Digiloikka Haminasta Vaalimaalle

E18 Hamina–Vaalimaa -moottoritietä rakennetaan digitaalisuutta hyödyntäen. Tietomallintaminen tuo merkittäviä etuja töiden ohjaukseen, seurantaan ja laadunvalvontaan.

E18 Hamina–Vaalimaa -hankkeessa rakennetaan 32 kilometriä moottoritietä, rekkaparkki, tunneli, 45 siltaa ja kevyen liikenteen väyliä. Tämä on viimeinen osuus E18-moottoritietä, joka kulkee Suomen halki Turusta itärajalle. Hankkeen tilaaja on Liikennevirasto ja toteuttaja YIT Rakennus Oy.

Hankkeen laajuus on valtava. Massoja käsitellään 7,5 miljoonaa kuutiota eli noin 70 eduskuntatalon tilavuuden verran. Tästä 3,5 miljoonaa kuutiota on louhintaa: maaleikkauksia, kallioleikkauksia ja massanvaihtoja. Valtaosa massoista pystytään hyödyntämään tien rakentamisessa.

Haminasta Kattilaisiin uusi tie kulkee vanhan 170-tien vieressä. Välin Kattilainen−Vaalimaa uusi moottoritie kulkee keskellä metsää. Uudella tiellä käy silti jo kova kuhina. Siellä työskentelee yli 500 ihmistä ja noin 230 koneyksikköä − kaivinkoneita, kuorma-autoja, dumppereita ja poravaunuja. Kesäkaudella työvoimaa oli yli 600 henkeä.  Talvellakin työt jatkuvat noin 300 hengen voimin.

Digitaalisuudella laatua ja aikataulusäästöjä

Suuri hanke vaatii erinomaista projektinjohtoa ja hyviä työkaluja. Hankkeessa on käytössä suomalainen Infrakit-ohjelma tietomallipohjaiseen rakentamiseen. Infrakitin avulla tietomallipohjaisella työmaalla voidaan käsitellä, jakaa ja visualisoida suunnitelma-aineistoja ja toteumatietoja.

”Tavoitteemme on tehdä työt kerralla kuntoon. Digitaalisten työvälineiden hyödyntäminen nojaa Lean-ajatteluun. Digitaalisuus tuo aikataulu- ja laatuhyötyä. Mittaus- ja seurantakäynnit työmaalla vähenevät, kun saamme reaaliaikaista toteumadataa. Ulotamme koneohjausta yhä useampiin työlajeihin, maaleikkauksista pienempiin kaivutöihin ja telematiikkaputkistoihin”, YIT:n tuotantopäällikkö Jarmo Lahtinen kertoo.

Tietomalli helpottaa suuren kokonaisuuden hahmottamista ja yhteensovittamista. Hamina–Vaalimaa -hankkeessa on mallinnettu massanvaihdot, alimmat rakennepinnat, jakava kerros, kantava kerros ja ylin yhdistelmäpinta. 3D-mallit on tehty myös perustuksista, rumpukaivannoista ja kuivatusjärjestelmistä sekä telematiikasta. Telematiikkaan kuuluvat nopeusrajoitusten ja muiden tiedotusten sähkötaulut sekä liikennemääriä seuraavat anturit.

”Suunnitelmat tulevat suunnittelijoilta viivamalleina. Työmaalla muutamme ne 3D-malleiksi, tarkistamme ne ja viemme pilvipalveluun. Siellä ne ovat valmiina malleina hyödynnettäviksi työmaan eri vaiheissa. Työnjohdolla on maastossa tabletit, joista voidaan seurata suunnitelmia GPS:n avulla. Näemme työn reaaliaikaisesti ruudulla, kun maastossa kaivetaan”, YIT:n mittauspäällikkö Jarmo Juntunen kuvailee.

Laatu kerralla kuntoon

”Käytämme hankkeella kolmioverkkopintamalleja, joiden avulla työskentelemme muun muassa koneohjatuilla kaivinkoneilla ja poravaunuilla. Kaivinkoneeseen GPS-yhteydessä olevat laitteistot välittävät konekuskille tiedon, mistä pitää kaivaa. Tämä parantaa seurattavuutta ja laadunhallintaa. Karttapalvelun avulla pystymme seuraamaan koneiden sijaintia ja työn toteumatietoja: missä on kaivettu ja missä kaivamatta”, kertoo YIT:n suunnittelupäällikkö Kari-Matti Malmivaara.

