Pedagogiikka edellä

Nummen uusi palvelukeskus nousee Hämeenlinnaan paikalle, josta vastikään purettiin kosteuden vaurioittama koulu. Uusi rakennus palvelee uudenlaista pedagogiikkaa ja muuntuu iltaisin monipuoliseksi harrastetilaksi.

Kuten jo nimi palvelukeskus sanoo, Hämeenlinnaan ei rakenneta pelkästään koulua vaan paikka, joka palvelee laajasti koko läntisen kantakaupungin asukkaita.

Ja millainen palvelukeskus! Mistä sen kuvailu kannattaisi aloittaa?

Markku Rimpelä, kaupungin lasten, nuorten ja elämänlaatupalveluiden tilaajajohtaja, on enemmän kuin tyytyväinen. Ja syystä.

Nummen palvelukeskusta haluttiin alun perin muutakin kuin koulu. Terveen rakennuksen tulisi olla muunneltavissa monipuoliseen uudentyyppiseen oppimiseen, mutta sinne tulisi useita muitakin palveluja. Lisäksi siitä haluttiin tehdä elinkaarihanke.

”Tarkoitus on, että uudesta rakennuksesta tulee kaikenikäisten elämänkaarinen kylän keskus. Saamme palvelukeskukseen muun muassa kirjaston, jonka toivomme houkuttelevan keskukseen kouluaikaankin aikuisia, myös ikäihmisiä. Palvelukeskukseen on tulossa myös liikunta- ja kulttuuripalveluja”, Rimpelä kertoo.

Ruokalasta on tarkoitus tehdä ennemminkin ravintola kuin kouluruokala. Siis paikka, jossa muutkin kuin koululaiset ja opettajat voivat käydä syömässä tai vaikka kahvilla.

Iltaisin koulun tilat voivat olla vaikkapa erilaisten harrastajaryhmien käytössä.

”Toiminnallisen suunnitelman lähtökohta perustuu ympäristöpsykologiaan ja pohdintaan, kuinka julkisista tiloista siirrytään puolijulkisiin. Mietimme yhdessä suunnittelijoiden, pedagogisten asiantuntijoiden ja rakentajien kanssa esimerkiksi, kuinka rakennetaan koulu ilman luokkahuoneita.”

Perinteistä luokkamuotoa on lähdetty hävittämään muun muassa kalustesuunnittelulla sekä siirrettävillä ja avattavilla seinillä.

”Muutos on radikaali. Vanhoja pulpetteja emme siirrä uusiin tiloihin, vaan kalusteet ovat helposti siirrettäviä ja ryhmätoimintaan sopivia. Oppia voi myös vaikka jumppapallon päällä istumalla tai seisomalla ryhmässä korkean pöydän äärellä.”

Lapsen kasvua ja kehittymistä on pohdittu tarkkaan, mutta samalla otetaan huomioon moni-ikäisyyden näkökulma. Sukupolvia halutaan sekoittaa ja saada henkilökunnan lisäksi muita aikuisia lasten lähettyville.

Perinteinen luokka toimii huonosti

Alusta asti oli selvää myös, että elinkaarimallin tuli palvella toiminnallista suunnitelmaa.

Jo uusi opetussuunnitelma korostaa tutkivaa oppimista ja ilmiölähtöisyyttä. Lasten erilaiset vahvuudet ja tavat oppia halutaan ottaa paremmin huomioon. Ryhmässä toimimisen taidot korostuvat.

Pedagogista asiantuntijuutta hankkeessa edustava Pasi Kurttila sanoo, että perinteinen luokka ei toimi, jos äänessä on enemmän kuin yksi ihminen kerrallaan.

Oppimaisema-asiantuntija Kurttila toimii Qroomissa, joka auttaa kouluja ja opettajia oppimaisemaan liittyvissä teknologisissa, koulukulttuurisissa ja tilasuunnitteluun liittyvissä kysymyksissä.

”Uudenlaisessa koulussa samasta tilasta on voitava muodostaa erilaisia paikkoja. Tilan on tuettava myös monirytmisyyttä, sillä oppiminen ei ole staattista paikallaan oloa.”

Kurttila puhuu oppimisympäristöjen kokonaisuudesta, oppimaisemasta. Sellainen tarjoaa mahdollisuuksia erilaiseen työskentelyyn. Tekniikka rakennetaan sen mukaiseksi, samoin esimerkiksi akustiikka. Vaikkapa videoita on pystyttävä katsomaan ajasta ja paikasta riippumatta, välillä seinälle heijastettuna, välillä tabletilta.

 Miten koulun arki käytännössä sujuu uudentyyppisessä ympäristössä? Ovatko opettajat valmiita näin suureen muutokseen? Osaavatko oppilaat käyttäytyä vapaammassa ympäristössä?

Rimpelä kertoo, että Nummeen tulee kahden eri koulun opettajat ja oppilaat. Opettajille suodaan  mahdollisuus siirtyä kaupungin muihin kouluihin, jos he kokevat muutoksen liian rajuksi.

