Keskukset kutsuvat senioria

Kodin sijainnin merkitys korostuu entisestään ihmisen ikääntyessä. Seniori- ja palveluasuminen keskittyy tulevaisuudessa entistä vahvemmin keskusta-alueille. Tukkeena on kuitenkin sopivien tonttien puute.

Ikäihmisten asumisesta ei voi puhua mainitsematta palveluita. Elinvuosien karttuessa kypsemmiksi palveluiden merkitys kasvaa. Iso omakotitalo haja-asutusalueella on harvoin paras ratkaisu sen paremmin ikääntyneelle itselleen, hänen omaisilleen kuin yhteiskunnallekaan. Palvelujen tarjonnassa on Suomessa suuria eroja eri alueiden välillä. Parhaiten niitä löytyy suurista keskuksista ja tiiviisti rakennetuilta asuinalueilta.

Palvelut kotikorttelista
”Tulevaisuudessa ikääntyvä ihminen muuttaa kaupungin keskustaan tai sen tuntumaan. Omasta asuinkorttelista löytyy seuraa, aktiviteetteja, apua ja yksilöllisiä palveluita aterioista fysioterapiaan”, visioi YIT:n hankekehitysjohtaja Mikko Lempinen. 

Näin ikäihminen voi asua itsenäisesti omassa kodissaan, tutussa ympäristössä, mutta ilman kodin tuomaa työtaakkaa. Hänellä on käytössään kaikki tarvitsemansa tuki- ja hoivapalvelut. Mikäli tehostetun hoivan tarve kasvaa ympärivuorokautiseksi, asukas voi muuttaa samassa korttelissa sijaitsevaan palvelutaloon. Tuloksena on henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin paraneminen. Eri paikkakunnalla asuvien lasten ei puolestaan tarvitse kantaa huolta iäkkäiden vanhempiensa pärjäämisestä.

Yhteiskunnalle palvelukorttelimalli merkitsee tuntuvia suoria ja välillisiä säästöjä. Se tekee myös sosiaali- ja terveyspalvelualan henkilökunnan työn sisällöstä mielekkäämpää. Esimerkiksi sairaanhoitaja voi keskittyä ammattiosaamiseensa – hoivatyön tekemiseen ja vahvan asiakassuhteen rakentamiseen. Henkilökunnan aika ei enää kulu paikasta toiseen siirtymiseen ja ruuhkissa istumiseen.

Ikäystävällinen ympäristö
Ikäystävällisten asumisratkaisujen kehittäminen on myös yksi hallituksen asumisen kehittämisohjelman päätavoitteista. Tarkoituksena on luoda palvelualuemalleja, joissa ikääntyvän kaipaamat palvelut on saatavissa hänen kotinsa läheltä, kävelymatkan päästä. Ohjelmaa ympäristöministeriössä koordinoivan Sari Hosioahon mukaan useissa kunnissa on jo suunnitteilla ikääntyneiden asumisen tarpeisiin palvelualueita ja -kampuksia yhteistyössä eri palvelutuottajien kanssa. Ikäystävällisen asumisympäristön toteuttamiseen tarvitaankin nykyistä tiiviimpää järjestöjen, vapaaehtoistahojen, yksityisen ja julkisen puolen yhteistyötä. Kysyntää ja kiinnostusta riittää, mutta kuntien strategiat ja keinot yhdyskuntarakenteen ja asuinalueiden kehittämisessä eroavat Hosionahon mukaan toisistaan.

Lisää ketteryyttä kaavoitukseen
”Asuntojen tuottajien näkökulmasta palveluasuntojen rakennuttamista hidastavat eniten tonttien puute ja kaavoituksen jäykkyys”, kertoo YIT:n hoivahankkeista vastaava hankekehityspäällikkö Anne Suojoki.

Sopivien tonttien löytyminen on etenkin pääkaupunkiseudulla kiven alla. Mutta vaikka tontilta tilaa löytyisi, tontti ei välttämättä sovellu uudentyyppiselle asumisratkaisulle. Rakentamista ohjaa hyvin yksityiskohtaisia säännöksiä sisältävä asemakaava. Vuokra- ja palveluasumista yhdistäviä kiinteistöjä pystyy Suojoen mukaan periaatteessa rakentamaan tavallisille asuntotonteille. Kaikki vaatimukset voidaan rakennuttajan puolesta ottaa huomioon, mutta asemakaavat eivät nykyisellään taivu erityisasuntojen tarpeisiin. Asuinkiinteistöjen tontit ovat kaavoitettu pistetaloille, joissa on yksi keskitetty porraskäytävä talon ulkoseinällä tai rakennusrungon keskellä. Malli on asuntorakentamisen kannalta tehokas. Palveluasumisen ja tavallisten asuntojen yhdistelmä tarvitsisi kuitenkin lamellitalomaisen kaavoituksen eli pitkänomaisen kerrostalon, jossa on useita porraskäytäviä.

