Takaisin

YIT:n tilinpäätöstiedote vuodelta 2005: VAHVA TULOSKASVU JATKUI

1

 YIT-YHTYMÄ OYJ        PÖRSSITIEDOTE          10.2.2006  klo 8.00

YIT:n tilinpäätöstiedote vuodelta 2005: VAHVA TULOSKASVU JATKUI

Vuoden 2005 aikana YIT:n liikevaihto ja tulos ennen veroja nousivat kaikkien aikojen korkeimpiin arvoihinsa. Kaikkien toimialojen liikevoitto ja kannattavuus paranivat. Kiinteistöteknisissä palveluissa keskityttiin kannattavuuden parantamiseen. Toimialan liikevoitto nousi tyydyttävään 4,1 prosenttiin liikevaihdosta.
Rakentamispalveluiden tulos oli kaikkien toiminta-alueiden osalta erinomainen. Liikevoitto oli 11,0 prosenttia liikevaihdosta. Suomessa asuntojen kysyntä jatkui hyvänä ja myös muu rakentaminen oli vilkasta. Asuntotuotantoa Venäjällä, Virossa, Latviassa ja Liettuassa kasvatettiin ripeästi. Teollisuus- ja verkkopalveluissa kapasiteetin korkea käyttöaste ja kehittynyt toiminnanohjaus toivat hyvän tuloksen. Liikevoittoprosentti oli 9,8. Konsernin näkymät vuodelle 2006 ovat suotuisat.

Liikevaihto kasvoi 9 prosenttia

YIT-konsernin vuoden 2005 liikevaihto kasvoi orgaanisesti 9 prosenttia ja nousi 3 023,8 milj. euroon (2004: 2 780,1 Me).

Liikevaihdosta 56 prosenttia (57 %) tuli Suomesta, 32 prosenttia (32 %) muista Pohjoismaista, 7 prosenttia (6 %) Liettuasta, Latviasta ja Virosta ja 4 prosenttia (3 %) Venäjältä.

Huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan osuus liikevaihdosta nousi 1 135,0 milj. euroon (1 036,9 Me), mikä oli 38 prosenttia (37 %) koko liikevaihdosta.

Tulos ennen veroja kasvoi 53 prosenttia

Konsernin liikevoitto oli 227,7 milj. euroa (157,4 Me) ja liikevoittoprosentti 7,5 (5,7 %). Tulos ennen veroja oli 53 prosenttia edellisvuotista parempi ja nousi 214,8 milj. euroon (140,0 Me). Sijoitetun pääoman tuotto oli 26,4 prosenttia (19,1 %).

Osakekohtainen tulos kasvoi 56 prosenttia ja oli 2,52 euroa (1,62 e).
Osakekohtainen oma pääoma nousi 8,97 euroon (7,20 e).
Omavaraisuusaste oli 36,3 prosenttia (31,0 %). Rahoitusasema vahvistui. Velkaantumisaste laski 45,1 prosenttiin (80,7 %).

Osinkoehdotus 1,10 euroa

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkona tilivuodelta 2005 maksetaan 1,10 euroa (0,70 e) osakkeelta eli 43,7 prosenttia osakekohtaisesta tuloksesta. YIT on nostamassa osinkoa yhdettätoista vuotta peräkkäin.

Tilauskanta kasvoi

Konsernin tulouttamaton tilauskanta vuoden lopussa oli 3 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin ja nousi 1 878,8 milj. euroon (1 823,4 Me). Osa konsernin huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnasta on luonteeltaan sellaista, ettei se ole mukana tilauskannassa.

Henkilöstön määrä 21 300

Vuonna 2005 konsernin palveluksessa oli keskimäärin 21 194 (21 884) henkilöä. Kauden lopussa henkilöstöä oli 21 289 (21 680). YIT:n henkilöstöstä 52 prosenttia työskentelee Suomessa, 37 prosenttia muissa Pohjoismaissa, 7 prosenttia Liettuassa, Latviassa ja Virossa ja 4 prosenttia Venäjällä.

Markkinatilanne jatkuu vakaana

Taloudelliset tutkimuslaitokset arvioivat Pohjoismaiden kansantalouksien kehittyvän vuosina 2006 ja 2007 vakaasti 2 - 3 prosentin vauhdilla eli noin prosenttiyksikön EU:n kasvua nopeammin.
Venäjä ja Norja hyötyvät öljyn korkeista hinnoista. Venäjän, Viron, Latvian ja Liettuan talouksien kasvuvauhti on noin kaksinkertainen Pohjoismaihin verrattuna. Eurokorot nousevat maltillisesti.
Positiivinen tulokehitys ja työllisyyden paraneminen vahvistavat kotitalouksien luottamusta. Suomessa ennätyksellisen suuri maan sisäinen muuttoliike lisää asuntojen tarvetta, ja asuntokauppa jatkuu vilkkaana. Asuntojen vahva kysyntä Venäjällä mahdollistaa asuntotuotannon laajentamisen myös pitkällä aikavälillä. Viennin ja teollisuustuotannon kasvu lisäävät teollisuuden investointien ja kunnossapidon tarvetta Pohjoismaissa.

Näkymät vuodelle 2006

Arvioimme, että vuoden 2006 tulos ennen veroja muodostuu viimevuotista paremmaksi.

Yhtiökokous

YIT-Yhtymä Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään maanantaina 13.3.2006 klo 15.00 alkaen Finlandia-talossa, Mannerheimintie 13 e, 00100 Helsinki. Yhtiökokouskutsu, joka sisältää hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle, julkaistaan kokonaisuudessaan erillisenä pörssitiedotteena 10.2.2006.

Vuosikertomus 2005 ja osavuosikatsaukset vuonna 2006

Vuosikertomus vuodelta 2005 ilmestyy suomeksi ja englanniksi viikolla 9/2006. Osavuosikatsaukset julkaistaan 27.4., 28.7. ja 27.10.2006.
Taloudelliset katsaukset ja muuta sijoittajatietoa löytyy YIT:n Internet-sivuilta osoitteesta www.yit.fi/sijoittajat.

Liitteenä on hallituksen toimintakertomus ja taulukko-osassa tiivistelmä tilinpäätöstiedoista. Tilinpäätöstiedotetta koskevaa tilintarkastuskertomusta ei ole annettu.

YIT-YHTYMÄ OYJ

Hannu Leinonen konsernijohtaja

Lisätietoja antavat: Hannu Leinonen, konsernijohtaja, 020 433 3301, hannu.leinonen@yit.fi Sakari Toikkanen, varatoimitusjohtaja, 020 433 2336, sakari.toikkanen@yit.fi Esko Mäkelä, varatoimitusjohtaja, sijoittajasuhteet, 020 433 2258, esko.makela@yit.fi Petra Thorén, sijoittajasuhdejohtaja, 020 433 2635, petra.thoren@yit.fi Veikko Myllyperkiö, viestintäjohtaja, 020 433 2297, veikko.myllyperkio@yit.fi

Jakelu: Helsingin Pörssi, keskeiset tiedotusvälineet, www.yit.fi

Tiedotustilaisuudet 10.2.2006

Analyytikoille ja salkunhoitajille järjestetään tiedotustilaisuus klo 10.00 YIT:n pääkonttorissa, osoite Panuntie 11, 00620 Helsinki.
Lehdistötilaisuus järjestetään samassa paikassa klo 13.00.

YIT:n Internet-sivuilla osoitteessa www.yit.fi on nähtävissä suomeksi ja englanniksi webcasting -esitys, jossa konsernijohtaja Hannu Leinonen esittelee vuoden 2005 tuloksen.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1.1.-31.12.2005

VAHVA TULOSKASVU JATKUI

Vuoden 2005 aikana YIT:n liikevaihto ja tulos ennen veroja nousivat kaikkien aikojen korkeimpiin arvoihinsa. Kaikkien toimialojen liikevoitto ja kannattavuus paranivat. Kiinteistöteknisissä palveluissa keskityttiin kannattavuuden parantamiseen. Toimialan liikevoitto nousi tyydyttävään 4,1 prosenttiin liikevaihdosta.
Rakentamispalveluiden tulos oli kaikkien toiminta-alueiden osalta erinomainen. Liikevoitto oli 11,0 prosenttia liikevaihdosta. Suomessa asuntojen kysyntä jatkui hyvänä ja myös muu rakentaminen oli vilkasta. Asuntotuotantoa Venäjällä, Virossa, Latviassa ja Liettuassa kasvatettiin ripeästi. Teollisuus- ja verkkopalveluissa kapasiteetin korkea käyttöaste ja kehittynyt toiminnanohjaus toivat hyvän tuloksen. Liikevoittoprosentti oli 9,8. Konsernin näkymät vuodelle 2006 ovat suotuisat.

