Oodin arkkitehtuurissa toiminta ja ajattomuus kohtaavat

Helsingin keskustakirjasto Oodiin arkkitehdit ovat suunnitelleet kohtaamisten näyttämön, joka houkuttelee luokseen ja kestää aikaa. Oodissa lähes kaikki tila on julkista ja merkityksellistä.

Keskustakirjasto Oodi avaa ovensa yleisölle joulukuussa Helsingissä. Jyhkeä, aaltoileva rakennus sijaitsee keskeisellä paikalla Töölönlahden kupeessa, vain kivenheiton päässä Finlandia-talosta, Musiikkitalosta, Kiasmasta, Sanomatalosta ja Helsingin päärautatieasemasta.

Oodin on suunnitellut helsinkiläinen Arkkitehtitoimisto ALA, joka voitti Helsingin kaupungin järjestämän avoimen kansainvälisen keskustakirjaston arkkitehtuurikilpailun vuonna 2013. YIT vastaa Oodin rakentamisesta.

Arkkitehtitoimisto ALAn Antti Nousjoki, Juho Grönholm ja Samuli Woolston näkevät Oodin erilaisten ihmisten ja kulttuurien kohtaamispaikkana.

”Ehdotuksemme muutti fyysiseksi ympäristöksi Helsingin kaupungin mielenmaiseman ja toiveet, joita projektiin oli latautunut noin 10 vuoden valmistelun aikana”, sanoo Nousjoki.

Arkkitehtien mukaan uudisrakennuksena Oodin pitää olla enemmän kuin listaus yksittäisiä neliöitä. Kaikki tila on julkista ja merkityksellistä. Kun rakennetaan näin arvokkaalle maalle, on symbolisestikin tärkeää, että jokaisella neliöllä on omanlaisensa tehtävä.

”Sen sijaan, että meillä olisi tavallinen arkinen rakennus, jossa olisi joitakin mielenkiintoisia arkkitehtuurillisia yksityiskohtia, meillä on voimakas kokonaiskonsepti. Yksityiskohtia katsottaessa se muuttuu selkeän rationaalisiksi toiminnoiksi”, Nousjoki jatkaa.

Kolme kerrosta, kolme todellisuutta

Oodin arkkitehtuuri yhdistyy urbaaniin sykkeeseen kolmella dramaattisesti toisistaan poikkeavalla kerroksella. Arkkitehdeille oli tärkeää, että Oodi hyödyntää hyvää sijaintia ja siihen nivoutuvaa kaupunkielämää.

”Helsingin kaupungin kirjastolle luomassa tilaohjelmassa oli vahvasti läsnä kolme toiminnallisuuksien pääryhmää. Tuntui luonnolliselta jakaa ne eri kerroksiin”, Grönholm kertoo.

Maan tasolla kirjasto kohtaa käyttäjän ja käyttäjät kohtaavat toisensa. Tietoa jaetaan aktiivisesti, ja isossa tilassa ääntäkin saa kuulua. Sisäänkäyntikerroksessa on myös lapsivaunuparkki ja ruokailutilaa. Keskikerroksen verstasmaisissa tiloissa kokoonnutaan yhteen esimerkiksi 3D-tulostimen ääreen ja tehdään asioita, jotka vaativat suljettua tilaa.

Ylimpään kerrokseen sijoittuvat kirjastolle ominaisimmat rauhalliset tilat, joissa syvennytään oppimaan ja lukemaan. Ylimmän kerroksen kirjataivaan seinät ovat kokonaan lasia. Valkoiseen kattoon on puhkaistu valoikkunoita, ja vaalea tammilattia kaartuu päätyjä kohden ylöspäin. Lippamaiselta parvekkeelta katsottuna kirjaston kävijät ovat samalla tasolla Eduskuntatalon pylvästasanteen kanssa.

”Eduskuntatalon arkkitehtuuri edustaa sitä, miten kansaa hallitaan pitkien portaiden päästä pylväiden takaa. Kaupunkikirjaston kansalaisparveke nostaa kirjat, kirjaston ja ihmiset samalle tasolle päättäjien kanssa”, Grönholm sanoo.

Myös lapsille on haluttu antaa mahdollisuus olla osa kirjaston hienoimpaa aineistomaisemaa.

”Ylimmän kerroksen pohjoispäätyyn on suunniteltu yli 1 000 neliön lastenosasto, joka jakautuu kahteen tasoon. Puupinta nousee ylöspäin ja kätkee alleen yksittäisiä tiloja, satuhuoneita. Pienempikin ihminen pääsee katsomaan kokonaisuutta yläpuolelta, kirjarivien yli”, Nousjoki lisää.