”Kaavoituksella rajataan nyt liian tarkasti, mikä rakennusala on. Kaikki riippuu lopulta määräysten tulkinnasta. Toisissa kunnissa tarvittavaa joustoa jo löytyy”, Suojoki toteaa.

Yhteiset tavoitteet
Toinen esimerkki ovat parkkipaikkoja koskevat rakennusnormit. Ikäihmisillä ei ole niin paljon henkilöautoja, joten paikoitustilaa koskevia vaatimuksia olisi syytä keventää. Uusien asumisratkaisujen vaatimiin muutostarpeisiin on onneksi herätty. Esimerkiksi rakentamismääräyskokoelmaa ollaan parhaillaan yksinkertaistamassa. Uudistuksessa määräyksiä on tarkoitus muotoilla niin, ettei ohjeita enää tulkittaisi niin herkästi velvoittaviksi. Lempinen suhtautuukin tulevaisuuteen luottavaisesti.

”Tärkeintä on, että kaavoitusasioissa viranomaisten, asukkaiden ja rakennuttajien tavoitteet ovat yhtenäiset.”

CASE: Tampereen Niemenrannan Nestorin Aarre

Hyvän olon kotona

”Emme rakenna pelkkiä seiniä, vaan tuomme yhteistyökumppaneiden avulla rakennukseen myös hengen ja elämän. Asukkaat löytävät tarvitsemansa palvelut kotiovelta, voivat hoitaa fyysistä ja henkistä kuntoa sekä saada elämäänsä kipinää. Elämästä nauttiminen on etusijalla vuosikymmenten velvollisuuksien jälkeen.” Näin kuvailee aluejohtaja Ilkka Kääriäinen YIT:n Nestorin Aarre senioritalon ideaa.

Tampereella, arvostetulla Niemenrannan alueella sijaitseva talo on yksi esimerkki YIT:n yli 55-vuotiaille suunnatuista hankkeista, joissa yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla asuminen, palvelut ja yhteisöllisyys.

Senioritalon kantavana elementtinä on valinnanvapaus. Yhteistyössä palveluntuottaja Ikifit Oy:n  kanssa YIT on suunnitellut kustannustehokkaan ja kattavan palveluvalikoiman.

Ikifitin palvelujohtajan Katja Ahon mielestä ikääntyminen on myönteinen ja aktiivinen elämänvaihe.

”Palveluiden suunnittelun lähtökohtana ovat ikääntyvien tarpeet heidän toimintakykynsä säilyttämiseksi ja kotona asumisen helpottamiseksi.  Yhteinen tavoitteemme on itsenäinen ja turvallinen asuminen omassa kodissa mahdollisimman pitkään”, Katja Aho kertoo.

Katja Ahon mielestä ikääntyville ei ole tarjolla riittävästi heidän toiveitaan ja tarpeitaan vastaavia yksilöllisiä palveluja.

”Nestorin Aarteessa palveluiden suunnittelu perustuu tutkimustietoon liikunnan terveysvaikutuksista sekä pitkäaikaiseen Ikifitin työntekijöiden työkokemukseen. Nestorin Aarteessa huomioidaan asukkaan terveystilanne tarkasti, jotta tuki ja kannustus saadaan vaikuttavaksi ja turvalliseksi”, hän kertoo.

Ihmisten elämäntilanteet ja tottumukset otetaan Nestorin Aarteessa yksilöllisesti huomioon. Valinnanvapaus takaa, että palveluiden laatu pysyy korkeana. Toiminnan tavoitteena on tukea itsenäistä ja aktiivista elämää. Talosta löytyy uima-allas, jossa järjestetään vesijumppaa sekä liikuntasali, joka on varustettu ikääntyneille suunnitelluilla laitteilla. Tarjolla on esimerkiksi viikoittainen sairaanhoitajan vastaanotto, muistijumppaa ja hierontaa.

Talon sydän on suuri sali hyvin varustellun keittiön kera. Tila on asukkaiden olohuone, jossa voi viettää aikaa, harrastaa tai järjestää vaikka omia perhejuhlia. Tyylikkäissä, aikuiseen makuun suunnitelluissa asunnoissa on puolestaan huomioitu käyttömukavuus ja turvallisuus tinkimättä esteettömyydestä ja laadusta. Hyvän olon asumisen kruunaavat kävelymatkan päästä löytyvät ulkoilumaastot ja ostosmahdollisuudet.

Lisätietoja:

Hanna Malmivaara, viestintäjohtaja, YIT Oyj, puh. 040 561 6568,