Kiven tarina – louhittu kiviaines elää monta elämää

Suomen kallioperä koostuu pääosin kestävästä kiviaineksesta. YIT on mukana kiven elämänkaaren monessa vaiheessa, kuten kallioperän louhinnassa, kiviaineksen jalostamisessa ja kertaalleen käytetyn kiviaineksen kierrättämisessä muun muassa asfaltissa.

Kiven tarina käynnistyy Suomen kallioperän uumenista, jopa 3000 miljoonaa vuotta vanhan kiviaineksen ytimestä.

Suomen kallioperä on laadultaan kestävää, pääosin kovaa kiveä. Kivi on toiminut ihmisen rakennusmateriaalina aina. Nykyään kiviainesta hyödynnetään lähes kaikessa rakentamisessa, esimerkiksi teissä, rautateissä, silloissa, rakennuksissa ja tunneleiden pohjarakenteissa. Vastuullinen toimija käyttää kiveä vain tarpeiden mukaisesti, käyttää sen järkevästi ja kierrättää, aina kun mahdollista.

Rakentamisessa käytettävät kalliokiviainekset ovat usein peräisin louhokselta, ammattitermein kiviainesottamolta.

”Kiviainesottamon paikkaa valittaessa ensimmäisenä otetaan huomioon sijainti asutuksen ja vesistöjen ja luontoarvojen näkökulmasta sekä tutkitaan raaka-aineen laatu eli kiven ominaisuudet. Ideaalia on, jos kiviainesottamo pystytään perustamaan mahdollisimman lähelle itse käyttökohteita”, kertoo YIT:n kiviainesdivisioonan johtaja Juha Arvola.

Maa-ainesten ottotoiminta on tarkkaan säädeltyä ja luvanvaraista. Suomessa MURAUS-asetus esimerkiksi määrittää, että etäisyys asuinkiinteistöihin ympäristöluvanvaraisissa louhittavissa kohteissa pitää olla vähintään 300 metriä. Kiviainesottamoa varten kartoitetaan myös mahdolliset melu-, pöly- ja maisemahaitat. Sen jälkeen haetaan toimintaan tarvittavat luvat: maa-aines- ja ympäristölupa. Alueelle tehdään joko vuokrasopimus maanomistajan kanssa tai ostetaan alue YIT:lle.

Ottoalueen hankinnasta on vielä pitkä matka siihen, että kiveä päästään jalostamaan murskaamalla ja käynnistämään myyntitoiminta.

Geologi tekee alueella kiviaineskartoituksen, jonka jälkeen kallioon tehdään testiräjäytyksiä. Testiräjäytyksissä irronneelle kiviainekselle tehdään laboratoriossa tarvittavat testaukset, jolla määritetään kiviaineksen laatu ja mahdolliset käyttökohteet. Kiviaines luokitellaan mekaanisten ja fysikaalisten ominaisuuksiensa mukaan eri käyttökohteisiin soveltuvaksi. Kiviaineksen mineraalipitoisuuden määrittäminen tilataan usein ulkopuoliselta toimijalta, kuten Tampereen teknilliseltä yliopistolta.

Kiviaineslajikkeiden koko suunnitellaan käytön mukaan

Kun kiviaineksen laatu on määritetty, ensimmäisenä louhosalueella alkaa puiden kaato ja pintamaiden poisto, jotta paljas kallio saadaan näkyviin. Kallio porataan ja räjäytetään louheeksi, joka syötetään murskauslaitokseen, jonka jälkeen valmiit tuotteet siirretään omiin varastokasoihin. Kiviainesvarastojen varastomäärien inventointimittaamiseen hyödynnetään Drone-lennokkia, jossa on kamera.

”Kiviaines murskataan eri kokoisiksi lajikkeiksi paikan päällä. Pienin kiviaineslajike on halkaisijaltaan 0–2 millimetriä ja suurin koko 250 milliä. Kivimurskeen koko suunnitellaan aina käyttötarpeen mukaan”, kertoo Arvola.

