Lönkka 11 saa uuden elämän

YIT saneeraa Helsingin Lönnrotinkatu 11:ssä sijaitsevan toimistotalon uutta vastaavaksi. Ankkurivuokralaiseksi tulee Lexia Asianajotoimisto. 

Lexian asianajaja ja osakas Samuli Koskela antaa haastattelun yrityksen nykyisessä Kalevankadulla sijaitsevassa toimistossa. Muuttoon Kiinteistö Lönnrotinkatu 11:een on monia hyviä syitä.

”Lexia on kasvanut nopeasti, joten pursuamme nykyisistä tiloista yli. Varsinkin neuvottelutilat ovat täynnä koko ajan”, Koskela toteaa iloisena. 

Koskelan mukaan on totuttu, että asianajotoimisto on keskustassa. Sijainnin lisäksi myös tilan toimivuus ratkaisee.

”Fyysiset tilat eivät saa olla toiminnan esteenä. Lönnrotinkatu 11:n tilat ovat helposti muunneltavissa ja ne saneerataan uutta vastaaviksi. ”

Nykyvaatimuksia vastaavat toimitilat lisäävät myös työntekijöiden työhyvinvointia.

”Nykyisissä tiloissa muun muassa ilmanvaihto eivätkä tietoliikenneyhteydet vastaa enää yrityksemme kokoa. Tilaviin huoneisiin ei voi sijoittaa kovin montaa työntekijää. Siihen ei ilmanvaihto yksinkertaisesti riitä.”

Uusi talotekniikkajärjestelmä pitää huolen siitä, että valaistus, sähköistys ja ICT-infraverkot on helppo jakaa ja laajentaa käyttäjien tarpeiden mukaan.

Lisäksi asiakkaiden on ollut vaikeaa löytää parkkipaikka ydinkeskustasta. Nyt tämäkin ongelma ratkeaa, kun Lönnrotinkatu 11:n saadaan 40 parkkipaikkaa.

Tilat ovat yrityksen käyntikortti

Muutto on Lexialle iso investointi. Tilaa uusissa toimistotiloissa on selvästi nykyistä enemmän, joten uusiin huonekaluihin joudutaan investoimaan paljon. Lexia sijoittaa toimintonsa talon viidenteen ja kuudenteen kerrokseen, joka rakennetaan täysin uutena taloon. 

Lexia muutti edellisen kerran vuonna 2007. Tällöin haluttiin myös sisustuksen viestivän asianajotoimistosta muuta kuin totutun perinteistä.

”Meillä oli paljon lasia ja valkoista, mitä ei muissa asianajotoimistoissa vielä silloin ollut. Nyt katsomme taas eteenpäin. Haluamme uutta ja erilaista”, Koskela visioi.

”Muutto ja muutos pakottavat aina arvioimaan toimintatapoja. Uusissa tiloissa panostamme enemmän yhteistiloihin ja luomme paremmat mahdollisuudet tiimityöskentelyyn.”

Lexia on yritysjuridiikkaan erikoistunut lakitoimisto, joka erottautuu kilpailijoistaan asiakaskeskeisellä liiketoimintaosaamisella.

”Olemme kiinteästi mukana asiakkaiden liiketoiminnan kehittämisessä ja aidosti lähellä asiakasta. Toimimme jopa asiakkaidemme johtoryhmissä ja toimitusjohtajan sparraajina.”

Lexian henkilökunta pääsi vaikuttamaan toimiston uuteen tyylisuuntaa. Tyylissä näkyvät kolme erilaista trendiä: luonnonmukaisuus, minimalismi ja loft-tila, jossa on hyödynnetty alkuperäisiä rakenteita.

”Luonnonmukaisuudesta olemme valinneet viherseinän ja hieman luonnonpuuta. Betonia on vastaanottotilassa ja rakennuksen vanhat betonipylväät hiekkapuhalletaan. Minimalismi tiloissa on kautta linjan.”

Sisustuksen suunnittelee Lexian valitsema sisustusarkkitehti Katariina Lankinen. Koskela kertoo, että ihmisläheisyys ja pehmeys korostuvat.

