Turvallinen ja sujuva E18

E18-tien valmistumista juhlittiin Suomessa toukokuun lopussa. Kansainvälisestikin tärkeä väylä Turusta Vaalimaalle on valmistunut kokonaan moottoritietasoisena. YIT on ollut korkealaatuisen tien rakentamisessa vahvasti mukana.

”Hermoväylä, pääsuoni, ainutlaatuinen hanke, osa eurooppalaista tiehanketta.”

Tällaisilla sanoilla infrarakentamisen ammattilaiset kuvaavat tänä vuonna viimeiseltäkin osin moottoritietasoiseksi valmistunutta E18-tiehanketta. Kun hankkeen viimeinen vaihe, 32 kilometrin moottoritieosuus Haminasta Vaalimalle, valmistui kevättalvella 2018, oli koko E18-tien Suomen osuus Turusta Vaalimaalle moottoritietasoinen.

Sinänsä väylä Turusta Vaalimaalle ei muuttunut moottoritietasoiseksi nopeasti, sillä ensimmäistä osuutta Helsingistä kohti Turkua alettiin rakentaa jo 1950-luvulla.

Toisaalta 2000-luvulla rakentamisessa on pidetty hyvää tahtia ja osuudet Muurlasta Lohjalle (noin 50 kilometriä), Koskenkylästä Kotkaan (53 kilometriä) ja Haminasta Vaalimaalle (32 kilometriä) rakennettiin ripeästi. Nämä hankkeet on toteutettu myös elinkaarimallilla.

Turvallinen ja sujuva

”E18 on Suomessa erittäin tärkeä väylä. Se yhdistää maan tärkeät satamat ja lentokentät päätie- ja rataverkkoon. Lisäksi se yhdistää meidät tärkeisiin vientimaihimme. Voidaan sanoa, että tie on logistisesti Suomen pääsuoni”, sanoo Lars Westermark Liikennevirastosta.

Hänen mielestään turvallisuus ja sujuvuus ovat tien tärkeimmät merkitykset.

”Liikenneviraston asiakas on se tiellä liikkuja. Päätehtävämme on pitää huolta, että Suomi toimii, on logistisesti sujuva ja mahdollisimman kilpailukykyinen. E18 on ollut pääväylä, jota olemme halunneet kehittää ja nyt se on kokonaisuudessaan moottoritietasoinen.”

Westermarkin mukaan E18-hankkeseen on saatu aina mukaan alan parhaat tekijät.

”Joka tasolla osaamisen tason on ollut hyvää ja ammattitaitoista. Se on tilaajalle erittäin tärkeä asia”, hän kiittää.

Moottoritien rakentaminen 2000-luvulla elinkaarimallilla on Westermarkin mielestä nopeuttanut tien valmistumista useilla vuosilla.

”Tämä toteutustapa on veronmaksajille kannattava. Saamme laadukkaan tien nopeasti käyttöön.”

Myös uudenlainen tapa rakentaa on otettu E18-hankkeessa mukaan. Tien suunnittelussa ja rakentamisessa on huomioitu esimerkiksi ympäristöä.

”Tärkeät asiat ovat nousseet 2000-luvun rakentamisessa aivan uudelle tasolle. On ollut hienoa nähdä, miten esimerkiksi ympäristövaatimukset pystytään huomiomaan tienrakentamisessa. Projekteissa on huomioitu niin eläimet kuin kasvit. Lisäksi tien varrella asuvien ihmisten elämää on parannettu kiinnittämällä huomio esimerkiksi melun torjuntaan. Kaiken hyvän päälle tie on rakennettu niin, että se on tien käyttäjälle miellyttävä ajaa. Esimerkiksi tuomalla sopivasti taidetta mukaan valaistuspylväisiin, siltoihin ja liittymiin, on tie muuttunut mielenkiintoiseksi myös matkustajille”, Westermark luettelee.

Muurlasta Lohjalle nopealla aikataululla

Esko Mulari toimi projektijohtajana Muurla-Lohja elinkaarihankkeessa. Tämä oli ensimmäinen tieosuus, missä E18-hankkeessa käytettiin elinkaarimallia. Tätä aikaisemmin elinkaarimallia oli käytetty tiehankkeissa vain Järvenpää-Lahti moottoritieosuudella.

”50 kilometriä moottoritietä, 7 tunnelia ja 75 siltaa rakennettiin erittäin haasteellisissa, jyrkkäpiirteistä kalliota käsittävissä maasto-olosuhteissa vain kolmessa vuodessa”, Esko Mulari muistelee nyt vuonna 2009 valmistunutta tiehanketta Muurlasta Lohjalle.

Hänen mielestään hankkeen toteutuminen uskomattoman lyhyessä aikataulussa oli melkoinen saavutus eikä se olisi onnistunut, jos kyseessä olisi ollut joku muu kuin elinkaarihanke.

”Toki tämä oli ensimmäisiä suuria elinkaarihankkeita ja sitä vielä vähän tässä hankkeessa opiskeltiin. Mutta ehdottomasti tämän kokoinen hanke oli järkevä toteuttaa juuri näin”, hän sanoo.

Tunnelivalvonnan huippua

Vaikeat maasto-olosuhteen vaativat sekä rakentamisen että tekniikan osaamista. Osuuden kaikkiaan seitsemän tunnelia rakennettiin niin, että liikenneturvallisuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota. Kun moottoritieosuus vuonna 2009 valmistui, oli sen 2,2 kilonmetriä pitkä Karinaisten tunneli tuolloin Suomen pisin tunneli. Nyt Tampereen rantatunneli on mennyt sen ohi.

Projektipäällikkö Matti Heikkinen oli moottoritiehankkeessa mukana telematiikkaprojekteissa.

”Poikkeuksellista Lohja-Muurla moottoritien tunneleissa oli niiden laajat liikenteenohjaus- ja turvajärjestelmät”, hän sanoo.

Yli 500 metriä pitkissä tunneleissa on automaattinen palonsammutus- ja turvajärjestelmä. Lisäksi Karinaisten tunnelissa on häiriöhavaintojärjestelmä. Tienkäyttäjät kiittävät tekniikkaa ajaessaan, sillä tunneleissa esimerkiksi valaistus muuttuu ulkoilman kirkkauden mukaan.

Koska kyseessä on elinkaarihanke eli tien rakentanut Tieyhtiö Ykköstie pitää tiestä huolta vuoteen 2029 asti, Matti Heikkinen on edelleen mukana esimerkiksi tunneleiden automaattisen valvonnan kehittämisessä.

”Aikanaan tunneleihin valittu tekniikka on toiminut hyvin, mutta se vaatii tietysti jatkuvaa huoltoa ja ylläpitoa. Tänä vuonna olemmekin tekemässä päivitystä eli tunnelivalvonnan tietoliikenneverkkoa ollaan parantamassa”, hän kertoo.

Koskenkylä Kotka yhteistyön voimaa

Koskenkylä-Kotka osuudella projektipäällikkönä toiminut Kari Alavillamo paljastaa, että hän muistelee moottoritiehanketta jopa pienellä kaiholla.

”Hanke oli niin onnistunut, että tietä pitkin ajaessa tulee hyvä mieli. Täytyy tunnustaa, että hanke on ollut yksi urani kohokohdista”, hän sanoo.

Alavillamon mukaan jo se, että TYL Pulterin moottoritietyömaa valittiin vuonna 2013 Vuoden rakennustyömaaksi kertoo hyvästä yhteishengestä ja ammattitaidosta, jolla työtä tehtiin.

”Kaikki tieosat valmistuivat etuajassa sopimukseen nähden. Reissutyö ja pitkät päivät vaativat veronsa, mutta kyllä hanke myös antoi paljon. TYL Pulteri rakentui YIT:n ja Destian ammattilaisista, joskin hankkeella yritysrajoja ei tunnettu. Olimme kaikki samalla viivalla, pulterilaisia. Myös yhteistyö tilaajan kanssa toimi erinomaisesti, se onkin onnistuneelle hankkeelle aina tunnusomaista”, hän muistelee.

Se, että moottoritietä rakennettiin osin käytössä olleen maantien rinnalla sekä osittain taajamien lähellä, on Alavillamon mielestä ammattitaitoiselle työporukalle arkipäiväistä työtä.

”Tähän projektiin valikoitui parhaimmat resurssit. myös suunnittelun osalta. Rambollin, Siton sekä Destian muodostama konsortio pystyi vastaamaan kiitettävästi kireään rakentamisaikatauluun”, hän kiittelee.

Alavillamon mielestä elinkaarimalli on oiva tapa toteuttaa moottoritiehanke.

” Juuri tässä urakkamallissa myös palveluntuottaja pystyy vaikuttamaan kokonaistaloudellisuuteen. Suunnittelun aikana tehdään ratkaisuja, joilla on vaikutus hankkeen ylläpitokustannuksiin, näin esimerkiksi halvin ratkaisu ei ole aina elinkaarikustannuksiltaan edullisin”, hän perustelee.

Hamina–Vaalimaa uudenlaista rakentamista

Tieyhtiö Vaalimaa Oy:n toimitusjohtaja Jaakko Kouvalainen pitää äskettäin valmistuneen moottoritieosuuden tärkeimpänä asiana turvallisuutta.

”Vanha seiskatie oli vaarallinen. Sillä ajoi paljon raskasta liikennettä ja se kulki taajamien läpi, missä lapset kulkivat samaa tietä pitkin kouluun”, hän kuvaa lähtötilannetta.

Uuden moottoritien valmistuttua päästään liikkumaan sujuvaa tietä pitkin. Kouvalainen toivoo, että sujuva yhteys toisi myös vauhtia kaakonkulman elinkeinoelämään.

”Toivon, että tie olisi positiivinen tekijä myös tälle seudulle ja aktivoisi alueen kuntien kehitystä”, Kouvalainen miettii.

