka on lähellä luontoa ja palveluita hyvien kulkuyhteyksien äärellä. 

Sama trendi näkyy myös muissa YIT-maissa. Niin Latviassa, Tsekeissä kuin Virossa koronapandemia on lisännyt kiinnostusta parvekkeisiin, terasseihin ja pihoihin osana asuntoa. 

“Jopa kaksi kolmasosaa tsekeistä kertoo, että heidän ideaalikodissaan on piha tai se sijaitsee lähellä luontoa. Monet unelmoivatkin 3–4 huoneen ja keittiön omakotitaloista, jotka sijaitsevat rauhallisella alueella, mutta lähellä palveluja”, kertoo Veronika Vanišová, YIT Tsekistä.

Kodinomistajakansana tunnetut liettualaiset unelmoivat usein siitä, että he omistaisivat maatilkun kotinsa läheltä keskusta-alueen liepeillä tai lähiöissä. Tämän lisäksi erinomaisena vaihtoehtona pidetään kaupungin keskustassa sijaitsevaa tilavaa ja mukavaa asuntoa, jossa on parveke ja näköala kaupungin yli.

“Nykyään myös pienet vapaa-ajan asunnot ja mökit ovat erityisen suosittuja. Niillä täytetään unelmaa omasta talosta ja pihasta”, kertoo Akvilė Varanauskienė YIT Liettuasta.

*Kestävät kaupunkiympäristöt –barometri 2020
Kestävät kaupunkiympäristöt –barometri toteutettiin nyt kolmatta kertaa. Kysely on suunnattu seuraavien kahdeksan kaupungin asukkaille: Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä ja Kuopio. Aineistonkeruu toteutettiin CINT Ab:n ylläpitämällä nettipaneelilla 23.-28.9.2020. Vastaajia oli 1 003. Otos edustaa tutkittujen kaupunkien 18–75-vuotiasta väestöä iän, sukupuolen ja kaupunkien koon suhteen.

Lisätietoja:
Johanna Savolainen, viestintäpäällikkö, YIT Oyj, puh. 044 305 4594, johanna.savolainen@yit.fi 

YIT on suurin suomalainen ja merkittävä pohjoiseurooppalainen kaupunkikehittäjä ja rakennusyhtiö. Tavoitteenamme on luoda entistä kestävämpiä, toimivampia ja vetovoimaisempia kaupunkeja ja elinympäristöjä. Kehitämme ja rakennamme asuntoja, toimitiloja ja kokonaisia alueita. Olemme myös vaativan infrarakentamisen erikoisosaaja. Omistamme kiinteistöjä yhdessä kumppaneidemme kanssa, mikä tukee merkittävien kehityshankkeidemme toteuttamista. Tarjoamme asiakkaillemme myös kiinteistöjen arvoa parantavia palveluita. Työllistämme noin 7 400 ammattilaista kymmenessä maassa: Suomessa, Venäjällä, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Tšekissä, Slovakiassa ja Puolassa. Vuoden 2020 liikevaihtomme oli noin 3,1 miljardia euroa. YIT Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä.