Uudenlainen tapa rakentaa

Naantalin NA4 CHP -voimalaitos rakennettiin yhdessä innovoiden.

Naantalin monipolttoainevoimalaitos NA4 CHP on ensimmäinen teollinen projekti, jonka rakennustöissä sovellettiin allianssimallia. Kun voimalaitoksen vihkiäisiä vietettiin joulukuun alussa, allianssissa mukana olleet saattoivat olla tyytyväisiä. Rakennushankkeen kaikki tavoitteet täyttyivät: se valmistui aikataulunsa mukaisesti, kustannusarvio alitettiin ja laatua syntyi. Lisäksi työturvallisuus toteutui hankkeen aikana erittäin korkealla tasolla. 1,4 miljoonan työtunnin aikana tapahtui vain kolme poissaoloon johtanutta lievää työtapaturmaa.

”Projekti on maalissa. Ei onnekkaasti vaan onnistuneesti”, kiteyttää Turun Seudun Energiantuotannon toimitusjohtaja Tapani Bastman.  Hän myöntää, että vihkiäisten jälkeen olo on helpottunut.  Merkittävin asia eli uusi monipolttoainevoimalaitos on valmis, sen kattila on jo koeajettu ja hyväksi todettu.

”Meillä tavoitteena oli rakentaa joustava, nykyaikainen ja viimeisintä tekniikkaa oleva voimalaitos, jonka käyttöikä on 40 vuotta. Nyt se on valmis”, Bastman toteaa.

Allianssimallilla toteutettu rakennustyö oli Bastmanin mielestä mielenkiintoinen.

”Suurissa teollisuuden rakennushankkeissa väistämättä ajaudutaan tilanteeseen, että hankkeessa on mukana useita urakoitsijoita samaan aikaan työmaalla. Jos viesti ei kulje, se lisää hukkaa. Homman pitää toimia sujuvasti – niin, että ei tule kädenvääntöä siitä, mikä homma kenellekin kuuluu”, hän kommentoi.

Allianssin projektipäällikkö Timo Tuomisto YIT:ltä on tyytyväinen, että Naantalin hanke rakennettiin yhteistoiminnallisella urakkamuodolla.

”Kyllä tässä hankkeessa tehtiin yhdessä töitä ja oltiin samalla puolella pöytää. Se näkyi kaikessa arjen tekemisessä”, hän sanoo.

Pois pilkotusta mallista

Myös YIT:n Anne Piiparinen on enemmän kuin tyytyväinen. Hänen mielestään Naantalin CHP-voimalaitoksen rakennusvaiheen toteuttaminen allianssimallilla on merkittävä koko toimialan kannalta.

”Tämä esimerkki osoittaa, että myös teollisuusrakentamisen hanke voidaan toteuttaa allianssimallilla. Näin päästään irti perinteisestä pilkotusta rakentamisen mallista ja hanke voidaan toteuttaa aidosti yhdessä tehden”, hän sanoo.

Hänen mielestään allianssi on ehdottomasti hyvä tapa toteuttaa tämän tyyppisiä vaativia hankkeita. Se, että tässä projektissa saavutettiin kaikki tavoitteet, on osoitus erittäin korkeatasoisesta projektinhallinnasta, mitä allianssimalli on osaltaan ehdottomasti tukenut.

”Kun suuressa hankkeessa tavoitteet saavutetaan korkealla tasolla, se kertoo siitä, että toteutustapa on ollut oikea.”

Piiparisen mielestä allianssimallin avulla pystyään taklaamaan perinteisen rakennushankkeen olennaisin ongelma:

”Perinteisessä tavassa toimia on valtava määrä sopimusrajapintoja, joista syntyy helposti intressieroja. Allianssimallissa on tarkkaan mietityt yhteiset tavoitteet, jota kohti kaikki osapuolet toimivat. Se kantaa hedelmää”, Piiparinen sanoo.

Samaa mieltä on Fortumin Heikki Jaakkola.

”Allianssimallissa positiivista uutta on yhdessä tekeminen. Malli vie siihen, että kaikilla on enemmän yhteisiä intressejä. Toimitusketjut ovat allianssimallissakin nykyajan tilanteen mukaisesti pitkiä ja alihankintaketjujen hallitseminen on vaativa tehtävä, mutta sen hoito työmaalla helpottuu kyllä allianssimallissa yhdessä tehden”, hän toteaa.

Tuomiston mukaan allianssihankkeen kehitysvaihe saattaa tuntua pitkältä, mutta kun polku suunnitellaan hyvin, se kannattaa.

”Tässäkin projektissa kehitysvaihe kesti useamman kuukauden. Mutta hyvä suunnitelma kannatti. Vanha sanonta hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, pitää paikkansa.”