Hamina-Vaalimaa tiehankkeessa oli mukana rakentamisen digitalisaatio. Projektissa oli digitaalinen huoltokirja ja esimerkiksi kameranäköä ja dronea käytettiin pintojen mallintamisessa ja datan analysoinnissa.

Jaakko Kouvalaisen mukaan sekä uudenlaisten rakentamisen tapojen, että elinkaarimallin ansiosta pystytään rakentamaan laadukasta tietä nopealla aikataululla.

”Toki elinkaarimallissa palvelun tuottajalla on vastuu aikataulusta, rakentamisen laadusta ja kunnossapidon hoidon tasosta. Malli takaa sen, että kaikki osa-alueet toimivat.”

Kouvalaisen mukaan suurimmat haasteet Hamina-Vaalimaa moottoritiellä olivat luonnon olosuhteiden aiheuttamia.

”Moottoritien avaaminen liikenteelle talvella on iso haaste. Pitkät pakkasjaksot vaikuttivat töiden etenemiseen, mutta aikataulussa pysyttiin silti.”

Ensimmäisenä Suomessa

YIT on myös uudistanut E18-tiehen kuuluvaa Kehä III:sta Lahdenväylän ja Porvoonväylän välillä, jossa perusparannuksen yhteydessä Kehä III:n ja Porvoonväylän risteykseen toteutettiin ensimmäisenä Suomessa täysin tietomallinnettu silta. S7-silta on 328 metriä pitkä palkkisilta, joka kaartuu yli 13 metriä Kehä III:n yläpuolella.

YIT toteutti muun muassa 80 prosenttia sillan kannen raudoituspiirustuksista suoraan tietomallista. Myös sillan väylien kerrokset, pinnat ja leikkaukset suunniteltiin suoraan tietomallista.

Laadukasta työtä alle budjetin ja aikataulun

YIT:llä E18-hankkeiden aikana yksikönjohtajana toiminut Jarkko Salmenoja ajaa tietä nyt hyvällä mielellä.

”Aikaan on saatu laadukas moottoritie, joka on toteutettu selkeästi alle budjetin ja aikataulun”, hän kiteyttää.

Salmenojan mielestä E18 on YIT:n ydintekemistä, jossa nousevat yrityksen vahvuudet esiin.

”Meiltä onnistuu rahoituksen järjestäminen ja meillä on laajasti rakennustekninen osaaminen hallussa”, hän perustelee.

Elinkaarimallissa hän korostaa kumppanuuden merkitystä.

”Tällaisissa hankkeissa kaikkien osapuolien on toimittava yhteisen tavoitteen eteen ja tuettava toisiaan onnistumisessa. Nykyrakentamisessa tarvitaan myös yhteistyötaitoja, sillä kumppanuushengestä ei ole tinkimisen varaa.”

YIT mukana E18-hankkeissa

Muurla–Lohja

Pituus 50 km

Elinkaarihanke

Valmistui 2009

Tietä hoitaa Tieyhtiö Ykköstie

Hankkeen kokonaisarvo noin 700 miljoonaa euroa

Koskenkylä–Kotka

Pituus 53 km

Elinkaarihanke

Valmistui 2015

Tietä hoitaa Tieyhtiö Valtatie 7

Hankkeen kokonaisarvo noin 623 miljoonaa euroa

Hamina–Vaalimaa

Pituus 32 kilometriä

Elinkaarihanke

Valmistui 2018

Tietä hoitaa Tieyhtiö Vaalimaa

Hankkeen kokonaisarvo noin 378 miljoonaa euroa. Hanke on saanut yleissuunnitelmavaiheessa EU:n TEN-verkko rahoitustukea.

Video E18-tien avajaisista: https://www.youtube.com/watch?v=WBRHbz6e3kA 

Lisätietoja:

Jarkko Salmenoja, johtaja, Väylärakentaminen, Infraprojektit-segmentti, YIT Rakennus Oy, puh. 040 356 7057, jarkko.salmenoja@yit.fi

Hanna Malmivaara, viestintäjohtaja, YIT Oyj, puh. 040 561 6568, hanna.malmivaara@yit.fi

YIT on suurin suomalainen ja merkittävä pohjoiseurooppalainen rakennusyhtiö. Kehitämme ja rakennamme asuntoja, toimitiloja ja kokonaisia alueita. Lisäksi olemme vaativan infrarakentamisen erikoisosaaja ja päällystäjä. Yhdessä asiakkaidemme kanssa 10 000 ammattilaistamme luovat entistä toimivampia, vetovoimaisempia ja kestävämpiä kaupunkeja ja elinympäristöjä. Toimimme 11 maassa: Suomessa, Venäjällä, Skandinaviassa, Baltiassa, Tšekissä, Slovakiassa ja Puolassa. Uusi YIT syntyi, kun yli 100-vuotiaat YIT Oyj ja Lemminkäinen Oyj yhdistyivät 1.2.2018. Vuoden 2017 pro forma -liikevaihtomme oli yli 3,8 miljardia euroa. YIT Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. www.yitgroup.com/fi