Ikääntyneet luovat uusia heimoja

Yhteiskunnassa on käynnissä murros, joka muuttaa sen missä, miten ja keiden kanssa ikäihmiset asuvat.

Joka viides suomalainen on yli 65-vuotias, vuonna 2030 joka neljäs. Yli 75-vuotiaita on nyt noin kahdeksan prosenttia väestöstä, vuonna 2030 heidän osuutensa on noussut 14,5 prosenttiin.

Väestön ikääntyminen tarkoittaa, että koko yhteiskunnassa on käynnissä murros, joka muuttaa sen missä, miten ja keiden kanssa ihmiset asuvat. Monimuotoisuus on trendi, joka näkyy yhä enemmän myös asumisessa – ja erityisesti ikääntyvien asumisessa.

Asumisen hybridiratkaisuihin uskoo vahvasti Juha Kostiainen, kestävästä kaupunkikehityksestä vastaava johtaja YIT:ltä. 

”Seniorit eivät ole kasvoton massa eivätkä kiinnostuksen kohteet vanhenemisen vuoksi muutu. Ihmisten ajatuksia ja toimintakykyyn liittyviä asumistoiveita täytyy kuunnella tarkasti”, hän sanoo. 

Samaa mieltä on tulevaisuudentutkimuksen professori Sirkka Heinonen Turun yliopistosta. Myös hän uskoo, että asunnoilta kaivataan tulevaisuudessa monimuotoisuutta ja muunneltavuutta. Senioriasumisen kysyntä todennäköisesti kasvaa ja asunto voi olla myös hoivakoti.

YIT:n vastaus monimuotoisuuden tarpeeseen ovat niin sanotut Elämänkaarikodit, jotka on suunniteltu ikäihmisten näkökulmasta muokattaviksi. Kodeissa on elämistä helpottavia ratkaisuja, kuten helposti kuljettavat portaat, automaattiovet, turvaliedet ja koodilukot.

Hoivaa vuokra-asuntojen yhteyteen

YIT hankekehityspäällikkö Anne Suojoki muistuttaa, että jo nyt toivotaan, että ihmiset voisivat asua kodeissaan mahdollisimman pitkään. Sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteena on, että 92 prosenttia kaikista 75 vuotta täyttäneistä asuu omassa kodissaan vuonna 2030. Prosenttiluku on ollut koko 2000-luvun noin 89,5 %.

Juuri tätä kehitystä tukee myös asuntojen monimuotoisuus. YIT:n suunnitelmien mukaan tehostettua hoivaa tarjoavat hoivakodit olisivat muun asumisen yhteydessä tai vaikkapa samassa korttelissa. Näin palveluja voitaisiin tarjota helpommin myös asuntojen puolelle.

”Tämä vaatii tosin vielä norminpurkua, sillä nykyisten mitoitusten mukaan hoivakodin täysien palvelujen tarjoaminen tavalliselle asujalle ei onnistu”, Suojoki kertoo.

Suojoki uskoo, että tulevaisuudessa nämä ongelmat ovat poistumassa. YIT:llä on jo esimerkiksi Vantaalla suunnitelmissa hanke, jossa olisi mukana tehostetun palveluasumisen lisäksi myös vuokra-asuntoja. Vantaan Veromieheen on tulossa YIT Elämänkaarikoti, jossa ei ole ikärajaa, mutta asunnot on suunniteltu erityisesti ikäihmisen näkökulmasta.

Kohti keskustaa

Kostiainen näkee kaupunkien keskustojen vetävän vahvasti puoleensa myös ikääntyviä.

”Taajamista keskustoihin muuttavia senioreja kiinnostaa palvelujen läheisyys. Kaupunkien tiivistyminen näkyy selvästi yleiskaavoissa, ja missä on kysyntää, sinne rakennetaan.”

Tilastoista selviää, että harva palaa vanhemmiten lapsuudenmaisemiin, myöskään yli kuntarajojen ei eläkkeellä yleensä muuteta.

