Kotipihalla pidetään yllä luontoyhteyttä sekä sosiaalista elämää

Kaupunkien tiivistyessä kerrostalokotien asukkaat kaipaavat kotipihoiltaan entistä enemmän viihtyisyyttä ja paikkoja, joissa voi sekä palautua arjesta että kohdata naapureita. YIT on viime vuosina panostanut erityisesti pihojen ja puistojen suunnitteluun.

Helsingin Kruununvuorenranta on merellinen ja luonnonläheinen asuinalue. Helsingin kaupunki on rakentanut aluetta viime vuosina aktiivisesti, ja jokaisessa uudessa kohteessa pyritään säilyttämään myös luonnontilaista aluetta.

YIT:n Kruunuvuorenrantaan toteuttamaan Helsingin Lorentz -asunto-osakeyhtiöön kuuluu neljä nelikerroksista, sakaran muotoista taloa, jotka pitävät sisällään yhteensä 61 asuntoa.

”Taloyhtiön tontti on pullonpohja, joka päättyy metsäalueeseen. Tontin toinen pääty ja reuna rajoittuvat metsään, metsäistä kalliota on taloyhtiön kahdella sivulla”, kertoo Lorentzin vastaava työnjohtaja Teemu Lahtinen YIT:ltä.

Syyskuussa 2019 valmistuvan Lorentzin piha-alueesta suurin osa on säilytetty luonnontilaisena: sisäpihalla on puuta, kalliota ja metsäistä maata. Pihasta pääsee myös kävelemään suoraan metsään. 

”Pihan portaista on ohjaus vanhalle luontopolulle, jota on varjeltu rakentamisen aikana”, Lahtinen kertoo.

Lorentzin tulevat asukkaat ovat antaneet paljon positiivista palautetta siitä, että puita ja luontoa on säilytetty heti taloyhtiön vieressä.

”Projekti on ollut itsellenikin tärkeä; luonto on meitä varten olemassa ja mitä enemmän sitä pystyy säilyttämään, sen parempi”, Lahtinen kertoo.

Luontoyhteys on tärkeää kaupunkilaisellekin

Tällä hetkellä varsinkin Suomen kasvukeskuksissa on paikoittain pulaa asunnoista. Uudisrakentamiselle etsitään uusia tontteja kaupunkien laitamilta, ja samalla keskustoja tiivistetään. Eko- ja ympäristöpsykologi, psykoterapeutti ja tutkija Kirsi Salonen näkisi mielellään puita ja luonnontilaa myös kaupunkikerrostalojen pihoilla.

”Fyysinen ympäristö vaikuttaa hyvinvointiimme koko ajan, vaikka sitä ei välttämättä tiedosteta. Hyvinvointia tukeva ympäristö ei ole pelkästään ergonominen ja ilmanlaadultaan hyvä, vaan myös maisemallinen. Luonnon elementit ja luonto tuottavat hyvinvointia paremmin kuin pelkkä rakennettu ympäristö”, Salonen sanoo.

Työssään Salonen kohtaa hektiseen arkeen väsyneitä ihmisiä, jotka löytävät voimaa ja uudistumista vasta, kun lähtevät kauemmaksi kotoa, vieraaseen ympäristöön.

”Uudistumista voi löytää myös läheltä. Asuinympäristöjen tiivistymispaineiden myötä huoli luonnonympäristöjen säilymisestä lisääntyy. Ihmiset kiintyvät itselle merkityksellisiin luontokohteisiin, jotka tuottavat hyvää oloa. Ei ihminen välttämättä kaupungissakaan kadota yhteyttään luontoon, vaan yksi itselle tärkeä puu tai puisto voi palauttaa sen”, Salonen sanoo.

Jos oman kodin pihalla ei satu puita olemaan, Salonen kannustaa menemään palauttavalle retkelle, vaikka ihan lähipuistoon.

”Polut tarjoavat salaperäisyyttä ja puut suojaa. Ne ovat miellyttävän ympäristön tunnusmerkkejä, joita jokainen voi tietoisesti ylläpitää, samalla huolehtien omasta hyvinvoinnistaan”, hän jatkaa.

Piha – puolijulkinen portti kodista ulkomaailmaan

Myös YIT:n asumisen kehitysjohtaja Marko Oinas näkee kaupunkien puistot ja merenrannat alueina, jotka vahvistat pihaa.

”Koti on yksityinen paikka, ympäristö julkinen, ja piha toimii puolijulkisena paikkana siinä välissä. Pihalla viihtymisen suhteen sen koko tai vihreyden määrä ei ratkaise, vaan laatu – se, kuinka hyvin piha on suunniteltu”, Oinas kertoo.