Romanttinen vastareaktio kovaan ja suoraan ympäristöön

Arkkitehtitoimisto ALAn töissä toistuvat tietyt elementit: puiset, kaarevat pinnat ja niiden vastakohtana lasi. Vahvat kontrastit ovat Oodin suunnittelijoille ominaisia.

”Kirjasto suunniteltiin vastareaktiona kovaan ja suoraan ympäristöön. Puupinnat ovat suomalaista kuusta, ja ne toimivat jyrkkänä kontrastina lasisessa ja metallisessa ympäristössä. Oodia ympäröivät rakennukset myös heijastavat puuta kauniisti”, sanoo Woolston. 

Puu edustaa Oodissa luontoa. Se kertoo omalla tavallaan metsäisen maan muistojen tarinaa. Ylimmän kerroksen lasiseinässä puolestaan näkyy ihmisen kädenjälki. Arkkitehtien mukaan rakennuksesta on haluttu tehdä vaikuttava, mutta ennen kaikkea kutsuva.

”Iso holvi, iso katettu edusta, pehmeä ja lämmin materiaali on valittu siksi, että ne tuntuvat helposti lähestyttävältä kiinnostuksen kohteesta riippumatta. Oodia ei ole suunniteltu vain yhtä kokemusta varten”, Woolston jatkaa.

Rakennus lepää kahden tukevan teräskaaren päällä.

”Tässä on samaa romantiikkaa kuin Kiasman selkeissä kaarissa ja jännitteisyydessä, vaikka rakennukset ovat eri aikakausien lapsia”, Nousjoki sanoo.

Oodi kestää aikaa

Oodin kerrosten muunneltavuus ja soveltuvuus erilaisiin toiminnallisuuksiin on otettu huomioon ei pelkästään nykyhetken, vaan myös tulevien tarpeiden näkökulmasta. Keskustakirjasto on tehty elämään kaupungin kehittymisen mukana.

”Painotuotteiden merkitys on digitalisaation myötä muuttunut, mutta fyysinen kirja pitää edelleen paikkansa. Rakennus on avoin alusta sille, että se voisi mahdollisimman hyvin kehittyä samalla, kun kirjaston toiminta ja sisältö kehittyvät”, Nousjoki sanoo.

Arkkitehdeille on tärkeää kirjaston käyttäjien palvelemisen lisäksi myös se, että rakennuksen arkkitehtuuri jollain tavalla koskettaa ihmisiä.

”Olemme miettineet, miten Oodi näyttäytyy keskellä kaupunkia, kolmosen ratikasta tai räntäsateesta katsottuna. Kirjasto rakennetaan verorahoilla, ja se on täysin julkinen, kaikille avoin. Haluamme luoda omistajille eli veronmaksajille ylpeyden tunteen siitä, että Oodi on juuri heidän omansa”, Grönholm pohtii.

Arkkitehtien haastattelu on ensimmäinen osa kolmiosaista Oodi-juttusarjaa.

Seuraavassa jutussa kurkistetaan taloon rakentajan näkökulmasta.

Keskustakirjasto Oodi

Keskustakirjasto Oodi avaa ovensa yleisölle joulukuussa 2018. Rakentaminen alkoi vuonna 2015.

Arkkitehtuurin on suunnitellut Arkkitehtitoimisto ALA.

YIT vastaa rakentamisesta.

Helsingin keskustakirjasto on edustettuna Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa marraskuun 2018 loppuun saakka.

Tutustu Keskustakirjasto Oodin verkkosivuihin täällä.

Kuvia Oodin rakentamisesta

Lisätietoja:
Hanna Malmivaara, viestintäjohtaja, YIT Oyj, puh. 040 561 6568, hanna.malmivaara@yit.fi 

YIT on suurin suomalainen ja merkittävä pohjoiseurooppalainen rakennusyhtiö. Kehitämme ja rakennamme asuntoja, toimitiloja ja kokonaisia alueita. Lisäksi olemme vaativan infrarakentamisen erikoisosaaja ja päällystäjä. Yhdessä asiakkaidemme kanssa 10 000 ammattilaistamme luovat entistä toimivampia, vetovoimaisempia ja kestävämpiä kaupunkeja ja elinympäristöjä. Toimimme 11 maassa: Suomessa, Venäjällä, Skandinaviassa, Baltiassa, Tšekissä, Slovakiassa ja Puolassa. Uusi YIT syntyi, kun yli 100-vuotiaat YIT Oyj ja Lemminkäinen Oyj yhdistyivät 1.2.2018. Vuoden 2017 pro forma -liikevaihtomme oli yli 3,8 miljardia euroa. YIT Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. www.yitgroup.com/fi