Esimerkiksi liukkaudentorjuntaan talvella käytettävä hiekoitussepeli on yleensä kooltaan 3–6 mm tai 3–8 mm, kun tienrakentamiseen ja rakentamisen pohjarakenteissa murskeet ovat yleensä raekokoa 0–16 mm, 0–31 mm, 0–56 mm, 0–90 mm tai 0–150 mm rakennuskohteesta riippuen. Valmis murske kuormataan kuorma-autoihin ja viedään loppukäyttäjälle.

Louhoksen tai soranottoalueen voi perustaa muutamaksi vuodeksi tai se voi olla toiminnassa vuosikymmeniä alueen koosta ja varannoista riippuen. Kiviaineksen ottotoiminnan edistymisen myötä tehdään alueen ennallistamista.

”Louhos- tai sora-alue luiskataan maa-aineslupien määrittämällä tavalla ja alueelle tehdään muu suunniteltu maisemointityö. Istutamme alueelle puuntaimet lupamääräysten mukaisesti ja seuraamme, miten alue palautuu hiljalleen osaksi muuta maisemaa”, Arvola kertoo.

Rakennusala on mainettaan parempi kiviaineksen käyttäjänä

Kiviainekset voidaan jakaa kolmeen eri tyyppiin. Luonnonkiviaines on yleistermi kaikelle kiviainekselle, jota otetaan maaperästä (muun muassa kallio, sora ja hiekka). Uusiokiviaines on projektissa sivutuotteena syntynyttä kiviainesta, kierrätyskiviaines puolestaan kertaalleen käytettyä kiviainesta.

Kiven kuljettaminen on kallista ja ympäristöä kuormittavaa, joten sitä harvoin kuljetetaan yli 25 kilometrin päähän kiviainesten myyntipisteestä. Poikkeuksena ovat betonisorat, raidesepelit ja korkealaatuiset asfalttikiviainekset, joita saatetaan kuljettaa yli 100 kilometrin päähän silloin, kun läheltä käyttökohdetta ei löydy sopivan laatuista kiveä. Tämän takia monet suuret rakennusprojektit pyrkivät massabalanssiin eli omavaraisuuteen kiviaineksen näkökulmasta.

”Uusiokiviaineksen kohdalla rakennusala on mainettaan parempi, sillä tästä näkökulmasta kierrätysaste on korkea. Esimerkiksi tunnelilouhinnan yhteydessä irronnutta kiviainesta voidaan käyttää saman toimijan lähellä sijaitsevassa kohteessa tai kuljettaa kauempanakin oleviin käyttökohteisiin”, sanoo kiviainestutkimuksiin perehtynyt geologi Akseli Torppa Geologian tutkimuskeskuksesta.

Kierrätyskiviaines voi olla peräisin esimerkiksi vanhasta asfaltista tai rakennuksista puretusta betonista. Sen laatu testataan samalla tavalla kuin puhtaan luonnonkiviaineksen ja laatuvaatimukset perustuvat samoihin standardeihin.

Kierrätysasfaltti on YIT:n taidonnäyte

YIT on ansioitunut erityisesti kierrätysasfaltin käytöstä. Vanha asfaltti rouhitaan paikan päällä ja osa siitä sekoitetaan uuteen asfalttiseokseen REMIX-menetelmällä. Asfaltti syntyy kovasta kiviaineksesta sekä massan sidosaineesta, bitumista.

”Periaatteessa kierrätysasfalttipitoisuus voi olla 100 prosenttia, mutta silloin haasteeksi tulee bitumin ikääntyminen ja tietyt haasteet valmistusprosessille. Tällä hetkellä voimme käyttää kierrätettyä asfalttia tien kulutuskerroksissa 50 prosenttia ja alemmissa kerroksissa 70”, kertoo Vesa Laitinen YIT:n laboratoriosta.

Laitisen mukaan asfaltin hiilidioksidipäästöjä voidaan pienentää yli 20 prosenttia kierrätyksellä, kun päästään yli 50-prosenttiseen kierrätysasfalttiin.