Professori Heinonen painottaa kestävän ja kauniin arjen merkitystä. Liikuntarajoitteisen ikäihmisen tulee voida nähdä ikkunasta luontoa, jota löytyy kaupungistakin.

”Rakennuspaikat pitää miettiä kaupunkisuunnittelun keinoin ja täydennysrakentamisen mahdollisuuksia hyödyntää.”

Suojoki kertoo, että myös hoivarakentamista kiinnostavat tällä hetkellä nimenomaan kaupunkien keskustat.

”Perinteisesti hoivarakennuksia on rakennettu omakotialueille, nyt niiden rakentaminen on mahdollistumassa kasvavassa määrin myös kaupunkien keskustoihin. Myös korjausrakennuskohteet ovat keskustoissa kiinnostavia hoivakohteiden mahdollisuuksia. Tällaisia toteutuksia YIT onkin tehnyt, esimerkiksi Espoossa vanhaan toimistorakennukseen ja Tuusulassa aiemmin puolustusvoimien käytössä olleisiin kasarmirakennuksiin.”

Yksinpärjäämisen eetos jää taakse

Suomalainen ihanne itsetekemisestä ja yksinpärjäämisestä on myös muuttumassa. Näin uskoo Heinonen. Sen myötä halukkuus ostaa elämänlaatua ja hyvinvointia kasvattavia palveluja oletettavasti lisääntyy ikäihmistenkin keskuudessa.

Kostiainen ihmettelee, miksi harmaata markkinaa usein problematisoidaan. Hän ei pidä ikääntyvien asumismarkkinaa mitenkään ongelmallisena, päinvastoin. 

”Olemme rakentaneet hyvinvointiyhteiskuntaa pontevasti ja onnistuneet pääsemään tähän tilanteeseen. Ikääntyvät eivät ole ryhmä, joka jätetään kehityksen ulkopuolelle. He haluavat olla siellä, missä on elämää ja monimuotoisia palveluita. Sinne me innovoimme uudentyyppisiä asumisratkaisuja”, Kostiainen summaa. 

Suojoen mukaan myös senioritalotyyppiset omistusasunnot ovat todiste ikäihmisten asumisen monimuotoisuudesta. Esimerkiksi YIT:n Tampereen Niemenrantaan rakentuvassa Nestori Aarre -nimisessä senioritalossa on saatavilla palveluja, joiden tavoitteena on ylläpitää hyvää fyysistä ja henkistä kuntoa sekä sosiaalista vireyttä. Tarjolla on esimerkiksi hierontaa ja jalkahoitoa, joita on saatavilla omassa kotitalossa. Lisäksi talon alakerrassa on uima-allas, jossa voi vaikkapa vesijumpata.

Lisätietoja:

Anne Suojoki, hankekehityspäällikkö, YIT Rakennus Oy, puh. 040 745 4587, anne.suojoki@yit.fi

Juha Kostiainen, johtaja, YIT Oyj, puh. 0400 721 475, juha.kostiainen@yit.fi

Hanna Malmivaara, viestintäjohtaja, YIT Oyj, puh. 040 561 6568, hanna.malmivaara@yit.fi

YIT luo parempaa elinympäristöä kehittämällä ja rakentamalla asuntoja, toimitiloja, infrastruktuuria sekä kokonaisia alueita. Visionamme on tuoda enemmän elämää kestäviin kaupunkeihin. Haluamme erottautua välittämällä aidosti asiakkaista, näkemyksellisellä kaupunkikehityksellä, sitoutuneella projektien toteuttamisella ja innostavalla tavalla johtaa. Kasvumoottorinamme toimii kaupunkien kehittäminen kumppaneita osallistaen. Toiminta-alueemme kattaa Suomen, Venäjän, Baltian maat, Tšekin, Slovakian ja Puolan. Vuonna 2015 liikevaihtomme oli lähes 1,7 miljardia euroa, ja työllistämme noin 5 300 henkilöä. Osakkeemme noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. www.yit.fi