Triplaa rakennetaan junaliikenteen ehdoilla

Pasila on Suomen toiseksi vilkkain rautatieasema. Sen kautta kulkee arkisin yli tuhat junaa vuorokaudessa. Keski-Pasilan uuden keskuksen Triplan rakennustyöt ovat käynnissä asemalla ja sen ympäristössä, mutta hyvän suunnittelun ja töiden yhteensovittamisen ansiosta junat ja matkustajat voivat silti kulkea normaalisti.

Triplan rakennustöiden myötä nykyinen Pasilan asema puretaan pois uuden tieltä. Se perustettiin aikoinaan kaivinpaaluille, jotka ovat edelleen hyvässä kunnossa. Ne jätetään paikoilleen, ja ne muodostavat osan uuden aseman perustuksista. Uudesta asemasta tulee vanhaa suurempi ja painavampi, joten tarvitaan myös uusia paaluja lisäämään perustuksien kantokykyä. Vanhan aseman ollessa vielä tällä hetkellä käytössä, tehdään paalutustöitä sen alla – ja samalla myös käytössä olevien junaraiteiden alla.

”Aseman alle porataan yhteensä 3000 metriä RD 406 -porapaaluja. Lisäksi on porattu 1200 metriä RD 600 -paaluja, sekä 900 metriä RD 700 -paaluja. Paalut ovat 3-12 -metrisiä elementtejä, jotka jatketaan hitsaamalla pisimmillään 25-metrisiksi”, kertoo työpäällikkö Timo Leppänen YIT:ltä.

”On poikkeuksellista, että näin matalassa tilassa tehdään töitä näin suurihalkaisijaisilla RD 406 -paaluilla. Meillä on käytössämme varta vasten tällaisiin erityisen vaativiin olosuhteisiin suunniteltuja porapaalutuskoneita, joissa on lyhennetty porauspuomi. Tällaista kalustoa löytyy sekä meiltä YIT:ltä että yhteistyökumppaniltamme Styrud Borealilta.”

Paalujen hitsaus on myöskin vaativaa työtä, joka toteutetaan valvotuissa olosuhteissa.

”Käytössä on vaativa hitsausluokka B”, tähdentää Leppänen.

Koko ajan paikalla oleva hitsauskoordinaattori ProWeld Consulting Finland Oy:stä laatii hitsausohjeet ja tarkistaa hitsareiden pätevyyden. Hitsauksen laatua tarkkaillaan jatkuvasti ultraäänimittauksin, jotka toteuttaa Dekra Oy.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Triplan ensimmäisissä suunnitteluratkaisuissa perustusten vahvistaminen oli huomattavasti enemmän tilaa vaativaa työtä, ja sitä olisi jouduttu tekemään kaikkien ratojen päällä.

”Omalla, vahvalla suunnittelunohjauksella löysimme sellaisen kuormansiirtorakenteen, joka on mahdollista toteuttaa reunimmaisilta raiteilta käsin. Ne eivät ole öiseen aikaan käytössä, joten voimme tehdä öisin töitä häiritsemättä liikennettä. Paikallisjunien liikennettä perustustyömme eivät häiritse ollenkaan”, kertoo Leppänen. ”Rakennesuunnittelun meille tekee Sweco Finland Oy. Myös geosuunnittelu on oleellinen osa suunnittelua, ja siinä meillä on kumppanina Ramboll Finland Oy.”

Reunimmaisten laitureiden (1/2 ja 8/9) kaikki perustukset ja pilarit vahvistetaan ratakatkoissa yötyönä. Pilarit mantteloidaan erikoisrakenteisilla muoteilla, jotta pilarit saadaan muotokieleltään samanlaisiksi kuin muiden laitureiden pilarit. Betonilaatuna käytetään itsetiivistyvää betonimassaa.

”Lisäksi päätimme ehdottaa väliaikaisen aseman rakentamista, ja näin onnistuimme lyhentämään Triplan rakennusaikaa noin kolmella vuodella. Myös matkustajaturvallisuus paranee huomattavasti, kun matkustajien ei tarvitse liikkua purkutöiden keskellä.”

Parhaalla paikalla

Triplan sijainti Pasilassa, valtasuonen varrella on ainutlaatuinen. Kaikki junat pysähtyvät Pasilassa, ja sieltä pääsee kaikkialle Suomeen. 

”Koska olemme junaliikenteen kannalta näin keskeisellä paikalla, teemme kiinteää yhteistyötä Liikenneviraston kanssa parhaiden ratkaisujen löytämiseksi”, painottaa Leppänen.