”Haluamme, että sisustus kestää aikaa. Emme valinneet mitään sellaista, jota joutuisimme uudistamaan jo parin vuoden kuluttua.”

Sutjakkaasti sujunut

Lexiassa  yhteistyöhön kumppaneiden kanssa ollaan oltu tyytyväisiä. Peruslinjaukset urakoinnista vastaavan YIT:n kanssa tehtiin heti aluksi, mutta suunnittelu vietiin loppuun prosessin aikana. Kustannusten jakamisesta ollaan sovittu hyvässä yhteisymmärryksessä. 

Aikatauluun ja siinä pysymiseen Koskela on ollut erityisen tyytyväinen.

”YIT on pysynyt aikataulussa – tai ollut jopa etuajassa. Laatu on vastannut hyvin toiveitamme. Jatkuva kommunikointi on auttanut meitä, sillä emme ole mitään ammattirakennuttajia.”

Lokakuun alussa YIT luovuttaa tilan Lexialle, joka muuttaa tiloihin lokakuun lopussa.

YIT:n hankekehitysjohtaja Mikko Lempinen kertoo, että vuonna 1972 valmistuneesta kiinteistöstä säilytetään ainoastaan runko ja talon identiteetti. Esimerkiksi julkisivu  saa uuden alumiiniverhoilun, talon alkuperäisessä hengessä. Mitään muuta talosta ei jää jäljelle.

Kiinteistön talotekniikka oli elinkaarensa päässä, joten se uusitaan täysin. Kiinteistö saa nyt energiaa säästävän nykyaikaisen talotekniikkajärjestelmän.

Kiinteistöstä haluttiin monikäyttäjätalo, jossa 800 neliömetrin kokoinen kerros voidaan jakaa kolmelle eri käyttäjälle. Taloon ei tule koppi- eikä maisemakonttoreita, vaan ns. monitilaympäristöjä, jotka mukautuvat käyttäjän tarpeisiin.

Taloon voi tulla enintään 15 käyttäjää, mutta käytännössä 5–7 eri käyttäjää.

”Asiakas tietää, mitä tahtoo. Tämä helpottaa työtämme huomattavasti. Lexia haluaa varjella omien asiakkaidensa luottamuksellisia asioita. Asianajotoimistolle rakennetaan muun muassa tavallista parempi äänieritys ja erityisesti heidän asiakastilojensa sisustukseen on panostettu”, Lempinen toteaa.

Lexian työtilat sijoitetaan viidenteen kerrokseen, ja heidän asiakkaat taas viedään kuudennen kerroksen tiloihin, jossa sijaitsevat neuvotteluhuoneet. Kuudes kerros on myös yrityksen käyntikortti.

”Vanha talo saa nyt uuden elämän. Liiketilat säilyvät rakennuksen kivijalassa, johon tulee kahvilan lisäksi CMB Restaurants Helsinki Oy:n uusi ravintola Lönkka. Näin kiinteistö palvelee kaikkia”, Lempinen summaa.

Kiinteistö Lönnrotinkatu 11

Valmistumisvuosi: 1972

Neliömäärä: 3 800 m2

Peruskorjaus: Valmistuu lokakuussa 2016. Uusitaan täysin kiinteistön julkisivut, sisätilat ja talotekniikka.

Kerroksia: Alun perin 5 kerrosta, peruskorjauksen yhteydessä rakennetaan 6. kerros.

Ympäristösertifikaatti: Kiinteistöön haetaan LEED-ympäristösertifikaattia

Omistaja: OP-Vuokratuotto-erikoissijoitusrahasto

Lexia Asianajotoimisto Oy

Perustettu: 2007

Työntekijöitä: 43 (10/2015)

Liikevaihdon kasvu-%: Yli 30 % (verrattuna edelliseen tilikauteen)

Osaaminen: Yritysjuridiikkaan erikoistunut lakitoimisto, joka toimii kiinteästi mukana asiakkaiden liiketoiminnan kehittämisessä. Mukana myös asiakkaiden johtoryhmissä ja toimitusjohtajan sparraajana.

