Talvi tulee - kuinka kohtaat aura-auton liikenteessä?

Suomen sää on välillä tasaisen harmaa, välillä yllättävän oikukas. Yllätyksiin kannattaa varautua varsinkin talviliikenteessä. YIT:n kunnossapidon työnjohtaja Jani Sihvosella on pitkä kokemus talvikeleihin varautumisesta aura-auton kuljettajana. Hänen tärkein vinkkinsä liikenteeseen niin talvella kuin kesälläkin on: ”Jätä turhat riskit pois.”

Lumisateet tulevat lämpimän rintaman yhteydessä. Kylmä rintama tuo yleensä mukanaan vain kuurottaista lumisadetta. Voimakas tuuli aiheuttaa lisäksi lumituiskua. Näissä olosuhteissa voi valmistautua aura-auton kohtaamiseen.

Kannattaako ohittaa?

Aura-auton ajonopeus on noin 40-60 km/h. Jos aikoo ohittaa aura-auton, pitää nähdä kauas eteenpäin. Ajokeli aura-auton edessä on kuitenkin yleensä huonompi kuin takana. Siksi huonolla kelillä saattaa olla turvallisempaa ajaa aura-auton takana. Kuljettajat pysähtyvät ja päästävät autojonoja ohitseen, kun siihen on hyvä tilaisuus. Myös tauko ja tankkaus voivat helpottaa jonossa ajavaa.

Jos aura-auto tulee vastaan, on silloinkin syytä seurata liikennettä pitkälle eteenpäin. Aura-auton kohdalla näkyvyys on hetken nolla lumen pöllytessä auton takana. Aura-auto pyrkii auraamaan myös tien keskilinjaa, joten vastaantulevan autoilijan kannattaa ajaa niin lähellä tien oikeaa laitaa kuin on turvallista ja tarvittaessa hidastaa vauhtia.

Heijastin heilumaan

YIT:n työnjohtaja Jani Sihvonen antaa myös vinkin jalankulkijoille ja pyöräilijöille aura-auton kohtaamiseen: ”Ei saa olla liian vaatimaton, vaan pitää erottua taustasta. Pienet heijastimet eivät välttämättä näy kunnolla. Heijastinliivi, liike ja vilkkuva valo kiinnittävät autonkuljettajan huomion parhaiten.”

Jani Sihvonen muistuttaa myös raskaan ajoneuvon kuolleista kulmista ajoneuvon lähellä: ”Jos et näe kuljettajaa, hänkään ei luultavasti näe sinua.”

Ennakointi kuuluu kunnossapitoon

Teiden kunnossapitourakkaan kuuluu tienhoito ympäri vuoden. Palvelutason määrittää työn tilaaja. Kesällä tarkistetaan reittien kuntoa, paikataan päällystettyjä teitä, tasataan sorateitä, hoidetaan viheralueita, vaihdetaan liikennemerkkejä ja huolletaan laitteita. Kalusto ja henkilöstö toimivat myös maansiirtotehtävissä.

Talvella tehtäviin kuuluvat lisäksi auraus ja liukkaudentorjunta. Talvisin teiden kunnossapitäjät ovat jatkuvassa hälytysvalmiudessa. YIT:n Palvelukeskus PANU:ssa seurataan sadealueiden liikkeitä, tiesääasemien havaintoja sekä kunnossapitoa varten tehtyjä tiesääennusteita ympäri vuorokauden.

Päätiet ja kaupunkien vilkkaimmat tiet sekä kevyen liikenteen väylät aurataan ennen aamuruuhkia, jos se on mahdollista. Aura-auton pitää olla liikkeellä tunnin sisällä soitosta. Töitä tehdään tarvittaessa kahdessa vuorossa ympäri vuorokauden. Jos suola-autot levittävät suolaa kuivanoloiselle tielle, ennakoidaan mustaa jäätä, kuuraa tai tulevaa lumisadetta.