Kurttila huomauttaa, että uudenlaiseen toimintakulttuuriin kasvetaan. Koululaisilla on yksin ja ryhmissä työskennellessäänkin säännöt siitä, miten toimitaan. Jo päiväkodissa – ja toivottavasti myös kodeissa – lapsia opetetaan vapauden ja vastuun periaatteeseen. Kun on valmis ottamaan vastuuta, saa enemmän vapautta.

Hän puhuu luottamuksen kehistä, joita opettajat voivat rakentaa ryhmilleen. Jos oppilaan ryhmä- tai muissa työskentelytaidoissa on kehittämistä, opettaja pitää häntä lähellä itseään. Mitä parempi luottamus opettajan ja oppilaan välillä on, sen vapaammin oppilas saa valita paikkansa kehällä.

”Näin tuetaan koko ajan oppilaan oppimisen itsesäätelytaitojen kehittymistä”, Kurttila kertoo.

Rakennus palvelee pedagogiikkaa

Nummen palvelukeskus on suunniteltu suomalaisittain ainutlaatuisesti, mutta vastaavan tyyppisiä ratkaisuja ei juuri maailmallakaan ole. Rimpelä kertoo, että ratkaiseva ero on lähtökohta, toiminnallinen suunnitelma, jolla luotiin ikään kuin käsikirjoitus tulevan rakennuksen toiminnasta.

Kurttila kehuukin Nummen palvelukeskusta suunnannäyttäjäksi, jossa rakennus palvelee pedagogiikkaa eikä päinvastoin. Hänen mielestään on lisäksi fiksua rakentaa entisen koulun paikalle muuntuva monitoimitila, jonka käyttäjiksi saadaan useita sidosryhmiä.

Elinkaarimalli on ollut suunnittelussa mukana keskeisesti kaiken aikaa ja helpottanut työtä, sillä tiloja on päässyt näin suunnittelemaan pitkälle tulevaisuuteen. Siitä on ollut Kurttilan mielestä paljon hyötyä.

”On mielenkiintoista nähdä, kuinka nopeasti palvelukeskuksen käyttäjät saavat hyödynnettyä rakennuksen tarjoamat mahdollisuudet työskentelyssään.”

Opettajilla on hänen mielestään pedagogiset valmiudet uudenlaiseen toimintakulttuurin. Teknologiakin on kehittynyt käyttäjäystävällisemmäksi ja antaa paljon mahdollisuuksia oppimiseen.

Kuva: Kohteen arkkitehtisuunnittelusta vastaa Linja Arkkitehdit.

Laatikko 1

Vähintään 20 vuoden sitoumus

Hankkeen palvelutuottaja, YIT Rakennus Oy ja Caverion Suomi Oy, ovat sitoutuneet Nummen palvelukeskusta rakentaessaan pitkäaikaisuuteen ja pitämään huolta rakennuksen kunnosta vähintään 20 vuotta eteenpäin. Elinkaarimallilla varmistetaan, että rakennetut tilat ovat turvalliset ja terveelliset ja aina käytettävissä suunniteltuun tarkoitukseen.

”Hankemallissa kiinteistön elinkaarta tarkastellaan kokonaisuutena, ei pelkästään investointikustannusta”, kertoo Caverionin liiketoimintapäällikkö Jani Orava.

Hankeen suunnittelu asetti uusia haasteita myös YIT:lle ja Caverionille, huomauttaa hankekehitysjohtaja Hannu Soikkeli YIT:ltä

”Uudenlaisen oppimisympäristön suunnittelu ja rakentaminen elinkaarimallilla edellyttävät kaikkien osapuolten saumatonta ja avointa yhteistyötä. Tämä koskee niin YIT:tä ja Caverionia palvelutuottajina kuin suunnittelijoita ja kiinteistöön tulevia käyttäjiä.”

Soikkeli kertoo, että tilaaja esitti tarjouspyynnössään ainoastaan toiminnalliset lähtökohdat ja laatuvaatimukset. Tarjouksen antajan tuli suunnitella ratkaisu, joka täyttää tilaajan tavoitteet. Palasia oli huomattavasti enemmän ratkaistavaksi kuin tavanomaisimmissa tarjouspyynnöissä. Samalla tarjoajille mahdollistettiin innovatiiviset ja tilaajan tavoitteita tukevat ratkaisut.

Laatikko 2

Nummen palvelukeskuksessa tilat lähes 1 400 käyttäjälle

* luokka-asteet 0-9 luokat

* kirjasto

* neuvola

* terveydenhuolto

* nuorisopalvelut

* liikuntapalvelut

* kulttuuripalvelut

* palveluja asukkaille

Lisätietoja:

Hannu Soikkeli, hankekehitysjohtaja, YIT Rakennus Oy, puh. 0400 409 445, hannu.soikkeli@yit.fi

Jani Orava, liiketoimintapäällikkö, Caverion Suomi, puh. 040 746 1608, jani.orava@caverion.fi

Hanna Malmivaara, viestintäjohtaja, YIT Oyj, puh. 040 561 6568, hanna.malmivaara@yit.fi