Liukuvalu on tehokas rakennustapa ja perinne, joka on vaarassa hävitä

Perinteikäs liukuvalu on pitänyt pintansa parhaana rakennusmenetelmänä monissa korkeissa kohteissa jo yli sata vuotta. Alan ammattilaisten eläköityessä vaarana on, ettei tekijöille löydy manttelinperijöitä.

Suomessa tuskin on kovin monta ammattiryhmää, joiden osaajat voidaan laskea suunnilleen kahden käden sormilla. Yksi tällaisista ryhmistä on vähän tunnettu ja harvoin esillä. Samaa ei voi sanoa näiden ammattilaisten työstä, jota on vaikea olla huomaamatta.

Aina kun rakennetaan korkealle – ja erityisesti hyvin korkealle – tämä noin kymmenpäinen joukko on paikalla. Tehtaiden savupiiput, ikoniset vesitornit, Näsinneulan varsi, Raaden hammas ja maaseuduilta tutut viljasiilot… Kaikkia näitä yhdistää se, että ne on rakennettu liukuvalulla, yli sata vuotta vanhalla menetelmällä, joka perustuu edelleen vankkaan kädentaitoon. Ajan saatossa teknologia on muuttanut lähes kaiken työn luonnetta, mutta liukuvalu tehdään yhä sillä ainoalla oikealla ja tunnetulla tavalla.

Timpuri Seppo Suonia ja työpäällikkö Vesa Helkiö ovat liukuvalun konkareita, jotka ovat tehneet töitä yhdessä jo vuosikymmenet.

”Olen nyt YIT:n pitkäaikaisin tekijä näissä hommissa. Kaikki vanhat työkaverini ovat jo eläköityneet”, Suonia kertoo.

Alan ammattilaisilla, kuten Suonialla, on jo ikää, ja monilla häämöttää eläköityminen edessä. Samalla heillä kasvaa huoli siitä, kuka jatkaa ammatissa, jonka pieni ja ylpeä heimo uhkaa kadota.

”Tätä työtä ei opi missään koulussa vaan ainoastaan mestari-kisälli-mallilla. Ei tarvitse olla vielä osaajakaan. Riittää, että on kiinnostunut ja sitoutunut tähän hommaan ja on sitkeä. Tämä porukka on nimittäin hemmetin ammattiylpeää väkeä, joka tekee aina niin hyvää jälkeä kuin vain voidaan ”, Helkiö kertoo.

Työ on raskasta ja sopii Suonian ja Helkiön mukaan huonosti yhteen perhe-elämän ja vapaa-ajan kanssa. Kun ei olla kohteissa, aika kuluu tien päällä matkalla töihin ympäri Suomea.

Porukan nuorimman, 30-vuotiaan timpurin Mikko Ahosen, mielestä liukuvalun opettelussa ei tule koskaan valmiiksi ja se on työn paras puoli.

”Minua tässä työssä vetää puoleensa se, että jokainen kohde on erilainen ja niistä oppii aina uutta. Vaikka työ on välillä raskasta ja reissupäiviä tulee paljon, mieluummin lähden syrjäkylille, kuin Ruuhka-Suomeen”, toteaa Ahonen.

Kun töitä tehdään vuoroissa vuorokauden ympäri, pitää olla vahva niin henkisesti kuin fyysisesti. Rakennusalan yleisosaamisesta on hyötyä, mutta Ahosen mukaan työ opettaa tekijänsä.

”Pitää pystyä tekemään monipuolisesti erilaisia asioita ja tarttua nopeasti eri tehtäviin, jotta tässä työssä pärjää.”

Liukuvalu on nopea ja kustannustehokas mutta alikäytetty menetelmä 

Korkeanpaikankammosta ei parane kärsiä, kun töitä tehdään melko ahtaassa tilassa jopa 150 metrin korkeudessa. Liukuvalu alkaa maan kamaralta mutta päättyy aina vähintään useiden kymmenien metrien korkeuteen. Alle 25-metriset kohteet tehdään yleensä muilla rakennustavoilla.

Liukuvalu menetelmänä on päällisin puolin hyvin yksinkertainen. Kooltaan ja muodoltaan vaihteleva muotti nousee noin 5 metrin vuorokausivauhtia ylöspäin yhdessä työmiehiä kannattelevan telineen kanssa. Muotin noustessa betonista ja raudasta tehdään jatkuvalla tahdilla rakennetta, esimerkiksi savupiippua tai porrastornia. Työtä jatketaan lähes tauotta niin kauan, kunnes on päästy tavoitekorkeuteen. Sen jälkeen muotti telineineen ja työkaluineen lasketaan alas.

Niissä kohteissa, joissa liukuvalua voidaan käyttää, on se yleensä nopein, edullisin ja lujin menetelmä. Näitä kohteita ovat jo edellä mainittujen korkeiden rakenteiden lisäksi laiturielementit ja erityisesti liukuvalun ”luvatussa maassa” Itävallassa erilaiset siltarakenteet.

”Muiden menetelmien valitseminen on hieman yleistynyt, koska uusi ja nuorempi työnjohto ei välttämättä osaa edes kysyä tai suunnitella kohdetta tehtäväksi liukuvaluna. Jos liukuvalusta ei ole kokemusta, valitaan usein turvallisempana vaihtoehtona pidetty mutta hitaampi ja kalliimpi menetelmä”, Suonia harmittelee.

Lisätietoja:

Anne Piiparinen, divisioonan johtaja, teollisuusrakentaminen ja rakennustekniset työt, infraprojektit, puh. 040 823 2808, anne.piiparinen@yit.fi

Pirita Tiusanen, viestintäpäällikkö, YIT Oyj, puh. 044 240 9822, pirita.tiusanen@yit.fi

YIT on suurin suomalainen ja merkittävä pohjoiseurooppalainen rakennusyhtiö. Kehitämme ja rakennamme asuntoja ja asumisen palveluja sekä toimitiloja ja kokonaisia alueita. Lisäksi olemme vaativan infrarakentamisen erikoisosaaja ja päällystäjä. Yhdessä asiakkaidemme kanssa lähes 10 000 ammattilaistamme luovat entistä toimivampia, vetovoimaisempia ja kestävämpiä kaupunkeja ja elinympäristöjä. Toimimme 11 maassa: Suomessa, Venäjällä, Skandinaviassa, Baltiassa, Tšekissä, Slovakiassa ja Puolassa. Uusi YIT syntyi, kun yli 100-vuotiaat YIT Oyj ja Lemminkäinen Oyj yhdistyivät 1.2.2018. Vuoden 2018 oikaistu pro forma -liikevaihtomme oli noin 3,2 miljardia euroa. YIT Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä www.yitgroup.com/fi