YIT:N KONSERNIRAKENNE

YIT:n toimialarakennetta tiivistettiin 1.6.2005 yhdistämällä Teollisuuden palvelut ja Tietoverkkopalvelut yhdeksi Teollisuus- ja verkkopalvelut -toimialaksi. YIT:n liiketoiminta jakautuu nyt kolmeen toimialaan, jotka ovat Kiinteistötekniset palvelut, Rakentamispalvelut ja Teollisuus- ja verkkopalvelut.

Teollisuus- ja verkkopalvelut -toimialan vertailuluvut vuodelta 2004 on laadittu yhdistämällä Teollisuuden palvelut ja Tietoverkkopalvelut -toimialojen taloudelliset luvut.

IFRS-TILINPÄÄTÖSKÄYTÄNTÖ

YIT siirtyi 1.1.2005 kansainväliseen IFRS-tilinpäätöskäytäntöön (International Financial Reporting Standards). Vuoden 2005 tilinpäätös esitetään IFRS-standardien kirjaamis- ja arvostusperiaatteita noudattaen. Tilinpäätöstiedotteessa esitetyt vertailuluvut vuodelta 2004 ovat IFRS-tilinpäätöskäytännön mukaisia.

YIT TARKENSI STRATEGISIA TAVOITETASOJAAN

YIT-Yhtymä Oyj:n hallitus tarkensi 21.9.2005 konsernin taloudellisia tavoitetasoja. Uudet taloudelliset tavoitetasot vastaavat liiketoiminnalle asetettuja strategisia painotuksia. Liikevaihdon kasvutavoitetta vahvistettiin aiemmasta 5 - 10 prosentista keskimäärin 10 prosenttiin vuodessa. Sijoitetun pääoman tuoton tavoitetaso nostettiin 20 prosentista 22 prosenttiin.
Osingonjakosuhdetta nostettiin 30 - 50 prosentista 40 - 60 prosenttiin. Omavaraisuusasteen tavoitetasona säilytettiin 35 prosenttia.

Hallituksen päätös tavoitetasojen tarkentamisesta on julkistettu pörssitiedotteena 21.9.2005.

LIIKEVAIHTO KASVOI 9 PROSENTTIA

YIT-konsernin vuoden 2005 liikevaihto kasvoi ilman yritysostoja 3 023,8 milj. euroon (2004: 2 780,1 Me). Kasvua edellisestä vuodesta oli 9 prosenttia. Liikevaihdon strateginen kasvutavoite on keskimäärin 10 prosenttia vuodessa.

Liikevaihto segmenteittäin (milj. euroa)

1-12/ 1-12/ Muutos, % Osuus 2005 2004 konsernin liikevaihdosta 1-12/2005 Kiinteistötekniset palvelut 1 398,4 1 321,2 6 46 % Rakentamispalvelut 1 298,3 1 147,2 13 43 % Teollisuus- ja verkkopalvelut 398,8 359,0 11 13 % Muut erät -71,7 -47,3 52 -2 % YIT-konserni yhteensä 3 023,8 2 780,1 9 100 %

YIT:n palveluketju kattaa investointien koko elinkaaren. Elinkaaristrategialla pyritään parempaan palvelukykyyn, liiketoiminnan kasvuun sekä tasaisempaan tuottovirtaan. Osa konsernin liikevaihdosta tulee kiinteistöjen, teollisuuden, tietoliikenneverkkojen ja perinteisen infrastruktuurin huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnasta. Vuonna 2005 ylläpitoliiketoiminnan osuus liikevaihdosta nousi 1 135,0 milj. euroon (1 036,9 Me), mikä oli 38 prosenttia (37 %) koko liikevaihdosta.

Vuoden 2006 alusta lukien liiketoimintaa tullaan seuraamaan uuden jaon mukaisesti. Kotitalouksille tarjottavia palveluja seurataan omana kokonaisuutenaan. Yrityksille ja yhteisöille tarjottavien palvelujen osalta seurataan pitkäjänteisten palvelusopimusten sekä projektien ja kehityshankkeiden osuuksien kehitystä. YIT:n strategisena tavoitteena on kasvattaa kuluttajapalveluiden ja pitkäjänteisten palvelusopimusten suhteellista osuutta liikevaihdosta.

Liikevaihdosta 56 prosenttia (57 %) tuli Suomesta, 32 prosenttia (32 %) muista Pohjoismaista, 7 prosenttia (6 %) Liettuasta, Latviasta ja Virosta ja 4 prosenttia (3 %) Venäjältä.

YIT:n strategiana on vahvistaa rakentamispalveluja Baltian maissa ja Venäjällä, kiinteistöteknisiä palveluja Pohjoismaissa ja Baltiassa sekä teollisuus- ja verkkopalveluja YIT:n toimintamaissa.

TULOS ENNEN VEROJA KASVOI 53 PROSENTTIA

Konsernin liikevoitto oli 227,7 milj. euroa (157,4 Me) ja liikevoittoprosentti 7,5 (5,7 %).

Liikevoitto segmenteittäin (milj. euroa)

1-12/ 1-12/ Muutos, % Osuus 2005 2004 konsernin liikevoitosta 1-12/2005 Kiinteistötekniset palvelut 56,8 34,1 67 25 % Rakentamispalvelut 143,1 102,2 40 63 % Teollisuus- ja verkkopalvelut 39,1 27,5 42 17 % Muut erät -11,3 -6,4 77 -5 % YIT-konserni yhteensä 227,7 157,4 45 100 %

Tulos ennen veroja oli 53 prosenttia edellisvuotta parempi ja nousi 214,8 milj. euroon (140,0 Me). Tulos verojen jälkeen oli 156,9 milj.
euroa (100,5). Sijoitetun pääoman tuotto oli 26,4 prosenttia (19,1 %). Strateginen tavoitetaso sijoitetun pääoman tuotolle on 22 prosenttia.

OSAKEKOHTAINEN TULOS KASVOI 56 PROSENTTIA

Osakekohtainen tulos kasvoi 56 prosenttia ja oli 2,52 euroa (1,62 e).
Osakekohtainen oma pääoma nousi 8,97 euroon (7,20 e).
Omavaraisuusaste oli 36,3 prosenttia (31,0 %). Omavaraisuusasteen strateginen tavoitetaso on 35 prosenttia.

OSINKOEHDOTUS 1,10 EUROA

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkona tilivuodelta 2005 maksetaan 1,10 euroa (0,70 e) osakkeelta eli 43,7 prosenttia (43,2 %) osakekohtaisesta tuloksesta. YIT on nostamassa osinkoa yhdettätoista vuotta peräkkäin. Strateginen osingonjakotavoite on 40–60 prosenttia vuosituloksesta verojen ja vähemmistöosuuden jälkeen.

Hallituksen ehdotus voittovarojen käytöstä on esitetty hallituksen toimintakertomuksen lopussa.

TILAUSKANTA KASVOI

Konsernin markkina-asema on vahva. Konsernin tulouttamaton tilauskanta vuoden lopussa oli 3 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin ja nousi 1 878,8 milj. euroon (1 823,4 Me). Tilauskannan katesisältö on hyvä. Osa konsernin huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnasta on luonteeltaan sellaista, ettei se ole mukana tilauskannassa.

Tilauskanta segmenteittäin (milj. euroa)

12/ 12/ Muutos, % Osuus 2005 2004 konsernin tilauskannasta 12/2005 Kiinteistötekniset palvelut 492,0 557,8 -12 26 % Rakentamispalvelut 1 242,6 1 066,4 17 66 % Teollisuus- ja verkkopalvelut 173,3 199,2 -13 9 % Muut erät -29,1 - - -1 % YIT-konserni yhteensä 1 878,8 1 823,4 3 100 %

Tilauskanta kasvoi Rakentamispalveluissa johtuen asuntojen hyvästä kysynnästä ja erityisesti Venäjän ja Baltian asuntotuotannon laajentamisesta. Kiinteistöteknisten palveluiden tilauskannan lasku johtui projektien tarkemmasta valikoimisesta kannattavuuden parantamiseksi ja toiminnan suuntaamisesta huolto- ja kunnossapitoliiketoimintaan. Teollisuus- ja verkkopalveluissa tilauskannan lasku 13 prosentilla edellisvuoteen verrattuna johtui verkkopalveluasiakkailta saatujen volyymiennusteiden alenemisesta sekä Neste Oilin Porvoon jalostamon Diesel-hankkeen etenemisestä.

KONSERNIN RAHOITUSASEMA VAHVISTUI

Konsernin rahoitustilanne vahvistui vuonna 2005. Korolliset luotot kauden lopussa olivat 335,0 milj. euroa (395,5 Me) ja likvidit varat 80,6 milj. euroa (36,1 Me). Nettovelat olivat 254,4 milj. euroa (359,4 Me). Velkaantumisaste kauden lopussa oli 45,1 % (80,7 %).

Kauden rahoitustuotot olivat 1,9 milj. euroa (1,8 Me), valuuttakurssivoitot 2,0 milj. euroa (-1,1 Me) ja rahoituskulut 16,8 milj. euroa (18,1 Me). Nettorahoituskulut olivat 12,9 milj. euroa (17,4 Me) eli 0,4 prosenttia (0,6 %) liikevaihdosta.

Kiinteäkorkoisten lainojen osuus konsernin koko lainasalkusta oli 49 prosenttia (52 %). Suoraan pääoma- ja rahamarkkinoilta lainoista oli otettu 39 prosenttia (46 %).

Rahoitusyhtiöille myytyjen rakennusaikaisten urakkasaatavien kokonaismäärä kauden lopussa oli 268,2 milj. euroa (199,7 Me). Niistä 109,4 milj. euroa (101,6 Me) sisältyy taseen korollisiin velkoihin ja loput ovat taseen ulkopuolisia eriä IAS 39 säännösten mukaisesti.
Myydyistä saatavista rahoitusyhtiöille maksetut 5,3 milj. euron (5,7 Me) korot sisältyvät kaikki rahoituskuluihin.

Valmiiden myymättömien asuntojen yhtiölainaosuudet 15,3 milj. euroa (16,8 Me) sisältyvät myös korollisiin velkoihin, mutta niiden korot on yhtiövastikkeisiin sisältyvinä kirjattu projektikuluihin.

Korollisiin velkoihin sisältyviä leasing-vastuita oli 5,1 milj. euroa (10,2 Me).

INVESTOINNIT JA YRITYSKAUPAT

Bruttoinvestoinnit taseen pysyviin vastaaviin tilikaudella olivat 30,1 milj. euroa (35,6 Me) eli 1,0 prosenttia (1,3 %) liikevaihdosta.
Rakennuskalustoon investoitiin 11,8 milj. euroa (8,1 Me) ja tietotekniikkaan 2,7 milj. euroa (3,7 Me). Muut tuotannolliset investoinnit olivat 1,6 milj. euroa (1,9 Me). Muut investoinnit olivat 14,0 milj. euroa (21,9 Me).

Rakentamispalveluissa YIT Rakennus Oy allekirjoitti huhtikuussa sopimuksen yhteisyritys ZAO YIT CityStroin perustamisesta Moskovaan.
Yrityksen toimiala on asuntojen perustajaurakointi Moskovan kaupungissa. YIT:n omistusosuus perustetussa yrityksessä on 65 prosenttia ja venäläisten henkilöosakkaiden 35 prosenttia.

Kiinteistöteknisissä palveluissa YIT Building Systems Oy hankki elokuussa omistukseensa sähköurakointi- ja huoltotoimintaa harjoittavan virolaisen A/S Emicon enemmistöosakkuuden. Norjassa YIT osti audiovisuaalisia järjestelmiä ja videokonferenssipalveluja tarjoavan Nortelco System-Teknikkin.

YIT:n pääkaupunkiseudun kiinteistönhuoltoliiketoiminta myytiin Sol Palvelut Oy:lle 1.9.2005. Kaupalla YIT luopui kiinteistöjen ulkoalueiden kunnossapidosta sekä talonmiestöistä ja keskittyy jatkossa itse tuottamissaan kiinteistöpalveluissa kiinteistöjen teknisiin järjestelmiin liittyviin töihin.

MERKITTÄVIMMÄT RISKIT JA RISKIENHALLINTA

YIT:n riskienhallintapolitiikan tavoitteena on YIT:n liiketoiminnan ja toimintaympäristön erityispiirteet huomioon ottaen merkittävimpien riskitekijöiden tunnistaminen ja niiden optimaalinen hallinta siten, että yhtiön strategiset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan.
Lähtökohtana on kaikkien konsernin merkittävimpien riskitekijöiden huomioon ottaminen siten, että konsernin kokonaisriskitaso hallitaan optimaalisesti strategisten ja taloudellisten tavoitteiden mukaisesti.

YIT:n merkittävimmät riskit on jaettu strategisiin ja hallinnollisiin riskeihin. Strategian osalta YIT jatkaa kannattavan kasvun strategiaansa. Merkittäviä strategisia riskitekijöitä ovat kasvun hallinta ja yrityskaupat, pääoman hallinta, osaavan henkilöstön saatavuus, kansainvälisen toiminnan kasvu, projektihallinta ja taloudellinen kehitys. Hallinnollisissa riskeissä kiinnitetään huomiota menestyksekkään johtamisjärjestelmän jatkuvuuden varmistamiseen ja yhtenäisen johtamisjärjestelmän ja menettelytapojen kehittämiseen ja vakiinnuttamiseen eri maihin ja toimialoihin sekä kielen ja kulttuurin yhtenäistämiseen.

YIT:n riskienhallinta on integroitu osa konsernin johtamis-, seuranta- ja raportointijärjestelmiä. Säännöllistä raportointia ja seurantaa toteutetaan liiketoimintaryhmissä ja koko konsernin tasolla.
Liiketoimintariskien tunnistamisesta ja niihin varautumisesta huolehditaan ensisijaisesti liiketoiminnasta vastaavissa yksiköissä, liiketoimintaryhmissä ja toimialoilla. Konsernijohtajalla on kokonaisvastuu riskienhallinnasta. Vastuuseen sisältyvät mm.
strategiset riskit sekä yritys- ja toimintakulttuuriin, organisaatioon ja avainhenkilöstöön liittyvien riskien hallinta.
Hallitus hyväksyy riskienhallintapolitiikan ja sen tavoitteet sekä ohjaa ja valvoo riskienhallinnan suunnittelua ja toteutusta.

Selvitys YIT:n riskienhallintapolitiikasta ja yksittäisten riskien hallinnasta on julkistettu vuosien 2003 ja 2004 vuosikertomuksissa ja julkistetaan vuosikertomuksessa 2005.

MUUTOKSIA KONSERNIJOHDOSSA

YIT-Yhtymä Oyj:n hallitus päätti kokouksessaan 11.4.2005 nimittää YIT- Yhtymä Oyj:n konsernijohtajaksi YIT Primatel Oy:n toimitusjohtajan diplomi-insinööri Hannu Leinosen sekä varatoimitusjohtajaksi ja konsernijohtajan varamieheksi YIT Building Systems Oy:n varatoimitusjohtajan tekniikan lisensiaatti Sakari Toikkasen. Uudet johtajat aloittivat tehtävissään 1.1.2006 konsernijohtaja Reino Hanhisen jäädessä eläkkeelle. Hanhinen siirtyi vuoden 2006 alusta YIT:n hallituksen puheenjohtajaksi ja aiempi hallituksen puheenjohtaja Ilkka Brotherus varapuheenjohtajaksi. Esko Mäkelä jatkaa varatoimitusjohtajana 31.12.2006 asti vastuualueenaan sijoittajasuhteet.

