Veden tarina – toimiva vesi-infra mahdollistaa nykyaikaisen maailman

Mistä puhdas vesi tulee? Minne likavesi päätyy? Miten sadevedet saadaan pois kaduilta? Vesi on meille paitsi elinehto, myös tärkeä osa kaupunkiemme infraa. YIT on mukana veden koko matkalla pilvistä mereen.

Hanasta ei tule vettä. Likavedet ovat valuneet vesistöön käsittelemättä. Kadut tulvivat lumien sulamisvesistä. Toimivan infrastruktuurin merkityksen huomaisi vasta silloin, kun se ei toimisi. Infrastruktuuri mahdollistaa sujuvan kaupunkielämän, mutta se on verrattain uusi ilmiö.

“Helpoin tapa miettiä, mitä sujuva infrastruktuuri tänä päivänä on vedestä puhuttaessa, on siirtää itsensä ajassa reilut 100 vuotta taaksepäin. Mistä vesi saatiin silloin, miten vesihuolto pelasi ja mitä vaikeuksia se ehkä aiheutti?” sanoo Anne Piiparinen, YIT:n teollisuusrakentamisen ja rakennusteknisten töiden divisioonan johtaja.  

Vielä viime vuosisadan alkupuolella vesi nostettiin kaivoista, pyykit pestiin luonnonvesissä kesät talvet ja muutenkin oltiin jatkuvasti kannetun veden varassa. Koska jätehuolto oli vielä kaukana siitä, mitä se on nykyään, myös tautiepidemiat lähtivät leviämään kaupunkiolosuhteissa nopeasti. Toimiva infra mahdollistaa nykyaikaisen maailman ja on meidän hyvinvointimme takana.

YIT on mukana rakentamassa toimivan vesihuollon infraa alkaen aina veden alkulähteiltä puhtaan veden käsittely- ja paineenkorotuslaitoksista ja vesitorneista jätevedenpuhdistamoihin sekä hulevesiratkaisuihin asti.

Vedenpuhdistamot ja vesitornit varmistavat puhtaan veden

Koko YIT:n historia alkaa vesihuollosta. Vuonna 1912 yrityksen ensimmäinen rakennusurakka oli Porvoon vesihuollon kehittäminen ja vesitornin rakentaminen. Reilussa sadassa vuodessa vesitorneja on rakennettu yhteensä 119, joiden lisäksi on saneerattu muutamia. Vesitornit ovat tärkeä osa kaupunkiemme infraa nyt ja tulevaisuudessa, koska niiden tehtävä on toimia verkoston paineen tasaajana ja vesivarastona, jonka avulla tasataan kulutushuippuja ja varmistetaan vedentulo myös esimerkiksi sähkökatkojen aikana.

Yli satavuotinen kokemus vesihuoltorakentamisesta näkyy YIT:llä ammattitaitona suunnitella ja toteuttaa kohteita sekä hyödyntää kattavia kumppaniverkostoja uusien innovaatioiden kehittämisessä. Vesihuollon laitosten eli vesitornien ja vedenpuhdistuslaitosten rakentamisessa tarvitaan myös työnsuunnittelun osaamista, betonitekniikan tuntemusta, prosessien ymmärrystä sekä kykyä hallita eri erikoistyömenetelmät.

“Meillä on ymmärrys siitä, miten esimerkiksi vesitorni liitetään vesihuoltoverkostoon ja mitä voi missäkin kohtaa tehdä, ettei veden jakelu katkea ja vesi kestää puhtaana”, Piiparinen kertoo.

YIT rakentaa nykyään vuosittain 1–2 vesitornia. Uusien tornien suunnittelussa otetaan huomioon myös asukasmäärä ja veden kulutuksen kasvu. Vesitornit ovat edelleen tunnettuja maamerkkejä: moni kylä ja kaupunki tunnetaan juuri vesitorneistaan. Ne ovat osa kaupunkien julkisivua ja niiden arkkitehtuurilla halutaan monesti korostaa paikallisten vesilaitosten identiteettiä. Tällä hetkellä YIT:llä on käynnissä poikkeuksellisen suuri vesitornihanke Vantaan Hiekkaharjussa. Uusi Hiekkaharjun vesitorni turvaa tulevaisuudessa Itä-Vantaan vedenjakelua, kun alueen asukasmäärä kasvaa.