Myös geologi Torppa on huomannut, että rakennusalan toimijat kierrättävät kiviaineksia entistä enemmän.

”Muita kuin kovia kiviaineksia voidaan kierrättää, vaikka rakennusalueen massatäytteisiin ja läjityksiin, ja maakaatopaikoille viety kiviainesjäte on pääasiassa ympäristölle haitatonta. Uskon, että kierrätyskiviaineksen käyttö lisääntyy tulevaisuudessa, sillä hyvin suunniteltuna se on kustannustehokasta ja ympäristön kannalta kestävää”, hän sanoo.

YIT kehittää jatkuvasti uusia tapoja nostaa kierrätyskiviaineksen osuutta asfaltissa ja muissa kiviainestuotteissa. Asfalttikiviaines ja öljystä valmistettava bitumi ovat uusiutumattomia luonnonvaroja – mitä enemmän kierrätetään, sitä paremmin säilytetään luonnonvaroja.

Kierrättämällä ja uudelleenkäyttämällä jo kertaalleen käytettyä kiviainesta kivi saa elää monta elämää.

Fakta: YIT:n kiviainestoiminta
Maa-ainesten ottotoiminta on tarkkaan säädeltyä ja luvanvaraista. Kiviainesottamoa varten kartoitetaan mahdolliset melu-, pöly- ja maisemahaitat ja etäisyyden asutukseen tulee olla louhittavasta kohteesta vähintään 300 metriä ja soranottoalueilla yleensä 100 metriä.

Murskaustuotannossamme on käytössä IoT-pohjainen tiedonkeräysohjelma, jota hyödynnetään muun muassa työnohjauksessa, kunnossapidon suunnittelussa ja tuotekehityksessä.

Olemme aloittaneet automatisoinnin kiviaineksen punnituksissa kiviainesottamoilla. Automatisoinnin myötä tieto tilaajalle lähtevästä kiviaineksen painosta siirtyy pyöräkuormaajalta suoraan laskuttajalle.

Erityisen ylpeitä olemme kiviaineksen kierrättämisestä ja REMIX-menetelmän avulla tehtävästä kierrätysasfaltista. Asfaltin hiilidioksidipäästöjä voidaan pienentää yli 20 prosenttia, kun päästään yli 50-prosenttiseen kierrätysasfalttiin.

Käytämme kiviainesta parhaalla mahdollisella tavalla rakentamisen ja ympäristön näkökulmasta. Pyrimme käyttämään sivutuotteena irronneen kovan kiviaineksen paikan päällä ja lähistöllä tai myymään sen eteenpäin. Muita kuin kovia kiviaineksia voidaan kierrättää rakennusalueen massatäytteisiin ja läjityksiin.

Lisätietoja:
Juha Arvola, johtaja, Kiviainesdivisioona, Päällystys, YIT Suomi Oy, puh. 0400 151 739, juha.arvola@yit.fi
Pauliina Pykälä, viestintäpäällikkö, YIT Oyj, puh. 040 354 3360, pauliina.pykala@yit.fi

YIT on suurin suomalainen ja merkittävä pohjoiseurooppalainen rakennusyhtiö. Kehitämme ja rakennamme asuntoja ja asumisen palveluja sekä toimitiloja ja kokonaisia alueita. Lisäksi olemme vaativan infrarakentamisen erikoisosaaja ja päällystäjä. Yhdessä asiakkaidemme kanssa lähes 10 000 ammattilaistamme luovat entistä toimivampia, vetovoimaisempia ja kestävämpiä kaupunkeja ja elinympäristöjä. Toimimme 11 maassa: Suomessa, Venäjällä, Skandinaviassa, Baltiassa, Tšekissä, Slovakiassa ja Puolassa. Uusi YIT syntyi, kun yli 100-vuotiaat YIT Oyj ja Lemminkäinen Oyj yhdistyivät 1.2.2018. Vuoden 2018 pro forma -liikevaihtomme oli noin 3,8 miljardia euroa. YIT Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. www.yitgroup.com/fi