Jälkijännitys on kapea, mutta tyypillinen sektori rakennusalalla

Jälkijännittäminen on lyhyesti selitettynä rakenteiden vahvistamista. Perusidea on sama kuin ottaessasi pinon kirjoja haitarina kämmeniesi väliin; niitä pitää puristaa kahdella kädellä, jota ne eivät tipu lattialle. Mitä kovempaa puristat, sen enemmän kirjojen päälle voi laittaa lisää painoa.

Jälkijännittämisessä puristetaan kirjojen sijasta kasaan betonirakennetta. Muotin sisään laitetaan ennen betonin valua taipuisia teräsvaijereita kaarevaan muotoon, jonka rakennesuunnittelija on laskenut valmiiksi. Noin viikon päästä, kun betoni on kuivunut, vaijereita kiristetään hydraulisen tunkin avulla, minkä jälkeen rakennetta voidaan kuormittaa suunnitelulla tavalla. Toinen pää vaijerista on kiilattu tiukasti kiinni ankkurikappaleella, jotta se ei pääse luistamaan rakenteesta irti, ja toisesta päästä kiristetään. Kun vaijeriin on saatu haluttu voima, ne lukitaan kiilamaalla paikalleen. Tämän ansiosta rakenne nousee hieman kaarelle, joskus se on jopa havaittavissa paljain silmin, mutta kyse on aina maksimissaan muutamasta sentistä. Sitten, kun rakenne saa käytönaikaiset kuormitukset, se suoristuu tasaiseksi.

Jälkijännitettyjä rakenteita käytetään kaikkialla, muun muassa pysäköintilaitoksissa, silloissa, erilaisissa rakennuksissa liiketiloista asuntoihin, raideliikenteessä, tuuli- ja vesivoimaloissa, ydinvoimaloissa, vesitorneissa, vedenkäsittelylaitoksissa, satamissa ja jalostamoilla. Rakennetussa ympäristössämme tällaisiin rakenteisiin törmää siis väistämättä.

Turvallisuus on jännittämisen A ja O

”Jälkijännitettyjä rakenteita käytetään laajasti myös maailmalla, mutta Suomessa on vain muutama yritys, jotka näitä urakoivat. Olemme siis kapea sektori rakennusalalla, mutta tyypillinen osa sitä. Pääasiassa työskentelemme talonrakentamisessa, mutta teemme myös siltarakenteita ja erilaisia maa- ja kallioankkureita esimerkiksi tuuliturbiineille”, kertoo YIT:n jälkijännitystöiden yksikön päällikkö Mikko Toivonen.

Toivosen tiimi myös kehittää omia työvälineitään, useimmiten työturvallisuuden ohjaamana, sillä turvallisuus tulee rakennusalalla aina ensin. Erityisurakoinnissa, kuten jälkijännitystöissä, siihen kiinnitetään erityisesti huomiota. Yksikössä työskentelevät pitävät velvollisuutenaan sitä, että heidän kanssaan työskentelevät voivat olla turvassa töissä ja tietävät riskeistä, joita työhön liittyy.

”Koska tässä työssä käsitellään isoja voimia hydraulisten tunkkien kanssa toimittaessa, kertaamme työturvallisuusmantraa joka ikisessä vaiheessa, jotta meidän kanssamme työmaalla olevat ovat sisäistäneet sen. Vaikka tämä on meille rutiinia, muille työmaalla työskenteleville se ei sitä välttämättä ole”, sanoo Toivonen.

Työturvallisuutta voi verrata lentoliikenteeseen. Kaikissa vaiheissa neuvotteluista työhön käydään läpi työturvallisuutta ja siihen liittyviä suunnitelmia. Kaikki työvälineet myös tarkastetaan ennen jokaista työtä ja kun jälkijännityksiä tehdään, turvarajat voivat olla useita metrejä.

”Tunkkien takana on 15 metrin alue, jossa ei saa oleskella töiden aikana, jotta siinä epätodennäköisessä tilanteessa, että vaijeri katkeaa, ei sen iskualueella seiso ketään. Hydrauliikkaletkuissa on erittäin korkea paine, joten irrotessaan se voi aiheuttaa lähiympäristössä vahinkoa. Välineitä tarkastetaan uudelleen ja uudelleen, jotta sellaisilta vältytään.”

Pitkää pinnaa, organisointitaitoja ja kykyä priorisoida

Jälkijännitystöiden oppiminen vie pitkään, keskimäärin 2,5 vuotta. Töitä ei opita koulussa vaan työmailla, kokeneemmilta tekijöiltä.

Työskentely yksikössä vaatii pitkää pinnaa, organisointitaitoja ja kykyä priorisoida omia työtehtäviä itsenäisesti.

Yksikkö tarjoaa työtä oman konsernin työmaiden lisäksi palveluita myös muille rakennusliikkeille. Sen lisäksi Toivonen tekee myös suunnitteluttamista ja suunnittelun ohjausta, minkä ohella hän kouluttaa poikkeuksellisen vaativien betonirakenteiden kurssilla työnjohtajia sekä luennoi rakennesuunnittelijoille työmaatoteutuksen huomioimisesta jälkijännitettyjen rakenteiden suunnittelussa.

”Pidän tärkeänä tiedon jakamista, jota itselle vuosien saatossa on kertynyt. Käyn mielelläni kertomassa yksikkömme palveluista. Toimenkuvaani kuuluu auttaa yli segmenttirajojen jälkijännitettyjen rakenteiden suunnitteluprosessin käynnistämisessä sekä rakenneratkaisujen optimoinnissa. Mielelläni käyn myös kertomassa projektille jälkijännitetyn vaihtoehdon mahdollisuuksista runkoratkaisua valittaessa. Olkaa rohkeasti yhteydessä!”

Lisätietoja:

Mikko Toivonen, jälkijännitystöiden yksikön päällikkö, YIT, puh. 050 564 6997, mikko.toivonen@yit.fi  

Pirita Tiusanen, viestintäpäällikkö, YIT Oyj, puh. 044 240 9822, pirita.tiusanen@yit.fi

Kehitämme ja rakennamme asuntoja ja asumisen palveluja sekä toimitiloja ja kokonaisia alueita. Lisäksi olemme vaativan infrarakentamisen erikoisosaaja. Yhdessä asiakkaidemme kanssa lähes 8 000 ammattilaistamme luovat entistä toimivampia, vetovoimaisempia ja kestävämpiä kaupunkeja ja elinympäristöjä. Toimimme 10 maassa: Suomessa, Venäjällä, Ruotsissa, Norjassa, Baltiassa, Tšekissä, Slovakiassa ja Puolassa. Vuoden 2019 liikevaihtomme oli noin 3,4 miljardia euroa. YIT Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. www.yitgroup.com/fi