Oma koti kaiken ikää

Valtaosa suomalaisista haluaa asua omassa kodissaan niin pitkään kuin mahdollista. Se on paras vaihtoehto myös kansantaloudellisesti. Tavoitteen toteuttamiseksi tarvitaan uudenlaisia asumisratkaisuja.

65 vuotta täyttäneet ovat kaikkea muuta kuin yhtenäinen joukko. Tarpeet, toiveet ja elämäntilanteet eroavat suuresti toisistaan. Väestöryhmän monimuotoisuudesta kertovat myös kirjavat nimikkeet.
”Puhumme senioreista, varttuneista, ikäihmisistä, vanhuksista tai vanhemmasta sukupolvesta. Ja jokainen meistä ymmärtää termit vähän eri tavalla”, toteaa YIT:n hankekehitysjohtaja Mikko Lempinen.

Yhtä moninainen termistö on vastassa myös ikääntyneille suunnatuissa asumisratkaisuissa. Seniori- ja palveluasunnoissa asukas asuu itsenäisesti omassa kodissaan. Asumiseen liittyy yksilöllisesti sovittuja palveluita kodinhoidosta terveydenhoitoon. Kun hoivan tarve on suurempi, puhutaan tehostetusta tai tuetusta palveluasumisesta. Silloin vaihtoehtona ovat palvelukeskukset, ryhmä- tai palvelukodit ja palvelutalot. Asumisratkaisuja tarjoavat kuntien lisäksi yhä kasvavassa määrin yksityiset yritykset, säätiöt ja muut yhteisöt.

Miljoonan asunnon haaste
Suomi ikääntyy vauhdilla. 15 vuoden päästä jo joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias.

”Valtaosa meistä haluaa asua omassa kodissaan. Se on myös kunnille edullisempaa kuin laitoshoito tai palveluasuminen”, toteaa Sari Hosionaho ympäristöministeriöstä. Hosionaho koordinoi ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaa, jonka tavoitteena on mahdollistaa kotona asuminen jokaiselle suomalaiselle mahdollisimman pitkään.

Pyrkimyksenä on, että vuoteen 2030 mennessä kotona asuu vähintään 92 prosenttia yli 75-vuotiaista ja lähes kaikki sitä nuoremmat. Jotta tavoite toteutuisi, tarvitaan tukku toimenpiteitä. Asuntokannan laatu ja erilaiset asumisratkaisut ovat Hosionahon mukaan keskeisiä ikääntyneiden kotona asumisen kannalta. Tehtävistä mittavin on asuntojen muuttaminen esteettömiksi, turvallisiksi ja toimiviksi. Esteettömiä asuntoja tarvitaan miljoona kappaletta. Nyt niitä on valmiina vasta kolmannes tarpeesta. Uudistuotanto kattaa toisen kolmanneksen, loppu on katettava korjausrakentamisella.

Avainsanana elinkaariasuminen
Hosionaho huomauttaa, että kodin pitäisi mahdollistaa hyvä elämä ja asukkaiden hyvinvointi kaikissa elämänvaiheissa. Ennakoinnin, taitavan suunnittelun ja ammattitaitoisen rakentamisen merkitys korostuu tulevaisuudessa entisestään.
”Esteettömät ja turvalliset asunnot hyödyttävät kaikkia: niin lapsiperheitä kuin liikuntarajoitteisiakin”, muistuttaa Hosionaho.

YIT:n Lempinen on samaa mieltä. On ajateltava koko asuntokantaa, eikä rakennettava vain ikäihmisille. ”Kolmatta ikäänsä” elävä ihminen ei halua asua leimallisesti hoivaympäristössä, vaan kauniissa ja toimivassa kodissa. YIT:n palveluasumiskonseptin mukaiset senioriasunnot näyttävätkin laadukkailta tavallisilta asunnoilta. Vasta tarkemmin katsottuna huomaa, että esteettömyyteen ja turvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota ulko-ovelta wc-kalusteisiin. Tiloissa on helppo liikkua rollaattorilla tai pyörätuolilla. Työtasot ovat tavallista alempana ja kalusteet ovat muunneltavissa. Kaikkien YIT Kotien toimivuutta voidaan lisätä ELO-varusteilla, jotka voidaan asentaa jälkikäteen ilman suuria remontteja. Näin muutto palvelukotiin on edessä vasta, kun kunto vaatii ympärivuorokautista hoivaa.

Talotekniikan puolelle tarvitaan Hosionahon mukaan kotona asumista tukevaa teknologiaa, kuten turvallisia lukitusjärjestelmiä ja kommunikaatiota helpottavia ratkaisuja. Myös kotioven ulkopuolisella asuinympäristöllä on iso merkitys. On otettava huomioon kulku koko pihapiirissä: hissi, ulko-ovet, portit ja tasoerot. Nykyisellään esteettömien asuntojen kysyntä ja tarve eivät kohtaa, esimerkiksi asuntojen hissittömyys on edelleen iso ongelma. Hosionaho muistuttaa, että kustannuksiltaan olemassa olevien asuntojen korjausrakentaminen on neliötä kohti moninkertaisesti kalliimpaa kuin esteetön uudisrakentaminen.