Sijoittajasuhdepäällikkö Petra Thorén nimitettiin 1.1.2006 alkaen YIT- Yhtymä Oyj:n sijoittajasuhdejohtajaksi. Thorén on 1.1.2006 alkaen myös YIT-Yhtymän johtoryhmän jäsen.

MUUTOKSIA KONSERNIRAKENTEESSA

YIT:n toimialajakoa tiivistettiin 1.6.2005 yhdistämällä Teollisuuden palvelut ja Tietoverkkopalvelut yhdeksi Teollisuus- ja verkkopalvelut -toimialaksi. Toimialan johtajaksi nimitettiin YIT Kiinteistötekniikka Oy:stä liiketoimintaryhmän johtaja diplomi- insinööri Pekka Frantti. Toimialan rakennetta selkeytetään vaiheittain vuoden 2006 aikana fuusioimalla YIT Primatel Oy, YIT Service Oy ja YIT Industria Oy osaksi emoyhtiö YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy:tä. Vuoden 2006 alussa teollisuuden sähkö-, automaatio- ja LVI-toimintoja siirrettiin Suomessa YIT Kiinteistötekniikka Oy:stä Teollisuus- ja verkkopalvelut toimialaan.
Siirrettävien liiketoimintojen liikevaihto vuonna 2005 oli 58,9 milj.
euroa.

Kiinteistöteknisten palveluiden Baltian maiden ja Venäjän liiketoiminnoista muodostettiin itsenäinen maaryhmä vuoden 2006 alusta alkaen. Liiketoiminnot ovat aiemmin sisältyneet samaan kokonaisuuteen Suomen toimintojen kanssa. Baltian maiden ja Venäjän liiketoimintojen liikevaihto vuonna 2005 oli 38,7 milj. euroa.

Latviassa kiinteistöteknisiä palveluja tarjoavan YIT BS Latvia SIA:n nimi muutettiin YIT Tehsistem SIA:ksi. Virossa YIT Rakennus Oy:n tytäryrityksen AS FKSM:n nimi muutettiin AS YIT Ehitukseksi.

HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 21 300

Vuonna 2005 konsernin palveluksessa oli keskimäärin 21 194 (21 884) henkilöä. Kauden lopussa henkilöstöä oli 21 289 (21 680). YIT:n henkilöstöstä 52 prosenttia työskentelee Suomessa, 37 prosenttia muissa Pohjoismaissa, 7 prosenttia Liettuassa, Latviassa, Virossa ja 4 prosenttia Venäjällä.

Henkilöstö toimialoittain 31.12.2005 Määrä Osuus konsernin henkilöstöstä Kiinteistötekniset palvelut 11 731 55 % Rakentamispalvelut 5 115 24 % Teollisuus- ja verkkopalvelut 4 126 20 % Konsernipalvelut 317 1 % YIT-konserni yhteensä 21 289 100 %

Henkilöstö maittain 31.12.2005 Määrä Osuus konsernin henkilöstöstä Suomi 11 159 52 % Ruotsi 4 143 20 % Norja 2 485 12 % Tanska 1 103 5 % Liettua, Latvia, Viro 1 492 7 % Venäjä 907 4 % YIT-konserni yhteensä 21 289 100 %

Henkilöstön ja toimintajärjestelmien kehittäminen on osa liiketoimintaa. Konsernin taloudellinen panostus kehitystoimintaan vuonna 2005 oli noin 19,0 milj. euroa (18,0 Me), mikä vastaa 0,6 prosenttia (0,6 %) liikevaihdosta.

YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET

YIT-Yhtymä Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 16.3.2005.
Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2004 ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Osingoksi vahvistettiin 0,70 euroa osakkeelta (0,60 euroa vuodelta 2003) eli yhteensä 42,9 milj. euroa (36,6 Me). Osingonmaksun täsmäytyspäiväksi päätettiin 21.3.2005 ja osingonmaksupäiväksi 30.3.2005.

Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten lukumääräksi viisi.
Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Ilkka Brotherus, Eino Halonen, Reino Hanhinen, Antti Herlin ja Teuvo Salminen.
Järjestäytymiskokouksessaan 30.3.2005 hallitus valitsi puheenjohtajakseen Ilkka Brotheruksen ja varapuheenjohtajakseen Eino Halosen. Hallituksen tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Ilkka Brotherus ja jäseniksi Eino Halonen ja Teuvo Salminen.
Hallituksen kokouksessa 11.4.2005 päätettiin, että tammikuun 2006 alusta lukien Reino Hanhinen siirtyy hallituksen puheenjohtajaksi ja Ilkka Brotherus varapuheenjohtajaksi.

Yhtiökokous valitsi uudelleen KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n tilintarkastajaksi tarkastamaan kulumassa olevan tilikauden hallintoa ja tilejä. PricewaterhouseCoopers Oy on nimennyt päävastuulliseksi tilintarkastajaksi ekonomi Göran Lindellin, KHT.

Yhtiökokous päätti yksimielisesti hankkia voitonjakoon käytettävissä olevilla varoilla vähintään 200 ja enintään 2 000 000 omaa osaketta hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Lisäksi se valtuutti hallituksen päättämään yhtiökokouksessa tehdyn päätöksen perusteella hankittavien enintään 2 000 000 oman osakkeen luovuttamisesta hallituksen ehdottamaan tarkoitukseen ja hallituksen ehdottamalla tavalla.
Hallituksen ehdotus koskien omien osakkeiden hankintaa ja luovuttamista on julkistettu pörssitiedotteessa 15.2.2005.

OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET

YIT-Yhtymä Oyj:n osakepääoma oli vuoden 2005 alussa 61 292 854 euroa ja liikkeelle laskettujen osakkeiden määrä 61 292 854 kappaletta.
Vuoden 2002 C ja D-optio-oikeuksien perusteella tehtyjen osakemerkintöjen seurauksena osakepääomaa korotettiin neljässä erässä yhteensä 1 104 498 eurolla. Vuoden 2005 lopussa osakepääoma oli 62 397 352 euroa ja osakkeiden lukumäärä 62 397 352 kappaletta.

Valtuudet osakepääoman korottamiseen

Vuoden 2005 aikana ei järjestetty osakeantia eikä laskettu liikkeeseen vaihtovelkakirja- tai optiolainoja. Hallituksella ei ollut vuoden päättyessä voimassa valtuutusta osakeantiin eikä vaihtovelkakirja- tai optiolainojen liikkeeseen laskuun.

Markkina-arvo kasvoi 100 prosenttia

YIT:n osakkeen päätöskurssi vuoden 2005 viimeisenä kaupankäyntipäivänä oli 36,13 euroa (2004: 18,36 e). Kurssinousu vuoden aikana oli 96,8 prosenttia. Vuoden 2004 osinko mukaan lukien osakkeen tuotto oli 100,6 prosenttia (41,0 %). Kurssikehitys oli selvästi Helsingin Pörssin yleistä kurssikehitystä parempi, sillä OMXH-yleisindeksillä mitattuna kurssit olivat vuoden 2005 lopussa 31,1 prosenttia edellisen vuodenvaihteen tasoa korkeammat.
Painorajoitetulla OMXHCAP-portfolioindeksillä mitattuna kurssinousu vuoden aikana oli 30,1 prosenttia.

Osakkeen ylin noteeraus vuoden 2005 aikana oli 36,50 euroa (18,84 e) ja alin 17,90 euroa (13,51 e). Keskikurssi oli 27,97 euroa (15,92 e).
Osakekannan markkina-arvo vuoden lopussa oli 2 254,4 milj. euroa (1 125,3 milj. e) eli 100,3 prosenttia edellisvuotista suurempi.

Myös osakkeen vaihto kasvoi merkittävästi vuoteen 2004 verrattuna.
Osakkeita vaihdettiin Helsingin Pörssissä vuoden 2005 aikana 60 184 308 (45 579 537) kappaletta. Vaihdon arvo oli 1 697,3 milj. euroa (725,8 milj. e). Osakkeiden keskimääräinen päivävaihto oli 237 883 (180 156) osaketta. Luvut on muutettu vuonna 2004 toteutettua osakkeen nimellisarvon puolittamisen (splittaus) jälkeistä osakkeiden lukumäärää vastaaviksi.

