Parveke on muuttunut varastotilasta kodin bonushuoneeksi

Ajankohtaisia parveketrendejä ovat tänä keväänä vihersisustaminen sekä ulko- ja sisäkalusteiden sekoittaminen, kertoo sisustussuunnittelija Niina Ahonen.

Parvekkeista on tullut viime vuosina yhä tärkeämpi osa asuntoja, ja trendi on vain vahvistunut koronapandemian aikana, arvioi sisustussuunnittelija Niina Ahonen Stailiasta.

”Parvekkeet mielletään tätä nykyä lähes lisähuoneiksi ja ne sisustetaan osaksi asuntoa. Ne eivät siis ole enää säilytys- tai tuuletustiloja. Kehitystä on tukenut ja vauhdittanut lasitusten yleistyminen; tätä nykyä lähes jokainen haluaa lisätä parvekkeelleen lasituksen, jos sitä ei ole valmiina.”

Ahonen uskoo parvekkeen tarjoavan kerrostaloasujille henkireiän, yhteyden luontoon sekä mahdollisuuden ympäristönvaihdokseen. 

”Parveke on kuin mikroskooppinen lomakeidas. Moni menee parvekkeelle pitämään taukoa työstä, rentoutumaan tai nauttimaan erityisestä kahvi- tai ruokahetkestä.”

Ahosen huomioita tukee myös YIT:n tilaama ja Prior Konsultoinnin syksyllä 2020 toteuttama Kestävät kaupunkiympäristöt -barometri, jossa kävi ilmi, että ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista kaupunkiasukkaista (67 %) haluaisi asuntoonsa lasitetun parvekkeen, vaikka parveke nostaisi asunnon hintaa. Taloyhtiön yhteispihan ja edullisemman asunnon taas valitsisi parveketta mieluummin 21 prosenttia kaupunkien asukkaista (lisätietoja).

”Uskon, että lasitetun parvekkeen suosio perustuu sen kalustettavuuteen. Olemme kohteissamme nähneet todella hienosti sisustettuja lasitettuja parvekkeita, jotka laajentavat kotia ja sen tunnelmaa säältä suojattuun ulkotilaan”, johtaja Marko Oinas YIT:ltä arvioi.

Trendikäs valitsee kasveja ja sisäkalusteita

Ajankohtaisia parveketrendejä ovat Ahosen mukaan tänä keväänä vihersisustaminen sekä ulko- ja sisäkalusteiden sekoittaminen.

”Vihersisustajan täytyy aina miettiä, mihin ilmansuuntaan parveke on ja mihin aikaan, ja kuinka kauan sille paistaa aurinko. Näiden tietojen avulla puutarhaliikkeestä on helppo pyytää apua kasvien valintaan. Itse liputan tekokasvien puolesta: ne eivät nuupahda paahteessa ja pärjäävät pitkänkin mökkireissun ajan yksin.”

Sisäkalusteiden ja -mattojen viemistä parvekkeelle Ahonen puoltaa, kunhan sisustaja miettii, kuinka hyvin parveke ja sen kalusteet ovat suojassa kosteudelta ja auringolta. Kankaat kun voivat helposti haalistua ja tietyt materiaalit kostua. Vaihtoehtoja on useita: jos rottinki ei sovi omalle parvekkeelle, voi harkita esim. polyrottinkia.

Parvekesisustajaa Ahonen neuvoo aloittamaan lattialta.

”Mieti ensin, kuinka iso parvekkeen pinta-ala on ja millaisella materiaalilla haluat seistä. Sen jälkeen voit päättää, tuotko parvekkeelle maton vai ehkä puupohjan. Koko taas määrää sen, kuinka isoja huonekaluja kannattaa hankkia. Jos parveke on iso, huonekaluja voi jopa ryhmitellä eri käyttötarkoituksen mukaan. Yhteen nurkkaan sohvia, yhteen istutusaltaita jne. Kalusteet määräytyvät sen mukaan, mitä haluat parvekkeellasi tehdä. Ehkä haluatkin nukkua tai telttailla?”

Tulevaisuudessa Ahonen epäilee parvekkeiden tärkeyden ja monipuolisuuden vain kasvavan.

”Uskon yhteisöllisyyden kasvuun. Ehkä tulevaisuudessa nähdään todella isoja, mutta yhteiskäyttöön tarkoitettuja parvekkeita”, Ahonen arvelee.

Lue lisää:
Viisi vinkkiä parvekkeen vihersisustajalle
Inspiraatiota lasitetun parvekkeen sisustamiseen

Lisätietoja:
Marko Oinas, vt. johtaja, Asuminen Suomi ja CEE -segmentti, YIT Oyj, puh. 040 506 7430, marko.oinas@yit.fi 
Niina Ahonen, sisustussuunnittelija, Stailia, puh. 040 703 2940, niina.ahonen@stailia.fi 
Johanna Savolainen, viestintäpäällikkö, YIT Oyj, puh. 044 305 4594, johanna.savolainen@yit.fi 

YIT on suurin suomalainen ja merkittävä pohjoiseurooppalainen kaupunkikehittäjä ja rakennusyhtiö. Tavoitteenamme on luoda entistä kestävämpiä, toimivampia ja vetovoimaisempia kaupunkeja ja elinympäristöjä. Kehitämme ja rakennamme asuntoja, toimitiloja ja kokonaisia alueita. Olemme myös vaativan infrarakentamisen erikoisosaaja. Omistamme kiinteistöjä yhdessä kumppaneidemme kanssa, mikä tukee merkittävien kehityshankkeidemme toteuttamista. Tarjoamme asiakkaillemme myös kiinteistöjen arvoa parantavia palveluita. Työllistämme noin 7 400 ammattilaista kymmenessä maassa: Suomessa, Venäjällä, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Tšekissä, Slovakiassa ja Puolassa. Vuoden 2020 liikevaihtomme oli noin 3,1 miljardia euroa. YIT Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä.