Mistä osaajia rakennusalalle?

Pohdimme yhdessä asiantuntijoiden kanssa, kuinka rakennusalan osaajapula paikataan alan elinvoimaisen tulevaisuuden takaamiseksi.
YIT:llä haasteisiin on vastattu mm. oppilaitosyhteistyön sekä muuntokoulutuksen voimin.

Viime vuosina rakennusalan suhdanteet ovat näyttäneet hyviltä. Kaupungistuminen on lisännyt rakentamista etenkin isoihin kaupunkeihin, ja pääkaupunkiseudun isot satsaukset arkkitehtuurillaan hurmanneesta Oodista korkean rakentamisen Trigoniin ovat luoneet tarvetta uudenlaiselle erityisosaamiselle.

Alan kiireet ovat vaikuttaneet myös työllisyyteen. RT:n suhdannekatsauksen (04/19) mukaan rakentamisen työllisyys kasvoi viime vuonna ennätyslukemiin. Alalle on viimeisen neljän vuoden aikana syntynyt 30 000 uutta työpaikkaa ja työttömyysaste on laskenut ennätyksellisen alas.

Hyvät suhdanteet tuovat kuitenkin mukanaan haasteen: osaavaa työvoimaa tarvitaan paljon – enemmän kuin sitä on saatavilla. Erityisesti pulaa on kokeneista ja osaavista toimihenkilöistä kuten työnjohtajista, suunnittelijoista ja projekti-insinööreistä. Toisaalta tarvitaan myös uudempaa tietotaitoa hallitsevia asiantuntijoita kuten ohjelmisto- ja tietomallinnusosaajia. YIT:llä osaajapula näkyy erityisesti toimitilojen ja infran puolella. Haastetta ei helpota se, että kaupunkeihin keskittyvä rakentaminen saattaa vaatia työn perässä matkustamista tai muuttoa.

”Suomen väestörakenne vanhenee, eikä työperäistä maahanmuuttoa suuntaudu meille kovin paljon. Samalla rakennusalan urakat kasvavat, monimutkaistuvat ja vaativat enemmän osaamista. Tämän hetken haaste on miettiä, kuinka varmistetaan osaaminen viiden, kymmenen ja viidentoista vuoden päähän”, kuvailee RT:n yhteiskuntasuhdepäällikkö Lauri Pakkanen.

Yhteistyöllä entistä parempaa osaamista

Moni asia on jo hyvin, Pakkanen kertoo. Ammattikorkeakoulutasoisista rakennusalan koulutuksista valmistuneiden määrä on tuplaantunut kymmenessä vuodessa, siinä missä muilla tekniikan aloilla se on pysynyt samana tai vähentynyt. Ammatilliseen koulutuksen epäkiinnostavuutta Pakkanen pitää myyttinä: lähes yhtä moni hakee ammattikouluun kuin lukioon.

Tulijoita alalle siis riittää. Puutetta on ennen kaikkea kokeneista tekijöistä. Pakkanen ei suosittelekaan pelkästään koulutuksen opiskelijamäärien nostamista, vaan uskoo ratkaisujen löytyvän työperäisen maahanmuuton lisäämisestä ja korkeakoulutusten läpäisyasteen nostamisesta. Vastavalmistuneiden osaamisen varmistamisessa Pakkanen heittäisi pallon yrityksille:

”Yritysten pitäisi entistä enemmän pyrkiä tekemään strategisen tason yhteistyötä koulutuksen järjestäjien kanssa. Se on tehokas tapa vaikuttaa opetuksen sisältöihin ja siihen, millaisia osaajia kouluista valmistuu.”

Yksi konkreettinen esimerkki osaamisen kehittämisestä yhteistyön avulla on Myllypuroon pian valmistuva rakennusalan jättikampus, jonka suojassa toimivat niin Stadin ammatti- ja aikuisopisto kuin Metropolia Ammattikorkeakoulukin. Pakkasen mukaan kampus on omiaan luomaan mahdollisuuksia muun muassa työturvallisuuskoulutuksen kehittämiseen ja opintojen aikaiseen yhteistyöhön tulevien esimiesten ja työntekijöiden välillä.

Tehokeinoina kouluttaminen ja työssä oppiminen  

YIT on vastannut osaajapulaan liittyviin haasteisiin monin eri tavoin. Yksi keino on ollut kääntää katse alanvaihtajiin. Esimerkiksi Saimaan ammattikorkeakoulun järjestämässä muuntokoulutuksessa eri alojen korkeakoulutaustaisista alanvaihtajista koulutettiin rakennusmestareita nopeasti. Valtaosassa alan ammattikorkeakouluissa ja Tampereen yliopistossa on puolestaan järjestetty kiinnostuneille opiskelijoille viiden opintopisteen laajuisia YIT Opinnot -kokonaisuuksia.