Omat osakkeet

YIT-Yhtymän varsinainen yhtiökokous 16.3.2005 päätti vähintään 200 ja enintään 2 000 000 oman osakkeen hankkimisesta ja valtuutti hallituksen päättämään näiden osakkeiden luovuttamisesta. Joulukuussa 2005 YIT-Yhtymä hankki 200 kappaletta yhtiön omia osakkeita keskihintaan 35,25 euroa/kappale. Tytäryhtiöt eivät vuonna 2005 omistaneet emoyhtiön osakkeita.

Osakkeenomistajien määrä kasvoi merkittävästi

Rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä kasvoi vuoden 2005 aikana 7 456:sta 9 368:aan eli 25,6 prosenttia. Yksityissijoittajien määrä kasvoi yli 1 800:lla.

Kansainvälisten sijoittajien omistuksessa oli vuoden alussa yhteensä 27,9 prosenttia ja sen päättyessä 39,9 prosenttia osakkeista.

VUODEN 2002 JA 2004 OPTIO-OHJELMAT

Vuonna 2002 varsinainen yhtiökokous päätti antaa merkittäviksi enintään 450 000 C-optio-oikeutta ja enintään 950 000 D-optio- oikeutta konserni johto- ja avainhenkilöille. Kukin vuoden 2002 C- ja D-optio-oikeus oikeuttaa sen haltijan merkitsemään kaksi YIT-Yhtymä Oyj:n yhden euron nimellisarvoista osaketta. Merkintöjen seurauksena osakepääoma voi nousta enintään 2 800 000 eurolla.

C-optioita merkitsi vuonna 2002 noin 110 hallituksen nimeämää konsernin johto- ja avainhenkilöä. Tytäryhtiö YIT Rakennus Oy merkitsi kaikki D-optiot jaettaviksi konsernin johto- ja avainhenkilöille vuosina 2003–2005 porrastetusti sen mukaan, kuinka optio-ohjelman mukaiset kannattavuus- ja kasvutavoitteet saavutetaan.
Vuoden 2005 loppuun mennessä C-optioita oli jaettu konsernin johto- ja avainhenkilöille yhteensä 427 740 kappaletta ja D-optioita 698 520 kappaletta. C- ja D-optioilla oli merkitty 30.11.2005 mennessä 1 350 602 osaketta. Osakkeita voidaan merkitä vuosittain 1.4.–30.11. C- optioilla merkintäaika alkoi 1.4.2004 ja D-optioilla 1.4.2005.
Merkintäaika päättyy molemmilla 30.11.2006.

1.4.2005–30.11.2005 C-optioilla merkittiin yhteensä 422 876 kappaletta osakkeita ja D-optiolla 681 622 kappaletta osakkeita. Näistä merkinnöistä johtuvat osakepääoman korotukset, yhteensä 1 104 498 euroa, merkittiin kaupparekisteriin neljässä erässä. Vuoden aikana käytiin kauppaa 312 165 kappaleella C-optio-oikeuksia 34,17 euron keskihintaan ja 372 895 kappaleella D-optio-oikeuksia 41,55 euron keskihintaan.

Vuonna 2004 varsinainen yhtiökokous päätti antaa merkittäviksi enintään 180 000 E-optio-oikeutta ja enintään 420 000 F-optio- oikeutta uuden Kiinteistötekniset palvelut -toimialan johdolle ja avainhenkilöille. Optio-ohjelman piiriin kuuluu noin 65 henkilöä, jotka eivät ole mukana vuoden 2002 optio-ohjelmassa. Kukin optio- oikeus oikeuttaa merkitsemään yhden YIT-Yhtymä Oyj:n yhden euron nimellisarvoisen osakkeen. Merkintöjen seurauksena osakepääoma voi nousta enintään 600 000 eurolla.

E-optiot jaettiin kesällä 2004. F-optiot merkitsi YIT Rakennus Oy jaettaviksi Kiinteistötekniset palvelut -toimialan johdolle ja avainhenkilöille vuosina 2005–2007 porrastetusti sen mukaan, kuinka toimialan tulokselle (EBITA-%) asetetut tavoitteet saavutetaan.
Osakkeita voidaan merkitä E-optio-oikeuksien perusteella 1.4. - 30.11.2006 ja 1.4. - 30.11.2007 sekä F-optio-oikeuksien perusteella 1.4. - 30.11.2007.

Optioehdot ovat luettavissa kokonaisuudessaan yhtiön Internet- sivuilla www.yit.fi/sijoittajat.

HYVÄ MARKKINATILANNE JATKUU POHJOIS-EUROOPASSA

Pohjoismaiden korkeasuhdanne jatkuu. Taloudelliset tutkimuslaitokset arvioivat Pohjoismaiden kansantalouksien kehittyvän vuosina 2006 - 2008 vakaasti 2,5 - 3 prosentin vauhdilla eli prosenttiyksikön EU:n kasvua nopeammin. Hyvä tulokehitys ja työllisyyden paraneminen tukevat kotitalouksien kulutusta. Pohjoismaiden rakennusmarkkinat ovat 8 prosenttia Länsi-Euroopan rakennusmarkkinoista. Tänä vuonna Pohjoismaiden rakennusmarkkinat kasvavat 3 prosenttia. Vuosina 2007 ja 2008 kasvu hidastuu. Eurokorkojen maltillinen nousuvauhti tukee investointien ja asuntokysynnän rauhallista kehitystä. Asuntokauppa jatkuu Suomessa vilkkaana. Viennin ja teollisuustuotannon kasvu lisää teollisuuden investointien ja kunnossapidon tarvetta Pohjoismaissa.
Venäjä ja Norja hyötyvät öljyn korkeista hinnoista. Venäjän, Viron, Latvian ja Liettuan kasvuvauhti on kaksinkertainen Pohjoismaihin verrattuna.

Suomi

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA arvioi marraskuussa Suomen BKT:n kasvavan tänä vuonna 3,6 prosenttia ja 3,1 prosenttia vuonna 2007.
Työllisyyden paraneminen, hyvä ansiokehitys ja alhainen korkotaso tukevat kotitalouksien kulutusta ja asuntokysyntää. Kiinteät investoinnit kasvavat ETLA:n mukaan tänä ja ensi vuonna noin 5 prosenttia vuodessa. Kone- ja laiteinvestoinnit kääntyvät tänä vuonna 6 prosentin ja ensi vuonna 10 prosentin kasvuun. Rakentamisen määrä kasvaa Rakennusteollisuus RT:n marraskuussa julkaiseman suhdannekatsauksen mukaan sekä tänä että ensi vuonna 3 prosenttia.
Asuntojen rakentaminen ja korjaustoiminta pysyvät vilkkaina. Tammi - marraskuussa asuntojen rakennusluvat lisääntyivät 9 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Vanhojen asuntojen hinnat nousivat vuoden aikana keskimäärin 9 prosenttia. Myös teollisuus- ja liikerakentaminen lisääntyvät ja toimistorakentamisenkin aallonpohja on ohitettu. Korjausrakentaminen kasvaa tällä vuosikymmenellä 2 - 3,5 prosentin vuosivauhdilla. Uudis- ja korjausrakentamisen kasvu ylläpitää kysyntää rakennus- ja kiinteistötekniikkamarkkinoilla (lämpö-, vesi-, ilmastointi-, sähkö- ja automaatiourakointi ja kunnossapito). Teollisuuden, kiinteistöjen ja infrastruktuurin kunnossapitomarkkinat laajentuvat ulkoistamiskehityksen edetessä. Tietoliikenneoperaattorien kenttätoimintojen ulkoistusten odotetaan tulevaisuudessa jatkuvan.
Myös laajakaistayhteyksien määrän kasvu jatkuu. Sen sijaan kiinteän ja matkapuhelinverkon laajennusinvestoinnit pysyvät vähäisinä.