Jätevedenpuhdistamot ovat tärkeä osa vesihuoltoa

Vesihuollon verkostoa uusitaan ja laajennetaan jatkuvasti. Tällä hetkellä YIT rakentaa Suomessa Espoon Blominmäen keskuspuhdistamoa ja saneeraa Riihimäellä lietteen kuivauslaitosta. Tampereen Sulkavuoressa on käynnissä louhintatyöt suurta keskuspuhdistamoa varten. Ruotsissa taas on käynnissä Tukholman Henriksdalin jätevedenpuhdistamon laajennus.

Isoilla hankkeilla, kuten Blominmäellä, vastataan tulevaisuuden tarpeisiin kasvattamalla vedenpuhdistuksen kapasiteettia, kun myös asukasmäärä kasvaa. Uusissa hankkeissa huomioidaan entistä paremmin kaupungistumisen tarpeet ja tiukentuva ympäristölainsäädäntö. Kun jätevedenpuhdistamot viedään maan alle, tonttitilaa vapautuu rakentamiselle eivätkä jätevesialtaat aiheuta hajuhaittoja lähiympäristölle.

Itse puhdistamoiden perusprosessi ei ole muuttunut paljoakaan viime vuosikymmenien aikana, vaan puhdistaminen perustuu pääsääntöisesti aktiivilieteprosessiin. Suurin muutos on perusprosessin jatkoksi lisätty kolmas eli tertiäärikäsittely, jolla saadaan kokonaisfosforin määrä pienenemään huomattavasti. Viimeisimpänä uudistuksena jätevesiä on alettu hygienisoimaan UV-laitteistojen avulla.

“Uusia puhdistusmenetelmiä on rantautunut Suomeen viimeisten viiden vuoden aikana, mutta niitä on otettu käyttöön hyvin pienimuotoisesti ja kokeiluluontoisesti”, Piiparinen kertoo.

Koelaitoksia ja prosesseja on kehitteillä ja ne ovat tärkeä kehityskohde tulevaisuudessa. Uusilla laitoksilla varaudutaan jo tilojen osalta laajennuksiin, joita uudet teknologiat tulevaisuudessa vaativat. Lähtökohtaisesti paras ratkaisu jätevesien puhdistukseen olisi kuitenkin se, että ihmiset miettisivät haitta-aineiden käyttöä ja pitäisivät esimerkiksi desinfioivien puhdistusaineiden minimissä.

Viherkatot ympäristömme hyväksi

Kaikki vesi ei kulje vedenjakelu- ja viemäriverkoston kautta vaan sataa taivaalta lumena tai vetenä ja päätyy hulevesinä suoraan maaperään. Muuttuva ilmasto aiheuttaa haasteita rankkasateiden ja tulvien yleistyessä. Jotta vesi ei valtaa kaupunkiemme katuja, on YIT ottanut käyttöön ja kehittänyt myös ratkaisuja hulevesien käsittelyyn. Näitä ovat muun muassa erilaiset vettä läpäisevät asfaltit sekä viherkatot. YIT on toteuttanut muutamissa kohteissa viherkattoja, joiden laajuus vaihtelee piharakennusten katoista laajempiin kokonaisuuksiin. Usein vaatimus niiden käyttöön tulee asemakaavasta tai alueen rakentamismääräyksistä.

“Määrä on lisääntymään päin. Viherkattojen rakentaminen on kuitenkin tavallisia kattoja kalliimpaa ja ne vaativat enemmän huoltoa”, kertoo YIT:n asumisen kehitysjohtaja Marko Oinas.

Viherkatoilla paitsi tehdään kaupunkiympäristöstä vehreämpää, niillä saadaan hidastettua sadevesien valumista luonnollisesti ilman erillisiä keruusäiliöitä. Lisäksi viherkatoilla voidaan ainakin laskennallisesti osoittaa olevan hyötyä myös energiatehokkuuden, ääneneristyksen ja ilmanlaadun suhteen.

