Näkemiin vanhat asuntomyytit

Koti on monelle yhä tärkeämpi identiteetin määrittäjä, mutta yhteistä suomalaista asuntohaavetta ei ole enää olemassa. Asumisen toiveet ja tarpeet ovat entistä yksilöllisempiä. Tämä vaatii asuntomarkkinoilta rohkeita ratkaisuja.

Monen suomalaisen mielenmaisemassa asuu yhä ajatus punaisesta tuvasta, mutta todellisuudessa harva meistä enää haluaa perunamaan ääreen.

– Alati kasvava joukko suomalaisia – nuoria ja vanhoja, lapsiperheitä ja yksinasujia – tahtoo asua urbaanissa ympäristössä, toteaa arkkitehtuurin laitoksen professori Markku Hedman Tampereen teknillisestä yliopistosta.

Kaupunkielämä ei tarkoita vain vilskettä, katukahviloita ja elämyksiä vaan ennen kaikkea arjen sujuvuutta: hyviä joukkoliikenneyhteyksiä, koulun, kaupan ja muiden palveluiden läheisyyttä. Kyse ei Hedmanin mukaan ole ohimenevästä ilmiöstä vaan pysyvästä muutoksesta. Sama kehityskulku on käynnissä kaikkialla Euroopassa.

Humuun vai luonnon helmaan?
Tilastojen valossa suomalaisten asuminen on samankaltaistumassa. Haluamme kodin isosta kasvukeskuksesta ja jo 75 prosenttia asuinkunnista on yhden tai kahden hengen talouksia.

– Lisäksi yhä useampi meistä asuu kerros-, rivi- tai paritalossa ja 90 prosenttia kertoo viihtyvänsä siellä, kertoo asumisen kehittämistä YIT:llä johtava Pekka Helin.

Samalla asumisen tarpeet ja toiveet ovat kuitenkin entistä yksilöllisempiä. Perheet, elämäntilanteet ja asumisen polut ovat monimuotoistuneet.

– Emme voi enää yleistää, että lapsiperhe haluaa asua pientalossa luonnon helmassa, kiteyttää Hedman.

Työelämän muutokset muokkaavat nekin asumista, samoin väestön ikääntyminen. Haluamme myös, että asuminen ilmentää yhä enemmän identiteettiämme. Saman vahvistaa YIT:n tekemä selvitys asumisen motiiveista. Sen mukaan suomalaiset voi jakaa neljään pääheimoon. Arvo-ihmiset ovat hyvin tietoisia asuntoalueen arvon kehityksestä ja kodin esteettisyydestä. Luonto-ihmiset puolestaan haluavat asua omassa rauhassa ja haluavat ympärilleen tilaa harrastaa. Kaksi asumisheimoa kasvattavat Suomessa suosiotaan: varikko-ihmiset ja yhteisölliset. Varikko-heimo haluaa asua keskellä kaupungin humua. Heille koti on huoltopiste, jonka toivotaan olevan kompakti ja kohtuuhintainen, mutta keskellä kaikkea. Toinen kasvava ryhmä ovat yhteisölliset. He arvostavat hyvää sijaintia lähellä palveluita ja tukiverkostoja sekä kodin muuntojoustavuutta.

Eroon talotyyppien vastakkainasettelusta
Kasvukeskuspaikkakunnat kaipaavat lisää ja ennen kaikkea entistä monimuotoisempia asuntoja. Nykyinen asuntokantamme ei vastaa ihmisten erilaisiin tarpeisiin tyydyttävällä tavalla. Arkkitehtuurin professori toivoo, että turhasta vastakkainasettelusta pien- ja kerrostaloasumisen välillä päästäisiin eroon. Uudet kerrostaloasunnot eivät ole teollista sarjatuotantoa. Hedman ennustaa, että tulemme näkemään kerrostaloissa entistä enemmän ihmisten pientaloista kaipaamia laatutekijöitä kuten omannäköisyyttä ja yksityisyyttä. Myös YIT:n Helin allekirjoittaa ajatuksen. Talotyyppiä enemmän rakentamista ohjaa tulevaisuudessa se, mitä ominaisuuksia ihmiset kokevat tärkeiksi asumisessa.

– Suomalaiset ovat aiempaa valveutuneempia ja vaativampia asunnonostajia. He tietävät, mitä haluavat ja mitä uudelta tai vanhalta asunnolta on lupa odottaa, huomauttaa Hedman.

Yhä useampi toivoo tehoneliöitä. Hedmanin mukaan kompaktit asunnot kasvattavat suosiotaan pienemmän perhekoon, mutta myös taloudellisen tilanteen ja arvomaailman muutoksen takia. Ihmiset haluavat jättää rahaa elämiseen. Kohtuus, ekologisuus ja vastuullisuus ovat avainsanoja myös asumisessa.

Lisää asuntoja luvassa
Muuttoliike kasvukeskuksiin on niin suurta, että asuntojen kysyntä ja tarjonta on vaikea saada vastaamaan toisiaan. Tilanne asuntomarkkinoilla on kuitenkin valoisampi kuin vuosikymmeniin. Sekä pääkaupunkiseudulla että useissa muissa kaupungeissa kaavoitetaan ja rakennetaan nyt ennätysmäisen paljon asuntoja.  

Professorin mukaan suomalaisilla on kasvava kiinnostus vaikuttaa siihen, millaiseksi paitsi oma koti, myös asuinympäristö ja koko kotikaupunki rakentuvat. Ihmiset haluavat itse määritellä ja järjestää kotikortteleidensa arkea ja juhlaa. Ravintolapäivän kaltaiset tapahtumat ovat tästä hyvä esimerkki. Kansalaisaktiivisuus on Hedmanin mukaan asumisen kehittämisen kannalta myönteinen ilmiö.

– Kotimaisilta asuntorakennuttajilta löytyy halua kuunnella ihmisten tarpeita sekä intoa ja osaamista kehittää uudenlaisia asumisratkaisuja. Tämä lupaa hyvää asuntomarkkinoiden uudistumiselle.

Lisätietoa: 
Hanna Malmivaara, viestintäjohtaja, YIT Oyj, puh. 040 5616568, hanna.malmivaara@yit.fi

YIT luo kestäviä kaupunkeja ja parempaa elinympäristöä kehittämällä ja rakentamalla asuntoja, toimitiloja, infrastruktuuria sekä kokonaisia alueita. Panostamme ensiluokkaiseen asiakaskokemukseen, korkeaan laatuun ja monipuolisen osaamisemme jatkuvaan kehittämiseen. Toiminta-alueemme kattaa Suomen, Venäjän, Baltian maat, Tšekin, Slovakian ja Puolan. Vuonna 2015 liikevaihtomme oli lähes 1,7 miljardia euroa, ja työllistämme noin 5 300 henkilöä. Osakkeemme noteerataan NASDAQ Helsinki Oy:ssä. www.yit.fi