Ruotsi

Konjunkturinstitutet (KI) arvioi joulukuun lopussa Ruotsin BKT:n kasvavan tänä vuonna 3,6 prosenttia ja 3,1 prosenttia vuonna 2007.
Positiivisen kehityksen taustalla on teollisuuden korkea kapasiteetin käyttöaste ja hyvät tulokset sekä kotitalouksien positiivinen tulokehitys ja matalat korot. Kasvu on laajalla pohjalla. Vuonna 2006 vienti lisääntyy 7,9 prosenttia kansainvälisen kysynnän ja suhteellisen heikon kruunun vaikutuksesta. Kiinteät investoinnit kasvavat tänä vuonna 6,7 prosenttia, mutta kasvu hidastuu ensi vuoden aikana 4,7 prosenttiin. Teollisuuden kiinteiden investointien kasvu hidastuu tänä vuonna 5,1 prosenttiin ja ensi vuonna 3 prosenttiin.
Palvelusektorin investoinnit kasvavat noin kaksi prosenttiyksikköä nopeammin kuin teollisuudessa. Asuntoinvestointien kasvu jatkuu KI:n mukaan tänä vuonna 10,4 prosentin ja seuraavana vuonna 8,9 prosentin vauhdilla. KI:n tammikuun suhdannebarometrin mukaan rakennusyritysten tilauskannat olivat kasvaneet ja yritykset odottivat tuotantonsa kasvavan edelleen. Lähes 60 prosenttia rakennusliikkeistä arvioi rakennustoiminnan kasvavan tänä vuonna. Yli 30 prosenttia rakennusyrityksistä ilmoittaa, että ammattityövoimasta on pulaa.
Sveriges Byggindustrier ennustaa, että tänä vuonna aloitetaan 32 000 uuden asunnon rakentaminen ja rakennusinvestoinnit yhteensä kasvavat 4 prosenttia. Teollisuusrakentaminen vähenee.

Norja

Talouskasvu jatkuu Norjan tilastokeskuksen joulukuisen ennusteen mukaan tasaisena 2006 -2009 runsaan 2 prosentin vuosivauhdilla.
Kotimaisen kulutuksen kasvu jatkuu 3 prosentin vauhdilla koko ennustejakson. Vuonna 2004 alkanut voimakas kiinteiden investointien kasvu jatkuu tänä vuonna vielä 6 prosentin vauhdilla, mutta suurten öljy- ja kaasuinvestointien valmistuminen kääntää investoinnit 2 prosentin laskuun vuonna 2007. Korot ovat matalalla, mutta kääntyvät maltilliseen kasvuun, kansainvälinen talous elpyy ja norjalaisten vientituotteiden hinnat ovat korkeat. Asuntoinvestoinnit ovat edelleen korkealla tasolla, mutta kasvu taittuu jo tänä vuonna.
Asuntoja aloitettiin viime vuonna arviolta 28 000 eli 2 000 vähemmän kuin kahtena edellisen vuonna. Viime vuoden tammi – marraskuussa aloitettiin Norjan tilastokeskuksen mukaan 27 309 asunnon rakentaminen. Se oli pinta-alaltaan 1,2 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajanjaksona. Muita rakennuksia aloitettiin tämän vuoden 11 ensimmäisen kuukauden aikana 1,4 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Elinkeinoelämän rakennusten kysynnän arvioidaan hieman kasvavan vuosina 2006 - 2009. Euroconstruct arvioi marraskuussa uudistalonrakentamisen vähenevän tänä vuonna 2,1 prosenttia ja edelleen 1,6 ja 1,1 prosenttia vuosina 2007 ja 2008.
Vuosina 2006 - 2008 korjausrakentaminen kasvaisi 2,5, 2,9 ja 2,5 prosenttia. Kokonaisuutena talonrakentaminen säilyttää viime vuonna saavutetun korkean tason.

Tanska

Tanskan talousnäkymät ovat hyvät. The Copenhagen Institute for Future Studies ennakoi marraskuussa 2005 - 2008 BKT:n kasvuksi 2,5 prosenttia vuodessa. Viime vuonna nopeutunut viennin kasvu jatkuu lähivuodet 4,5 prosentin vauhdilla. Yksityisen kulutuksen arvioidaan kasvavan 2,5 prosentin vuosivauhdilla positiivisen tulokehityksen ja elvyttävän finanssipolitiikan ansiosta. Investoinnit kasvavat vakaasti 3 prosentin vuosivauhdilla. Asuntojen uudisrakentamisen arvo kasvaa tänä ja ensi vuonna 5 prosenttia, jonka jälkeen kasvu pysähtyy vuonna 2008. Euroconstruct arvioi marraskuussa, että uusia asuntoja aloitetaan tänä vuonna 26 000 ja 27 000 sekä vuonna 2007 että 2008.
Asuntojen korjausrakentaminen ei näinä vuosina kasva. Muu talojen uudisrakentaminen kasvaa 3,5 prosenttia sekä tänä että ensi vuonna.
Vuonna 2008 kasvu hidastuu 1,3 prosenttiin. Teollisuusrakennusten tuotannon arvo kasvaa tänä ja ensi vuonna 8 ja toimistorakennusten 5 prosentin vauhdilla. Toimitilarakennusten korjaustoiminnan vuosikasvu on prosentin luokkaa.

Baltia

Baltian maissa BKT:n ja investointien kasvu on selvästi nopeampaa kuin Pohjoismaissa. Kasvun ennakoidaan jatkuvan lähivuosina 5,5 - 8 prosentin tasolla. Alueen korkea koulutustaso sekä Viron, Latvian ja Liettuan EU-jäsenyys tukevat näiden talouksien kasvua. Investointien kasvu on tänä ja ensi vuonna Virossa 6, Liettuassa 8 ja Latviassa 10 prosentin tuntumassa. Rakennusinvestointien kasvuvauhti on vuosien 2006 - 2008 aikana kaksinumeroinen. Inflaatio on Virossa ja Liettuassa 2 - 3 prosenttia ja Latviassakin alenemassa tämän vuoden 6 prosentin tasolta 3,5 prosenttiin vuonna 2008. Reaalikorot ovat olleet negatiiviset kaikissa kolmessa maassa, mutta inflaation hidastuminen vie reaalikorot nopeasti nollatasolle. Korkoero euroon pienenee maiden pyrkiessä EMU-jäsenyyteen. Viron ja Liettuan jäsenyys toteutunee vuonna 2007 ja Latvian vuotta myöhemmin. EMU-jäsenyyden aikataulu voi viivästyä maiden korkean inflaation vuoksi. Lainanoton edullisuus, talouskasvu ja väestön vaurastuminen ovat lisänneet uusien asuntojen kysyntää ja korjausrakentamista. VTT arvioi, että tänä vuonna Virossa valmistuu 4 000, Latviassa 4 500 ja Liettuassa 8 000 asuntoa.

Venäjä

Korkea öljyn hintataso tukee Venäjän talouskasvua. Vuosien 2003 ja 2004 yli 7 prosentin BKT:n kasvun jälkeen arviot tälle vuodelle ovat 5 - 6 prosenttia ja kahdelle seuraavalle vuodelle noin 5 prosenttia.
Kasvun lievä hidastuminen johtuu investointien ja teollisuustuotannon kasvun hidastumisesta. Inflaatio oli viime vuonna 10,9 prosenttia ja se hidastuu tänä vuonna Venäjän talousministeriön mukaan korkeintaan 8 - 9 prosenttiin. Investointien kasvu on alkanut hidastua korkeista öljyn hinnoista ja kapasiteetin korkeasta käyttöasteesta huolimatta, mutta on edelleen selvästi suurempi kuin EU:ssa ja Pohjoismaissa keskimäärin. Hyvän tulokehityksen ansiosta kotitalouksien kulutuksesta on tullut kasvun päämoottori. Keskiluokan vaurastuminen on vahvistanut asuntojen kysyntää suurissa kaupungeissa kuten Moskovassa ja Pietarissa.

TOIMIALOJEN TULOSKEHITYS

KIINTEISTÖTEKNISET PALVELUT

Kiinteistöteknisten palveluiden liikevaihto vuonna 2005 kasvoi 6 prosenttia edellisvuotisesta ja oli 1 398,4 milj. euroa (1 321,2 Me).
Liikevaihdosta 38 prosenttia tuli Ruotsista, 22 prosenttia Norjasta ja 9 prosenttia Tanskasta, 28 prosenttia Suomesta ja 3 prosenttia Baltian maista ja Venäjältä. Huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan osuus toimialan liikevaihdosta nousi 60 prosenttiin eli 840,7 milj.
euroon. Tämän liiketoiminnan osuus oli Ruotsissa 52 prosenttia, Norjassa 75 prosenttia, Tanskassa 58 prosenttia, Suomessa, Baltiassa ja Venäjällä 60 prosenttia.