Oppii ymmärtämään myös toista osapuolta

Jaakkolan mukaan hän henkilökohtaisesti oppi allianssimallissa syvemmin rakentamisesta.

”Malli sekä pakottaa että mahdollistaa sen, että rakennuspuolen ja talotekniikan toteutukseen pääsee syvemmin mukaan. Jokainen osapuoli hoitaa tietysti oman osansa, mutta täytyy myöntää, että tämän projektin myötä opin paremmin ymmärtämään myös rakentamisen näkökulmaa”, hän sanoo.

Anne Piiparinen nostaa esiin allianssimallin mukanaan tuoman innovoinnin.

”Minulle tärkein oppi tässä hankkeessa oli se, että porukasta saadaan kaikki mahdollinen osaaminen irti, kun tehdään tiivistä yhteistyötä. Naantalin rakennushankkeessa tämä ajatus saatiin vielä vietyä ihan kaikille tasoille”, Piiparinen miettii.

Paras ilmentymä tästä on hänen mielestään hankkeen innovointijärjestelmä, joka todella poiki innovaatioita.

”Kun innovointia johdettiin järjestelmällisesti ja työntekijät huomasivat, että heidän innovaatioitaan kuunnellaan, oli kuin pullonkorkki olisi irronnut. Alkoi pulputa pienempiä ja suurempia ideoita ja innovaatioita, joiden avulla ihan oikeasti saatiin aikaan sekä kustannussäästöjä että parannettiin turvallisuustasoa ja varmistettiin lopputuloksen laatua.”

Hankkeen aikana toteutettiinkin yli 100 ideaa ja hankkeen aikana syntyneet innovaatiot oli yksi merkittävä tekijä, että hanke voitti Vuoden työmaa 2016 -kilpailun.

”Mielestäni tämä osoittaa myös sen, että jokainen ihminen on kiinnostunut viemään omaan työtään eteenpäin, kun hänelle vain annetaan siihen mahdollisuus”, Piiparinen miettii.

Myös Tuomiston mielestä paras oppi Naantalin rakennushankkeessa oli se, miten ihmiset saatiin ideoimaan.

”Ideoita todellakin pulppusi kaikilta osapuolilta. Allianssi antoi meille paremman pohjan ideoiden käsittelyyn. Kun palkitsemissysteemi oli käytössä ja siihen kuuluvat kaikki, myös kaikki innostuivat ideoimaan”, hän miettii.

Tuomisto uskookin, että yhteistoiminnallisuus on tulevaisuuden tapa toimia rakennushankkeissa.

”Kun nyt miettii tätä hanketta, niin täytyy sanoa, että olisipa ollut hienoa, jos tällainen malli olisi tullut käyttöön jo aikaisemmin. Niin hyvin allianssimalli toimii”, Tuomisto sanoo.

NA4 CHP

• Naantalin monipolttoainevoimalaitos tuottaa sähköä ja lämpöä
• Korvaa osittain noin 50 vuotta käytössä olleet kolme hiilivoimalaitosyksikköä
• Keskeinen tavoite lisätä uusiutuvan energian käyttöä
• Rakennustyö toteutettiin POLTE-allianssilla, jonka osapuolet olivat Turun Seudun Energiantuotanto Oy, YIT Rakennus Oy, A-insinöörit Suunnittelu Oy ja Insinööritoimisto Ax LVI Oy
• Voitti Vuoden työmaa 2016 -kilpailun ensimmäisenä teollisuuden allianssina

Lisätietoja:

Anne Piiparinen, yksikönjohtaja, YIT Rakennus Oy, puh. 040 823 2808, anne.piiparinen@yit.fi

Hanna Malmivaara, viestintäjohtaja, YIT Oyj, puh. 040 561 6568, hanna.malmivaara@yit.fi

YIT luo parempaa elinympäristöä kehittämällä ja rakentamalla asuntoja, toimitiloja, infrastruktuuria sekä kokonaisia alueita. Visionamme on tuoda enemmän elämää kestäviin kaupunkeihin. Haluamme erottautua välittämällä aidosti asiakkaista, näkemyksellisellä kaupunkikehityksellä, sitoutuneella projektien toteuttamisella ja innostavalla tavalla johtaa. Kasvumoottorinamme toimii kaupunkien kehittäminen kumppaneita osallistaen. Toiminta-alueemme kattaa Suomen, Venäjän, Baltian maat, Tšekin, Slovakian ja Puolan. Vuonna 2016 liikevaihtomme oli lähes 1,8 miljardia euroa, ja työllistämme noin 5 300 henkilöä. Osakkeemme noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. www.yitgroup.com/fi