Triplassa näkyvät uudet, sujuvan arjen ja asumisen trendit

Triplan ensimmäisten YIT Kotien rakentaminen alkaa tammikuussa.

Asuntojen suunnittelussa on pohdittu yhteisöllisyyttä, joka näkyy esimerkiksi asuntokorttelien väliin rakentuvissa kylätalossa sekä asukaspuistossa.

Kuka tarvitsee isoa ruokakaappia tai pakastinarkkua, jos kauppa on alakerrassa? Tripla on hyvä esimerkki selkeästä trendistä, jossa kodin neliöistä ja tavaramäärästä ollaan valmiita tinkimään hyvän sijainnin takia.

Suomalaisten asenne tavaraa kohtaan on muuttunut. Olemme saaneet tarpeeksemme pursuilevista kaapeista ja hyllyistä, pöydille ja kaikille muillekin tasoille levittyvistä röykkiöistä.

Onko tämä syy vai seuraus maailmanlaajuisesta megatrendistä kaupungistumisesta? Kaupungit kehittyvät yhä tiiviimmiksi, koska yhä useampi haluaa asua keskellä kaikkea. Arki helpottuu, kun työpaikka, palvelut, päiväkodit, koulut ja harrastusmahdollisuudet ovat lähellä.

Kaupunkisuunnittelijat ovat yllättyneet, kun nuoret parit eivät lapsia saatuaan muutakaan kauemmas vaan toivovat lisää päiväkotipaikkoja keskustoihin.

Kun neliöitä on vähemmän, on pohdittava tarkasti, millä ne halutaan täyttää. Iso sohvaryhmä ei välttämättä ole tarpeellinen, kun yhteistä aikaa vietetään joka tapauksessa keittiönpöydän äärellä. Ja lähdetään leffaan naapurikortteliin.

Edes autoa ei välttämättä tarvita. Tai jos tarvitaan, se voi olla parkissa kauempana työmatkan varrella. Sieltä sen saa näppärästi käyttöön viikonlopun mökkimatkaa tai golfkeikkaa varten.

Hyvin suunniteltuja neliöitä

YIT:n markkinointijohtaja Eeva Hirvijärvi kertoo, että kaupungistumisen ja asumisen trendit näkyvät hyvin Helsingissä Pasilan Triplassa. Triplaan on tulossa yli 400 YIT Kotia, joista ensimmäisten rakentaminen alkaa tammikuussa 2018.

Yhtään liioittelematta voi sanoa, että ne sijaitsevat mitä parhailla pelipaikoilla. Triplan asuinkortteli on muita kortteleja ylempänä, joten valoa ja rauhaa on tarjolla urbaanista ympäristöstä huolimatta. Ja vieressä ovat Mall of Tripla sekä Pasilan asema. 

Kortteliin tulee asuntoja 24 neliön yksiöistä noin 90 neliön perheasuntoihin. Yksilöllisiin tarpeisiin on varauduttu muun muassa siten, että pienten asuntojen yhdistäminen isommiksi on mahdollista arkkitehdin erillisen suunnitelman mukaisesti.

Neliöt on tarkkaan suunniteltu, hukkatilaa asunnoissa ei ole.

”Todella avoimet tilat ovat tätä päivää. Asukkailla pitää olla mahdollisuus määrittää itse tilojensa toiminnallisuus esimerkiksi huonekalujen sijoittelun avulla. Keittiöt ovat Triplassa poikkeuksetta avokeittiöitä, jolloin niiden yhteyteen pystyy helposti sijoittamaan monelle tärkeimmän eli ruokapöydän”, Hirvijärvi mainitsee.

Keittiökalusteissa näkyy kuinka keittiöt sulautuvat muuhun sisustukseen. Kodinkoneet ovat kalusteisiin integroituja, kaapinovissa ei välttämättä ole lainkaan vetimiä, ja pienkoneet voidaan piilottaa kaappeihin.

Makuuhuoneiden neliöistä on tingitty, jotta avoin tila on mahdollisimman iso. Sauna on vain suurimmissa asunnoissa.

”Saunomaan pääsee Triplan kattoterassilla huimin näkymin.”

Hirvijärvi pohtii, että myös urbaanissa kaupunkiympäristössä on hyvä suunnitella asuntoihin parvekkeita. Pihan puolen asunnoissa on isot, keskimäärin 15 neliön parvekkeet ja toisen puolen kodeissa ranskalaiset parvekkeet.

Oma puisto betonikansien päälle

Triplan asunnot suunnitellut arkkitehti Matti Linko Soini & Horto Oy:lta sanoo, että yhteisöllisyyttä on suunnittelussa pohdittu paljon. Sitä halutaan edistää jo alueen kaavassa.