Viherkattojen toteutustapa riippuu paljon katon alla olevasta tilasta, katon kaltevuudesta, pinta-alasta sekä suunnitellusta kasvillisuudesta. Orgaaninen osa kätkee yleensä alleen kasvualustan, salaojituksen, vedenohjaukseen tarvittavat ratkaisut sekä veden- ja juurieneristyskerrokset. Viherkatto kuormineen vaatiikin hyvää suunnittelua, oikeita materiaaleja ja säännöllistä huoltoa. Esimerkiksi Helsingin Lauttasaaren Lauttiksessa asuinkerrostalojen pihana on kauppakeskuksen katolle rakennettu kansipiha. Hulevesiverkostoon valuvia sadevesiä hidastaa pihakansille istutettu noin 800 m2 nurmi- ja pensasalueet, joissa vesi valuu noin puolet hitaammin kuin asfaltilla päällystetyllä katualueella. Myös Triplan katoista noin hehtaarin kokoinen ala on tulevaisuudessa viherkattoja.

Päällyste merkittävässä roolissa hulevesien johtamisessa tai estämisessä

Jatkuva asfalttimateriaalien tutkimus ja kehitys on ollut aina keskeinen osa-alue YIT:n toimintaa. Yli 100 vuoden aikana on myös kertynyt hyvä tuntemus maanlaajuisesti käytettävistä kivimateriaaleista Tiessä käytetty päällyste voikin olla merkittävässä roolissa joko hulevesien johtamisessa maaperään tai niiden pääsyn estämisessä.

“Päällysteratkaisut, joita toteutamme, suunnitellaan aina tapauskohtaisesti. Ei siis ole valmista, hyllystä otettavaa reseptiä, koska materiaalit vaihtuvat ja kiviainekset ovat paikallisia”, kertoo YIT:n Suomen asfalttilaboratorion johtaja Vesa Laitinen.

YIT kehittää jatkuvasti uusia erikoistuotteita, joissa huomioidaan esimerkiksi veden läpäisevyys tai pitävyys. Kun vettä läpäisevää asfalttia eli avointa käytetään hulevesiratkaisuna, alueen sadevesi johdetaan päällysteen kautta suoraan maaperään, mistä vesi ohjataan salaojituksilla viemäriin. Esimerkiksi urheilukenttien pohjat on tehty jo pitkään vettä läpäisevästä asfaltista, jolloin päällä oleva tekonurmi kuivuu nopeasti eikä sadevesi jää lainehtimaan.

Vettä pitävällä asfaltilla taas saavutetaan merkittäviä ympäristöhyötyjä, kun sitä käytetään suojaamaan maaperää ja pohjavesiä haitta-aineilta. Esimerkiksi pohjavesialueiden läpikulkevat tiet, jätteiden varastointialueiden pohjat, polttoaineiden tankkausalueet ja kemikaalisäiliöiden suoja-altaat tehdään usein tiiviistä asfaltista. Tanskassa on maatalouden tarpeisiin jopa oma tuote, YIT Farmfalt, joka estää eläinten ravinnossa olevien ravinteiden imeytymistä maaperään.

Seuraavan kerran, kun lasket lasillisen vettä, käyt suihkussa tai kastelet sukkasi kadulle kertyneessä lätäkössä, muista miten valtavan matkan vesi kiertää vapaana virtaavasta joesta vedenottamoihin, vesitorneihin ja vedenpuhdistamoihin ennen kuin laskee jälleen takaisin vesistöön.

Lisätietoja:
Anne Piiparinen, divisioonan johtaja, YIT Suomi Oy, puh. 040 823 2808, anne.piiparinen@yit.fi
Hanna Malmivaara, viestintäjohtaja, YIT Oyj, puh. 040 561 6568, hanna.malmivaara@yit.fi

YIT on suurin suomalainen ja merkittävä pohjoiseurooppalainen rakennusyhtiö. Kehitämme ja rakennamme asuntoja ja asumisen palveluja sekä toimitiloja ja kokonaisia alueita. Lisäksi olemme vaativan infrarakentamisen erikoisosaaja ja päällystäjä. Yhdessä asiakkaidemme kanssa lähes 10 000 ammattilaistamme luovat entistä toimivampia, vetovoimaisempia ja kestävämpiä kaupunkeja ja elinympäristöjä. Toimimme 11 maassa: Suomessa, Venäjällä, Skandinaviassa, Baltiassa, Tšekissä, Slovakiassa ja Puolassa. Uusi YIT syntyi, kun yli 100-vuotiaat YIT Oyj ja Lemminkäinen Oyj yhdistyivät 1.2.2018. Vuoden 2018 pro forma -liikevaihtomme oli noin 3,8 miljardia euroa. YIT Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. www.yitgroup.com/fi