”Liikennevirastolla on parhaillaan käynnissä sekä HELRA-hanke sekä Pasilan läntisen lisäraiteen rakentaminen, ja meidän pitää puolin ja toisin yhteen sovittaa suunnitelmat ja työt.” 

HELRA-hankkeessa parannetaan Helsingin ratapihan toimintaa ja lisätään rataverkoston kapasiteettia. Viimeisen kymmenen vuoden aikana junamäärä on Helsingin ratapihalla kasvanut noin 40 prosenttia. Nykyliikenne on hyvin häiriöherkkää. Ratapihan toimivuuden uudistaminen ehkäisee ongelmien syntyä ja nopeuttaa myös niistä palautumista huomattavasti. Vaihteiden ja vaihdekujien lisääminen ja opastin- ja turvalaitetekniikan tiivistäminen mahdollistaa junille useampia reittejä Helsingin ja Pasilan välillä, jolloin myös vuorovälien tiuhentaminen onnistuu. Tulevaisuuden kaupunkiliikenteessä voitaisiin parhaimmillaan päästä neljän minuutin vuoroväliin, parannuksena nykyisestä viidestä minuutista.

Pääradan liikenteen sujuvoittamiseksi Pasilaan rakennetaan myös noin 1,5 kilometrin mittainen uusi raide ja asemalaituri. Hanketta kutsutaan nimellä läntinen lisäraide.

Yhdeksi kokonaisuudeksi

YIT rakentaa läntisen lisäraiteen kiinteästi Triplaan liittyvät osuudet. Työt käsittävät käytössä olevan pääradan päälle ja alle rakennettavia rakenteita, kuten väliaikaisia siltoja, pysyviä siltoja, tuettuja kaivantoja radan viereen, uusia perustuksia ja sähköratamuutoksia.

”Triplan rakentamisen yhteydessä yhdistämme vanhat rakenteet uusiin lisäraiteen rakenteisiin. Esimerkiksi Pasilan aseman kantavat pilarit katkaistaan lisäraiteen linjauksen tieltä ja kuormat siirretään jännitetyillä betonirakenteilla massiivisille betonirakenteille ja edelleen Triplan alla olevaan kallioon”, kuvailee Leppänen.

Jotta lisäraiteen rakentaminen olisi mahdollista ja jouhevaa, Pasilan aseman kohdalle rakennetaan jännitteenkatkaisujärjestelmä. Käytännössä tiettyjen raiteiden kohdalta (8/9) ajolangat tehdään jännitteettömiksi, jotta työskentely lankojen alla olisi mahdollista. Lisäksi pääradalle tehdään vaihdejärjestelyjä, jotka mahdollistavat raiteiden sujuvamman käytön aseman alueella. Näin junat voivat pysähtyä eri raiteilla viikonloppukatkojen aikaan.

Varsinaiset radan rakennustyöt - kuten turvalaitteiden teko, sähköistys ja radan päällysrakenneurakka - alkavat vuonna 2017. Helsingin ratapihan parantamisen ja Pasilan läntisen lisäraiteen rakentamisen jälkeen Pasilan raiteet on rakennettu, ja muita muutoksia ei ole mahdollista tehdä nykyisellä rata-alueella.

Lisätietoja:

Hanna Malmivaara, viestintäjohtaja, YIT Oyj, puh. 040 561 6568, hanna.malmivaara@yit.fi

Timo Leppänen, työpäällikkö, YIT Rakennus Oy, puh 050 537 9567, timo.leppanen@yit.fi

YIT luo parempaa elinympäristöä kehittämällä ja rakentamalla asuntoja, toimitiloja, infrastruktuuria sekä kokonaisia alueita. Visionamme on tuoda enemmän elämää kestäviin kaupunkeihin. Haluamme erottautua välittämällä aidosti asiakkaista, näkemyksellisellä kaupunkikehityksellä, sitoutuneella projektien toteuttamisella ja innostavalla tavalla johtaa. Kasvumoottorinamme toimii kaupunkien kehittäminen kumppaneita osallistaen. Toiminta-alueemme kattaa Suomen, Venäjän, Baltian maat, Tšekin, Slovakian ja Puolan. Vuonna 2015 liikevaihtomme oli lähes 1,7 miljardia euroa, ja työllistämme noin 5 300 henkilöä. Osakkeemme noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. www.yit.fi