Konkreettisesti yhteisöllisyys näkyy Triplassa muun muassa neljän asuntoyhtiön yhteisessä kylätalossa, jossa tarjoutuu mahdollisuuksia monipuoliseen yhteiseen toimintaan. Kylätalon toiminnoissa kuullaan Triplan asukkaita.

Päivisin kylätalo voi olla vaikka etätyöläisten kokoontumispaikka ja joinakin iltoina joogasali.

Yhteistä tilaa on myös asukaspuistossa.

”Asukaspuisto maisemoidaan huolellisesti. Vaikka se rakentuu betonikansien päälle, siitä tulee erittäin viihtyisä.”

Piha-alueen suunnittelua varten kuultiin sataa ihmistä, joista osa oli suunnittelun ammattilaisia, ja selvitettiin, millainen on hyvä pihapiiri.

Mixed use -kaupunkikehitys käytäntöön 

Triplassa nähdään käytännössä, mitä viime aikoina esillä ollut mixed use -kaupunkikehitys tarkoittaa. Siinä nimensä mukaisesti sekoitetaan palvelut, kauppa, työ ja kodit samalle alueelle. Siis vähän samaan tapaan kuten kaupungit ennen vanhaan, kun elämä rakentui torien ympärille.

”Triplaan kuuluu mukaan vielä lisäksi julkisen liikenteen hubi eli Pasilan asema”, muistuttaa Pekka Helin, YIT:n asumisen palveluiden johtaja.

Ketkä Triplan monipuolisuudesta kaikkein eniten innostuvat? Millaisia asukaita Pasilaan on tulossa?

Pikemminkin kai voisi kysyä, ketä Tripla ei kiinnostaisi. Matkatyötä tekevä sinkku arvostaa loistavia yhteyksiä, lapsiperhe sujuvaa arkea ja eläkeläispariskunta helppoutta: puistoon pääsee suoraan hissillä ja vaikka rollaattorilla.

Helin hakee vastausta YIT:n neljästä erilaisesta asumisen heimosta. Näitä ovat luonto, yhteisö, arvo ja varikko.

”Tripla todennäköisesti puhuttelee eniten yhteisö- ja arvoheimolaisia. Yhteisöheimolaisille sujuva arki palveluiden äärellä on tärkeää. Arvoheimolaiset korostavat muun muassa kodin arvon säilymistä. Triplan asunnot kiinnostavat varmaankin myös sijoittajia.”

Helin kertoo tuoreista selvityksistä, joiden mukaan suomalaiset ovat laajentaneet kotikäsitettään seinien ulkopuolelle. Kodin kokonaisuuteen toisin sanoen kuuluu nykyään myös ympäristö.

”Koti on edelleen tärkeä keskus, mutta esimerkiksi liikkumisen kotiin ja sieltä pois pitää olla helppoa, samoin palvelujen saatavuus.”

Triplassa asuminen edustaa Helinin mielestä juuri sitä, mitä koko Helsingin kaupunki haluaa edustaa: maailman sujuvinta arkea.

Lue lisää:
Testaa, mihin asumisen heimoon sinä kuulut?
Kotimuotoilu osoittaa suunnan YIT Kotien kehittämiselle 

Lisätietoja:
Eeva Hirvijärvi, markkinointijohtaja, YIT Oyj, puh. 050 371 2867, eeva.hirvijarvi@yit.fi
Pekka Helin, johtaja, Asumisen palvelut, YIT Oyj, puh. 040 588 8135, pekka.helin@yit.fi
Heidi Kauppinen, viestintäpäällikkö, YIT Oyj, puh. 040 574 3170, heidi.kauppinen@yit.fi

YIT luo parempaa elinympäristöä kehittämällä ja rakentamalla asuntoja, toimitiloja, infrastruktuuria sekä kokonaisia alueita. Visionamme on tuoda enemmän elämää kestäviin kaupunkeihin. Haluamme erottautua välittämällä aidosti asiakkaista, näkemyksellisellä kaupunkikehityksellä, sitoutuneella projektien toteuttamisella ja innostavalla tavalla johtaa. Kasvumoottorinamme toimii kaupunkien kehittäminen kumppaneita osallistaen. Toiminta-alueemme kattaa Suomen, Venäjän, Baltian maat, Tšekin, Slovakian ja Puolan. Vuonna 2016 liikevaihtomme oli lähes 1,8 miljardia euroa, ja työllistämme noin 5 300 henkilöä. Osakkeemme noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. www.yitgroup.com/fi