Liikevoitto kasvoi 67 prosenttia ja oli 56,8 milj. euroa (34,1 Me).
Liikevoittoprosentti parani ollen 4,1 prosenttia (2,6 %). Neljännellä vuosineljänneksellä se oli 5,2 prosenttia. Sijoitetun pääoman tuotto vuonna 2005 oli 22,0 prosenttia.

Tilauskanta kauden lopussa oli 492,0 milj. euroa (557,8 Me).
Tilauskannasta 29 prosenttia tuli Ruotsista, 19 prosenttia Norjasta, 17 prosenttia Tanskasta ja 35 prosenttia Suomesta, Liettuasta, Latviasta, Virosta ja Venäjältä. Tilauskannan lasku 12 prosentilla edellisvuoteen verrattuna johtui kannattavuuden parantamisesta ja toiminnan suuntaamisesta huolto- ja kunnossapitoliiketoimintaan.

Vuoden lopussa toimialan palveluksessa oli 11 731 henkeä (12 194), joista 4 130 työskenteli Ruotsissa, 2 485 Norjassa, 1 103 Tanskassa, 3 424 Suomessa ja 589 Baltiassa ja Venäjällä.

Kiinteistöteknisten palvelujen markkinatilanne oli vuonna 2005 hyvä ja toiminta kehittyi vakaasti kaikissa YIT:n toimintamaissa.
Kiinteistöjen saneeraukset ja modernisoinnit lisääntyivät. Huolto- ja kunnossapitomarkkinat kasvoivat erityisesti teknisten järjestelmien lisääntymisen ja monipuolistumisen sekä palvelujen ulkoistusten seurauksena. Rakennusmarkkinat piristyivät Ruotsissa ja Tanskassa pitkän hiljaisen kauden jälkeen. Suomessa, Venäjällä ja Baltian maissa rakentaminen jatkui vilkkaana ja talotekniikan uusinvestointien markkinatilanne parani. Norjassa asuntotuotanto jatkui vilkkaana ja julkinen rakentaminen oli hyvällä tasolla koko maassa.

RAKENTAMISPALVELUT

Rakentamispalveluiden liikevaihto vuonna 2005 kasvoi 13 prosenttia edellisvuotisesta ja oli 1 298,3 milj. euroa (1 147,2 Me).
Kunnossapitoliiketoiminnan osuus liikevaihdosta oli 3 prosenttia eli 42,3 milj. euroa. Liikevaihdosta 77 prosenttia syntyi Suomessa, 9 prosenttia Venäjällä ja 14 prosenttia Liettuassa, Latviassa ja Virossa.

Rakentamispalveluiden kysyntä ja tulos olivat kaikkien toiminta- alueiden osalta hyvät. Liikevoitto kasvoi 40 prosenttia ja nousi 143,1 milj. euroon (102,2 Me). Liikevoittoprosentti parani 11,0 prosenttiin (8,9 %). Sijoitetun pääoman tuotto oli 25,8 prosenttia.

Tulouttamaton tilauskanta oli 17 prosenttia edellisvuotista suurempi ja nousi 1 242,6 milj. euroon (1 066,4 Me). Tilauskannan katesisältö on hyvä.

Toimialan palveluksessa oli vuoden lopussa 5 115 henkilöä (5 102).

Vapaiden tilojen runsaasta määrästä huolimatta Suomessa käynnistyi uusia toimitilahankkeita. Kauppa- ja logistiikkatilojen kysyntä säilyi hyvänä. Maa- ja vesirakentamisessa sekä vesihuolto- ja ympäristörakentamisessa tilauskanta säilyi hyvänä.

Suomessa asuntojen kysyntä säilyi hyvänä koko vuoden. Venäjän ja Baltian maiden markkinoilla asuntojen kysyntä jatkui vahvana ja asuntorakentamista kasvatettiin strategian mukaisesti. Vuoden 2005 huhtikuussa YIT Rakennus Oy vahvisti asemaansa Moskovan asuntomarkkinoilla perustamalla yhteisyritys ZAO YIT CityStroin paikallisten henkilöosakkaiden kanssa.

YIT:n rakentamien asuntojen myyntihinta on viimeisen 12 kuukauden aikana ollut Venäjän ja Baltian maissa keskimäärin vajaan kolmanneksen Suomessa myytyjen vapaarahoitteisten asuntojen hinnasta.

Asuntorakentaminen 2005 (2004), kpl Suomi Venäjä Viro, Latvia, Liettua Vapaa- Valtion Yhteensä Yhteensä Yhteensä rahoit- rahoitta- teiset mat, vuokra- asunnot ja kilpailu- urakat Myytyjä 3 094 3 094 1 535 848 (2 311) - (2 311) (722) (414) Aloitettuja 2 993 328 3 321 2 263 1 111 (2 515) (202) (2 717) (3173) (700) Rakenteilla vuoden 3 417 153 3 570 5 350 1 530 lopussa (2 826) (158) (2 984) (3539) (615) Valmistui 2 577 158 2 735 466 237 (2 908) (266) (3 174) (225) (341) Valmiita myymättömiä vuoden 110 110 1 0 lopussa (189) - (189) (13) (1)

Perustajaurakointimuotoinen asuntorakentaminen edellyttää hyvää tonttivarantoa. Maanhallinnassa panostettiin hyvään tonttivarantoon ja sen nopeaan kiertoon.

Tonttivaranto 31.12.2005 (31.12.2004), Rakennusoikeudet ja kaavoitusmahdollisuudet, 1 000 krs-m2

Suomi Venäjä Viro, Latvia, Liettua Asuntotontit 1 733 587 215 (1 367) (286) (254) Toimitilatontit 676 26 33 (852) (-) (-) Yhteensä 2 409 613 248 (2 219) (286) (254) Tonttivarantoon sidottu pääoma, 268,9 32,5 24,7 milj. euroa (278,1) (11,6) (11,4)

Tonttivaranto sisältää valmiiksi kaavoitetut tontit sekä arvion kaavakehitysvaiheessa olevien alueiden mahdollisesti toteutuvasta rakennusoikeudesta. Yhteistyössä maanomistajien kanssa tehtävien aluekehittämissopimusten tuomat rakennusoikeudet ovat YIT:n taseen ulkopuolella siihen asti, kun toteutuvan kaavan osat vuorollaan tulevat rakennettaviksi.

TEOLLISUUS- JA VERKKOPALVELUT

Teollisuus- ja verkkopalvelut -toimiala muodostettiin 1.6.2005 yhdistämällä Teollisuuden palvelut ja Tietoverkkopalvelut yhdeksi toimialaksi. Teollisuus- ja verkkopalvelut -toimialan vertailuluvut vuodelta 2004 on laadittu yhdistämällä Teollisuuden palvelut ja Tietoverkkopalvelut -toimialojen taloudelliset luvut. Vuoden 2006 alussa teollisuuden sähkö-, automaatio- ja LVI-toimintoja siirrettiin Suomessa YIT Kiinteistötekniikka Oy:stä Teollisuus- ja verkkopalvelut toimialaan. Siirrettyjen liiketoimintojen liikevaihto vuonna 2005 oli 58,9 milj. euroa.

Teollisuus- ja verkkopalveluiden liikevaihto kasvoi 11 prosenttia ja oli 398,8 milj. euroa (359,0 Me). Kunnossapidon ja pitkäaikaisiin asiakassopimuksiin perustuvan liiketoiminnan osuus oli 77 prosenttia liikevaihdosta eli 305,4 milj. euroa. Suomen ulkopuolelle suuntautuneen liiketoiminnan osuus oli 7 prosenttia liikevaihdosta.

Liikevoitto nousi 42 prosenttia ja oli 39,1 milj. euroa (27,5 Me).
Liikevoittoprosentti parani 9,8 prosenttiin (7,7 %). Sijoitetun pääoman tuotto oli 63,3 prosenttia.