Aika kypsä yhteisöllisyydelle
Mutta ikääntyvien hyvässä asumisessa ei ole kyse pelkästä teknisestä esteettömyydestä ja turvallisuudesta. Henkinen puoli on vähintään yhtä tärkeää. Tulevaisuuden tunnussanat ovat asumiseen kytkettävät palvelut. Ratkaisut, jotka yhdistävät yksilöllisesti kevyemmän tason hoivan, yhteisöllisyyden ja kotona asumisen kunkin asukkaan tarpeiden mukaan.

”Yhteisöllinen asuminen ei ole vielä Suomessa yhtä yleistä kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa”, huomauttaa Hosionaho.

Tavoitteiden mukaisten asumisratkaisujen toteuttaminen vaatii Hosionahon mukaan nykyistä tuntuvasti tiiviimpää yhteistyötä julkisen, yksityisen ja järjestösektorin eri toimijoiden välillä. Haasteeseen vastaamien on suuri mahdollisuus rakennusalalle. Hosionaho toivottaakin rakennusalan uudet innovaatiot ja konseptit tervetulleiksi. Tuotteistamista tarvitaan, että ratkaisuista saadaan kokonaiskustannuksiltaan kohtuullisia.

YIT:llä on pitkäaikainen kokemus palveluasumisratkaisujen toteuttamisesta kuluttajille ja B2B-hoivaoperaattoreille sekä vuokra- että omistusasuntopuolella. Lempisen mukaan asenne ikäihmisille tarkoitettuja asumisratkaisuja kohtaan on muuttunut viime vuosina selvästi myönteisemmäksi. Tarve on valtava, eikä enää ole aikaa odotella. Asiaan ovat heränneet sekä viranomaiset, palveluiden tuottajat että itse asukkaat. Lopulta vastuu ja valta ovat kuitenkin ikäihmisen itsensä käsissä. Palvelukonseptien yleistymistä on Suomessa hidastanut vahva itse tekemisen perinne. Vanhemmat ikäpolvet eivät ole tottuneet ostamaan palveluita. Hosionaho uskoo, että ilmapiiri on muuttumassa. Tulevaisuudessa varttuneetkin ihmiset ovat halukkaita käyttämään ulkopuolista apua, joka mahdollistaa kotona asumisen entistä pidempään.

SANASTO

Termit tutuiksi: Ikääntyvien asuminen

Elinkaariasuminen: asunnossa huomioitu eri-ikäisten ja toimintavalmiuksiltaan erilaisten ihmisten tarpeet keskittyen esteettömyyteen, muuntojoustavuuteen ja yhteisöllisyyteen.
Hoiva-/palvelukoti: asukas saa ympärivuorokautista hoitoa ja tarjolla on monipuolista viriketoimintaa. Yksityisten ylläpitämiä.

Kolmas ikä: työiän ja vanhuuden välissä oleva ikävaihe. Usein henkilökohtaisen vapauden ikäkausi.
Kunnan palvelutalo: tarkoitettu henkilöille, joilla on ympärivuorokautinen tehostettu hoitotarve, eikä asukas selviydy kotonaan kotihoidon palveluiden tuella.
SAS: vanhustenpalvelujen sijoitustyöryhmä (SAS=selvittää-arvioida-sijoittaa). Senioriasunnot: itsenäistä asumista vähintään 55-vuotiaille, tavallisten asuntojen ja palveluasuntojen välimuoto. Asukkaille tarjolla erityyppisiä ostopalveluita. Vuokra- ja omistusasuntoja. Yksityistä toimintaa.

Tehostettu kotihoito: kotona tapahtuvaa sairaanhoitoa, esimerkiksi hoivaa ikäihmisille. Yleensä määräaikaista.
Vanhainkoti: vanhanaikainen nimike pitkäaikaishoitoa ja päiväkeskustoimintaa tarjoaville hoito-, ryhmä- tai palvelukodeille.
Yksityinen palvelutalo/palveluasunto: tuettua palveluasumista eli henkilökunta paikalla vain päiväsaikaan. Hoito kartoitetaan lääkärinlausunnon perusteella. Palvelutaloasuntoja on sekä vuokrattavana että myynnissä.

Yhteisöllinen asuminen: uudentyyppisiä asuinyhteisöjä (mm. seniorikylä, -kortteli). Esteettömiä kokoontumis- ja palvelutiloja sekä monimuotoista ikääntyneille suunnattua toimintaa.

Lisätietoja:

Hanna Malmivaara, viestintäjohtaja, YIT Oyj, puh. 040 561 6568, hanna.malmivaara@yit.fi