Pidä maltti ja tarkkaavaisuus matkassa 

Kokenut ammattikuljettaja haluaa jakaa tienkäyttäjille vuosien varrella kertynyttä tietoa talviolosuhteista ja liukkaudesta. Mustaa jäätä voi syntyä teille, vaikka ilman lämpötila olisi hieman plussan puolella. Ilmasta tiivistyy tiehen kosteutta, joka jäätyy. Ilman kosteus voi myös tiivistyä suoraan jääksi, jolloin puhutaan kuurasta. ”Kun lämpötila on hiukan plussalla, mustan jään syntymiseen voi varautua, jos katsoo taivaalle. Kun taivas on pilvetön ja tähdet näkyvät, lämpö pääsee haihtumaan maan pinnasta. Tien lämpö laskee voimakkaasti ja märkä tienpinta jäätyy”, Jani Sihvonen sanoo.

Oman ajoneuvon renkaiden kunto kannattaa tarkistaa erityisesti talvikelejä varten. Hyväkuntoinen nastarengas puree liukkaaseen tiehen parhaiten. Talvirengas ei kuitenkaan ole ajo-ominaisuuksiltaan yhtä hyvä kuin kesärengas kesäkelillä. Myös sen takia talvella on syytä tiputtaa vauhtia ja pitää turvavälit riittävinä edellä ajavaan.

Kännykkä on meille kaikille tärkeä apuväline, mutta se voi aiheuttaa myös tapaturmia. Liikenteessä maltti ja tarkkaavaisuus ovat parhaita turvavälineitä. Jani Sihvonen kehottaa seuraamaan sääennusteita ja laittamaan herätyskellon soimaan varttia tavallista aiemmin, jos on luvattu voimakasta lumisadetta tai liukkautta. ”On parempi olla vartin myöhässä kuin jäädä tien päälle turhan riskinoton vuoksi.”

”Turvallista matkaa”, toivottavat Jani Sihvonen ja YIT:n Palvelukeskus PANU:n väki.

Lisätietoja:

Tiina Talja, palvelupäällikkö, YIT Rakennus Oy, p. 050 543 6922, tiina.talja@yit.fi

Palvelukeskus PANU: http://www.yit.fi/yit_fi/infrapalvelut/Kunnossapito/palvelukeskus-panu

PANU:n 24/7 päivystävä palvelunumero: 020 433 3600

Palautteen voi lähettää PANU:lle myös sähköpostitse yr.palvelukeskus@yit.fi

YIT pitää kunnossa neljäsosan valtion teistä

Suomessa on tieverkkoa kaiken kaikkiaan noin 454 000 kilometriä. Tästä valtio omistaa noin 78 000 kilometriä ja kaupungit ja kunnat noin 26 000 kilometriä. Suurin osa Suomen tiestöstä on yksityisteitä. YIT:n kunnossapitämä osuus kattaa valtion teistä 25,7 %. Urakka-alueita YIT:n hoidossa on 17. Tiet jaetaan viiteen hoitoluokkaan: Is, I, Ib, II ja III. Näistä Is - eli ykkösluokka, super - hoidetaan tiukimmilla laatuvaatimuksilla.

Palvelukeskus PANU päivystää ympäri vuorokauden

Palvelukeskus PANU ohjaa YIT:n infran kunnossapitoa välittämällä ajantasaista tietoa alueurakasta vastaavalle yksikölle. PANU toimii hermokeskuksena, joka ottaa keskitetysti vastaan kunnossapitoon liittyviä palautteita. Palvelukeskus myös tiedottaa ja neuvoo kunnossapitoon liittyvistä toimenpiteistä. PANU:n asiakaspalvelu on suunnattu tienkäyttäjille kuntaurakoiden sopimusalueilla.

Palvelukeskus PANU toimii myös alueurakoiden säätiedotus- ja kelinhallintakeskuksena. Palvelukeskuksessa seurataan sääolosuhteita jatkuvasti ja saadut sääennusteet jalostetaan ajantasaiseksi kelitiedoksi kunnossapitotoimenpiteiden ennakoimiseksi.