Referenssit: mm. Finnair, Kotipizza, Digita, TBWA

Pullonkauloja poistettu – täydennysrakentaminen helpottui

Asuinrakentamisen edistäminen on hallituksen kärkihankkeita. Hallituksen tavoitteena on täydennysrakentamisen sujuvoittaminen ja helpottaminen.  Yleiskaavoituksen roolia pyritään vahvistamaan suoraan rakentamiseen oikeuttavana kaavana sekä asemakaavamenettelyn joustavoittamiseen ja täydennysrakentamisen edistämiseen.

"On myönteistä, että maan hallitus pyrkii sujuvoittamaan ja joustavoittamaan kaavoitusta. Tärkeää kuitenkin olisi, että asemakaavat olisivat nykyistä väljempiä, jolloin voitaisiin hakea kuhunkin tilanteeseen ja aikaan paras ratkaisu ilman työlästä kaavamuutosta. Todellista joustavuutta saataisiin aikaan, jos siirryttäisiin nykyisestä kolmitasoisesta kaavahierarkiasta maakuntakaava-yleiskaava-asemakaava kaksitasoiseen malliin, jossa tehtäisiin työssäkäyntialueelle yleiskaava ja kuntakohtaisesti nykyistä väljemmät asemakaavat", toteaa yhteistyösuhteista ja kaupunkikehityksestä vastaava johtaja Juha Kostiainen YIT:ltä.

"Asemakaavoitus on kunnallista päätöksentekoa, mikä on luonnollista demokratian ”hidastamaa” päätöksentekoa", toteaa Lexia Asianajotoimiston asianajaja, varatuomari Jaana Koukkari.

Lisärakentamislupien pullonkaula on usein se, että kaikki rakennusoikeus on jo käytössä. Lisärakentamiseen tarvitaan asemakaavan muutos.

"Tästä syystä esimerkiksi lisäkerroksen rakentamiseen tarvitaan useimmiten muutos asemakaavaan, pelkällä poikkeamislupahakemuksella ei yleensä selvitä", kertoo Koukkari.

ELY-keskusten roolia asemakaavamuutoksissa rajoitettiin ja nykyisin päätöksenteko on siirretty kunnille. Lakimuutos tuli voimaan keväällä 2016.

"ELY-keskukset antavat edelleen päätökset, kun kaavaan haetaan merkittäviä muutoksia. ELY-keskuksen näkökulma kaavamuutoksiin on ollut suojeleva, kuntien puolestaan asumistarpeista lähtöisin", Koukkari kertoo eri instanssien näkemyksiä.

Rakennusliikkeiden näkökulmasta nykyiset asemakaavat ovat liian yksityiskohtaisia. Tästä syystä rakennuskustannukset helposti paisuvat. 

"Asemakaavoissa ei ole mietitty rakennuskustannuksia. Jos asemakaavat olisivat nykyistä väljempiä, rakennusliikkeet säästäisivät selvästi."

Myös valitusoikeutta ollaan mahdollisesti rajoittamassa. Nykyisin jokainen, joka asuu kaava-alueella, voi hakea muutosta. Jatkossa vain asianosainen saa oikeuden muutoksenhakuun.

"Rajoittaminen on kuitenkin epävarmaa. Tämä voi kuitenkin olla perustuslaillinen asia", Koukkari huomauttaa.

Lisätietoja:

Hanna Malmivaara, viestintäjohtaja, YIT Oyj, puh. 040 561 6568, hanna.malmivaara@yit.fi

Mikko Lempinen, hankekehitysjohtaja, YIT Rakennus Oy, puh. 050 372 0766, mikko.lempinen@yit.fi

YIT luo kestäviä kaupunkeja ja parempaa elinympäristöä kehittämällä ja rakentamalla asuntoja, toimitiloja, infrastruktuuria sekä kokonaisia alueita. Panostamme ensiluokkaiseen asiakaskokemukseen, korkeaan laatuun ja monipuolisen osaamisemme jatkuvaan kehittämiseen. Toiminta-alueemme kattaa Suomen, Venäjän, Baltian maat, Tšekin, Slovakian ja Puolan. Vuonna 2015 liikevaihtomme oli lähes 1,7 miljardia euroa, ja työllistämme noin 5 300 henkilöä. Osakkeemme noteerataan NASDAQ Helsinki Oy:ssä. www.yit.fi