YIT on viime vuosina satsannut asuinalueiden rakentamisessa erityisesti pihojen ja puistojen suunnitteluun. Esimerkiksi viime vuonna julkaistiin yhdessä kaupunkilaisten ja muiden toimijoiden kanssa kehitetty Enemmän elämää pihapiireihin -konsepti. Konseptia testattiin ensimmäisen kerran Helsingin Konepaja-alueen kaikille avoimessa Sähköttäjän puistossa, jonka YIT kunnosti loppukesällä 2018. Puisto on jaettu konseptin mukaiseksi kolmeen eri osaan: aktiiviseen, hiljaiseen ja sosiaaliseen, ja konsepti on tarkoitettu hyödynnettäväksi myös pihojen suunnitteluun.

Konseptin mukainen ajattelu on päässyt toteutukseen myös Slovakian Bratislavassa, jossa konseptin ympärille on rakennettu kaupunkilaisia aktivoivia ja yhteen tuovia tapahtumia. Samalla kerätään sosiaalisen median kautta palautetta ja toiveita ihmisten kotipihoista sekä järjestetään kilpailu kahden pihan kunnostamisesta konseptin mukaisesti. Aktivointien tavoitteena on osoittaa, että pienilläkin teoilla voi saada pihoihin ja julkisiin puistoihin enemmän elämää ja yhteistoimintaa.

Myös Oinas korostaa, että luonnollisen ja hiljaisen ympäristön lisäksi ihmiset kaipaavat myös sosiaalista ympäristöä. Hänen mukaansa on tärkeää, että puistot ja pihat tarjoavat myös kohtaamispaikkoja naapureille.

”Viime vuosina kodinostajien vaatimukset kotiensa pihoista ovat muuttuneet kokonaisvaltaisempaan suuntaan. Tällä hetkellä arvostetaan hyvin suunniteltua, viihtyisää ja turvallista pihaa, joka sopii yhteen talon kanssa. Jos uuden kodin ostaja tuntee pihan omakseen, olemme onnistuneet”, hän sanoo.

Rovaniemen Kielan grillikodassa tuoksuu kesäisin Tornion lohi

Kaukana Helsingin Kruununvuorenrannan merellisistä tyrskyistä, Rovaniemen keskustassa sijaitsee suuri taloyhtiö, Rovaniemen Kiela, jota rakennetaan vaiheittain. Tällä hetkellä valmistumassa on kahdeksas kaiken kaikkiaan kymmenestä talosta.

Kielan pihasuunnittelussa on kiinnitetty erityishuomiota yhteisöllisyyteen. Tonttirajoja ei ole, vaan piha on kaikille taloille yhteinen. Sisäpiha on autoton ja siksi turvallinen myös pienille lapsille. Kaikkiin porraskäytäviin kuljetaan sisäpihan kautta, joten eri taloyhtiöiden naapurit kohtaavat usein toisiaan.

Yksi Kielan ensimmäisistä asukkaista on siellä vaimonsa kanssa asuva Jouni Filppa, jolla tulee marraskuun lopulla täyteen viides vuosi taloyhtiössä.

”Muutimme tänne rivitalosta ja olemme viihtyneet hyvin. Kerrostalossa on ehdottoman tärkeää hyvä piha: on mukavaa, kun on nurmikkoa ja kasveja, mutta niistä ei tarvitse pitää itse enää näin eläkeläisenä huolta”, Filppa naurahtaa.

Seitsemän talon osalta piha-alueet ovat loppusilausta vaille valmiita: on kasveja, penkkejä, petankkikenttää, lasten leikkialuetta, kuntoilulaitteita, terasseja ja Filpoille erityisen rakas grillikatos. Tällä hetkellä Filpat odottavat lumien sulamista ja pihan puhkeamista kukkaan.

”Odotan jo kesää, kun tapaa naapureita muksuista eläkeläisiin. Pidämme pihalla yhteistilaisuuksia ja savustan grillikodassa usein kalaa, jopa Tornion lohta”, Jouni Filppa.

Lue lisää:
Enemmän elämää pihapiireihin -pihakonseptista

Lisätietoja:
Marko Oinas, Asumisen kehitysjohtaja, YIT Oyj, puh. 040 506 7430, marko.oinas@yit.fi
Hanna Malmivaara, viestintäjohtaja, YIT Oyj, puh. 040 561 6568, hanna.malmivaara@yit.fi

YIT on suurin suomalainen ja merkittävä pohjoiseurooppalainen rakennusyhtiö. Kehitämme ja rakennamme asuntoja ja asumisen palveluja sekä toimitiloja ja kokonaisia alueita. Lisäksi olemme vaativan infrarakentamisen erikoisosaaja ja päällystäjä. Yhdessä asiakkaidemme kanssa lähes 10 000 ammattilaistamme luovat entistä toimivampia, vetovoimaisempia ja kestävämpiä kaupunkeja ja elinympäristöjä. Toimimme 11 maassa: Suomessa, Venäjällä, Skandinaviassa, Baltiassa, Tšekissä, Slovakiassa ja Puolassa. Uusi YIT syntyi, kun yli 100-vuotiaat YIT Oyj ja Lemminkäinen Oyj yhdistyivät 1.2.2018. Vuoden 2018 pro forma -liikevaihtomme oli noin 3,8 miljardia euroa. YIT Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. www.yitgroup.com/fi