Suuri hanke asettaa haasteita laadun- ja valtavan tietomäärän hallinnalle. Dokumentoinnin valmiusaste on lokakuussa vajaat 30 %, ja laadunhallintatiedostoja on jo kertynyt noin 4500. YIT:n hankkeen laatupäällikkö Jussi Laamanen on kehittänyt hanketta varten laadunhallintajärjestelmää, johon tiedot syötetään vain yhden kerran yhteen paikkaan. Tämä vähentää virheitä ja helpottaa seurantaa. Myös tilaajalla on tieto nopeasti ja helposti saatavilla.  

”Tietomallin ja ohjelmistojen käyttö parantaa ja nopeuttaa laadun seurantaa. Tarkastuksista on jäänyt viive pois, kun emme ole jatkuvasti maastossa tarkastuskäynneillä. Pystymme myös reagoimaan entistä nopeammin mahdollisiin mittapoikkeamiin ja informoimaan niistä työnjohtoa ja koneen kuljettajia”, Laamanen kertoo.

Suunnittelijoiden tuottamat pintamallit ja tiedot tulevat kaivinkoneiden näytöille. Myös koneenkuljettajien työnkuva muuttuu. Mallit visualisoivat ja helpottavat työtä, ja kuskit osallistuvat itse oman työnsä laaduntarkkailuun.

Ympäristö huomioon

Hankkeen ympäristösuunnitelma on tehty yhdessä ympäristöviranomaisten kanssa. Eri eläinlajien asiantuntijoiden kanssa selvitettiin vaikutuksia alueen eläimiin. Vaikutuksia liito-oraviin, lepakoihin ja kalakantoihin pyritään minimoimaan hyvällä suunnittelulla ja seurannalla. Isoille hirvieläimille rakennetaan vihersiltoja, pieneläimille pieneläinputkia tien ali ja saukoille jätetään kulkureitit joen penkereille vesistösiltapaikoilla.

”Hankealueella Saarasjärvenojassa esiintyy endeeminen taimenkanta, joka on herkkä veden laadun muutoksille. Saarasjärven alueella epäillään esiintyvän sulfidisavea, jota ei toistaiseksi ole työn aikana havaittu. Savi kaivetaan pois ja korvataan moottoritien pohjarakenteissa kiviaineksella. Sulfidisaven reagoidessa ilman hapen kanssa saattaa vapautua rikkiä, minkä seurauksena pintavesien pH voi laskea. Taimenkannan suojelemiseksi on rakennettu kalkkikivipatoja ja selkeytysaltaita. Seuraamme veden samentumista digitaalisesti jatkuvatoimisilla sameusmittareilla. Elokuussa 2016 Saarasjärvenojassa tehtiin koekalastukset, ja taimenkanta voi hyvin”, kertoo ympäristöpäällikkö Eija Multanen YIT:ltä.

Lokakuussa 2016 koko hankkeen valmiusaste on yli 50 %.  Hankkeen läntisin lohko eli moottoritie välillä Lelu−Kattilainen valmistuu helmikuussa 2017 ja itäisin lohko eli rekkaparkki tammikuussa 2017 alkuperäisen aikataulun mukaisesti. Koko moottoritie on määrä avata liikenteelle maaliskuussa 2018. 

Lisätietoja:

Jarmo Lahtinen, tuotantopäällikkö, YIT Rakennus Oy, puh. 040 519 0056, jarmo.lahtinen@yit.fi

Hanna Malmivaara, viestintäjohtaja, YIT Oyj, puh. 040 561 6568, hanna.malmivaara@yit.fi

YIT luo parempaa elinympäristöä kehittämällä ja rakentamalla asuntoja, toimitiloja, infrastruktuuria sekä kokonaisia alueita. Visionamme on tuoda enemmän elämää kestäviin kaupunkeihin. Haluamme erottautua välittämällä aidosti asiakkaista, näkemyksellisellä kaupunkikehityksellä, sitoutuneella projektien toteuttamisella ja innostavalla tavalla johtaa. Kasvumoottorinamme toimii kaupunkien kehittäminen kumppaneita osallistaen. Toiminta-alueemme kattaa Suomen, Venäjän, Baltian maat, Tšekin, Slovakian ja Puolan. Vuonna 2015 liikevaihtomme oli lähes 1,7 miljardia euroa, ja työllistämme noin 5 300 henkilöä. Osakkeemme noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. www.yit.fi