”Identtisten insinöörien sijaan tarvitsemme diversiteettiä ja erilaista osaamista. Olemme löytäneet esimerkiksi YIT Opintojen kautta todella hyviä tradenomitaustaisia henkilöitä perinteisiin työmaainsinöörirooleihin”, kertoo YIT:n henkilöstöpäällikkö Timo Piili.

Osaajia löytyy toisaalta myös talon sisältä. Työntekijätaustaisilla YIT:läisillä on esimerkiksi mahdollisuus kouluttautua työnjohtajiksi erilaisten yhteiskoulutusten avulla. Myös esimiesurasta haaveileville löytyy sisäisiä valmennuksia.

Koulutusten lisäksi käytännön osaaminen karttuu tietenkin myös työtä tehden. YIT:läisyyden ytimessä on ennakkoluuloton into uuden kokeilemiseen. Ison rakennusyhtiön laajat allianssihankkeet tarjoavat työntekijöille mahdollisuuden kokeilla erilaisia tekemisen tapoja. Sisäistä liikkumista tapahtuu YIT:llä paljon ja merkittävä osa työntekijöistä jää taloon esimerkiksi harjoittelun kautta. 

Kaikki edellä mainitut kehitysmahdollisuudet lisäävät ja tukevat työhyvinvointia.

”Ihmiset kaipaavat haasteita. Pyrimme tarjoamaan vaativampia rooleja motivoituneille tekijöille työssä oppimista fiksusti tukemalla”, Piili kuvaa.

Alassa on vetovoimaa

Rakennusalalla on monta asiaa puolellaan. Omien kätten jäljen näkee konkreettisesti. Työssä pääsee vaikuttamaan rakennettuun ympäristöön, mikä tuo merkityksellisyyttä työhön. Projektiluontoisuus luo vaihtelevuutta ja mielenkiintoa työpäiviin, tiimityöskentely ja ongelmanratkaisu motivoivat monia ja alalta löytyy monenlaisia urapolkumahdollisuuksia. Kokeneet osaajat jakavat mielellään oppimaansa nuoremmille tekijöille.

YIT:n kaltaisessa isossa yhtiössä mahdollisuudet kehittymiseen ja ammattitaidon rakentamiseen ovat valtaisat. Siitä pitävät huolen myös tulevien vuosien kiinnostavat rakennusprojektit.

”Meillä on ollut ja on tulossa hienoja työmahdollisuuksia mm. kaupunkikehityksen, uudistuotannon ja korjausrakentamisen parissa. Trigoni, Helsinki Garden, Raide-Jokeri, Accountor Tower, Helsingin yliopiston päärakennus, Käärmetalo ja vaikka mitä muuta ainutlaatuista. Siinä riittää motivoivia näytönpaikkoja monenlaisille osaajille ja osaamiselle”, Piili iloitsee.

Lue lisää:
YIT rakennusalan ihannetyönantaja opiskelijoille
YIT ja Haaga-Helia oppilaitosyhteistyöhön

Lisätietoja:
Timo Piili, henkilöstöpäällikkö (rekrytointi ja resurssointi), YIT Oyj, puh. 040 573 3254, timo.piili@yit.fi
Johanna Savolainen, viestintäpäällikkö, YIT Oyj, puh. 044 305 4594, johanna.savolainen@yit.fi

YIT on suurin suomalainen ja merkittävä pohjoiseurooppalainen rakennusyhtiö. Kehitämme ja rakennamme asuntoja ja asumisen palveluja sekä toimitiloja ja kokonaisia alueita. Lisäksi olemme vaativan infrarakentamisen erikoisosaaja ja päällystäjä. Yhdessä asiakkaidemme kanssa lähes 10 000 ammattilaistamme luovat entistä toimivampia, vetovoimaisempia ja kestävämpiä kaupunkeja ja elinympäristöjä. Toimimme 11 maassa: Suomessa, Venäjällä, Skandinaviassa, Baltiassa, Tšekissä, Slovakiassa ja Puolassa. Uusi YIT syntyi, kun yli 100-vuotiaat YIT Oyj ja Lemminkäinen Oyj yhdistyivät 1.2.2018. Vuoden 2018 oikaistu pro forma -liikevaihtomme oli noin 3,2 miljardia euroa. YIT Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä www.yitgroup.com/fi