Tilauskanta vuoden lopussa oli 173,3 milj. euroa (199,2 Me).
Tilauskannan lasku 13 prosentilla edellisvuoteen verrattuna johtui verkkopalveluasiakkailta saatujen volyymiennusteiden alenemisesta sekä Neste Oilin Porvoon jalostamolla toteutetun Diesel-hankkeen etenemisestä. Verkkopalveluiden tilauskanta perustuu asiakkailta saatuihin ennusteisiin, jotka ulottuvat kalenterivuoden loppuun.

Toimialan palveluksessa oli vuoden lopussa 4 126 henkilöä (4 275).

Teollisuudelle tarjottavien kunnossapitopalveluiden sekä niiden ulkoistusten kysyntä säilyi hyvänä vuonna 2005. Kesällä metsäteollisuuden lakko ja työsulku haittasivat teollisuuden toimintaa. Teollisuuden investointien osalta konepajatuotantoa meni runsaasti vientikohteisiin. Vuoden aikana investointeja käynnistettiin myös Suomessa, mikä kasvatti konepajatuotteiden ja asennusten kysyntää.

Teletoimialalla operaattorien välinen kilpailutilanne säilyi kireänä, minkä johdosta asennuspalveluja annettiin edelleen ulkopuolisten palveluntarjoajien vastuulle. Laajakaistaliittymien määrä kasvoi tasaisesti ja YIT:n tarjoamat asennustyöt jatkuivat vilkkaina.

TAPAHTUMAT KATSAUSKAUDEN JÄLKEEN

YIT Rakennus Oy:n liettualainen tytäryhtiö AB YIT Kausta myi Kaunasissa sijaitsevan teräsrakennetehtaansa suomalaiselle Peikko Groupille. YIT Teollisuus- ja verkkopalveluihin kuuluvan Telesilta- liiketoimintayksikön laivasähköistysliiketoiminnot myytiin perustettavalle yritykselle, jonka nimeksi tulee Telesilta Oy.

NÄKYMÄT VUODELLE 2006

Arvioimme, että vuoden 2006 tulos ennen veroja muodostuu viimevuotista paremmaksi.



HALLITUKSEN EHDOTUS VOITTOVAROJEN KÄYTÖSTÄ

Konsernitaseen 31.12.2005 mukaan konsernin jakokelpoinen oma pääoma laskettuna kansainvälisillä IFRS - standardeilla on 392.894.000 euroa. Emoyhtiö YIT-Yhtymä Oyj:n jakokelpoinen oma pääoma taseessa 31.12.2005 laskettuna suomalaisen kirjanpitolain mukaan on 230.798.224,21 euroa, josta

- voittovarat edellisiltä tilikausilta 167.706.964,22 - tilikauden voitto 63.091.259,99 230.798.224,21 ============== Hallitus ehdottaa, että voittovarat käytetään seuraavasti:

- osakkeenomistajille jaetaan osinkona 110 % nimellisarvosta eli 1,10 euroa osakkeelta 68.636.867,20 - voittovarojen tilille jätetään 162.161.357,01 230.798.224,21 ==============

Helsingissä 9. päivänä helmikuuta 2006

Reino Hanhinen Ilkka Brotherus Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Eino Halonen Antti Herlin

Teuvo Salminen Hannu Leinonen Toimitusjohtaja KONSERNITILINPÄÄTÖS 31.12.2005 (Tilinpäätöstiedoteen luvut ovat tilintarkastamattomia.)

Toimialajako

YIT:n toimialarakennetta tiivistettiin 1.6.2005 yhdistämällä Teollisuuden palvelut ja Tietoverkkopalvelut yhdeksi Teollisuus- ja verkkopalvelut -toimialaksi. YIT:n liiketoiminta jakautuu nyt kolmeen toimialaan, jotka ovat Kiinteistötekniset palvelut, Rakentamispalvelut ja Teollisuus- ja verkkopalvelut.
Tilinpäätöstiedotteessa esitetyt Teollisuus- ja verkkopalvelut - toimialan vertailuluvut vuodelta 2004 on laadittu yhdistämällä Teollisuuden palvelut ja Tietoverkkopalvelut -toimialojen taloudelliset luvut.

IFRS-tilinpäätöskäytäntö

YIT siirtyi 1.1.2005 kansainväliseen IFRS-tilinpäätöskäytäntöön (International Financial Reporting Standards). Ennen IFRS-standardien käyttöönottoa YIT:n taloudellinen raportointi on perustunut suomalaiseen tilinpäätöskäytäntöön (Finnish Accounting Standards, FAS).

Vuoden 2005 tilinpäätös esitetään IFRS-standardien kirjaamis- ja arvostusperiaatteita noudattaen. Tilinpäätöstiedotteessa esitetyt vertailuluvut vuodelta 2004 ovat IFRS-tilinpäätöskäytännön mukaisia.

YIT-Yhtymä Oyj:n IFRS-vertailutiedot tilikaudelta 2004 sekä kuvaus merkittävimmistä muutoksista julkistettiin pörssitiedotteena 6.4.2005. IFRS-standardeissa tapahtuneista muutoksista johtuen tilinpäätöstiedotteessa esitetyt vertailuluvut poikkeavat joiltain osin 6.4. julkaistussa pörssitiedotteessa esitetyistä luvuista.

IFRS-normistossa tapahtuneista muutoksista johtuen taloudellista informaatiota on oikaistu ennen sen sisällyttämistä vertailukauden tietoina konsernin ensimmäiseen 31.12.2005 päättyvältä tilikaudelta laadittavaan IFRS-tilinpäätökseen.

TULOSLASKELMA, milj. e

IFRS IFRS muutos, % 1-12/2005 1-12/2004 Liikevaihto 3 023,8 2 780,1 9 - Suomen ulkopuolisen liiketoiminnan osuus 1 326,6 1 183,2 12 Liiketoiminnan tuotot ja kulut -2 772,9 -2 600,7 7 Osuus osakkuus- yhtiöiden tuloksesta 0,7 0,3 *) Poistot ja arvonalentumiset -23,9 -22,3 7 Liikevoitto 227,7 157,4 45 % liikevaihdosta 7,5 5,7 - Rahoitustuotot 1,9 1,8 6 Kurssierot 2,0 -1,1 *) Rahoituskulut -16,8 -18,1 -7 Voitto ennen veroja 214,8 140,0 53 % liikevaihdosta 7,1 5,0 - Tuloverot -57,9 -39,5 47 Tilikauden voitto 156,9 100,5 56 % liikevaihdosta 5,2 3,6 Jakautuminen Emoyhtiön omistajille 155,5 99,1 57 Vähemmistölle 1,4 1,4 - Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos Tulos/osake, e 2,52 1,62 56 Tulos/osake, e, laimennettu 2,46 1,60 54

*) Muutos yli 100 prosenttia.

IFRS-tilinpäätöskäytäntöön siirtymisen myötä perustajaurakoinnin projektit on kirjattu tuloslaskelmaan periaatteella valmistusaste kerrottuna myyntiasteella.

TULOSLASKELMA, milj. e (4. neljännes verrattuna vertailuvuoden 4.
neljännekseen)

IFRS IFRS muutos, % 10-12/2005 10- 12/2004 Liikevaihto 860,0 722,1 19 - Suomen ulkopuolisen liiketoiminnan osuus 405,6 325,1 25 Liiketoiminnan tuotot ja kulut -787,8 -681,4 16 Osuus osakkuus- yhtiöiden tuloksesta 0,2 0,3 -33 Poistot ja arvonalentumiset -7,2 -6,4 13 Liikevoitto 65,2 34,6 88 % liikevaihdosta 7,6 4,8 58 Rahoitustuotot 0,6 0,6 Kurssierot -0,6 -1,0 -40 Rahoituskulut -4,0 -4,5 -11 Voitto ennen veroja 61,2 29,7 *) % liikevaihdosta 7,1 4,1 73 Tuloverot -17,7 -7,1 *) Tilikauden voitto 43,5 22,6 92 % liikevaihdosta 5,1 3,1 62 Jakautuminen Emoyhtiön omistajille 42,8 22,2 93 Vähemmistölle 0,7 0,4 75 Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos Tulos/osake, e 0,69 0,36 92 Tulos/osake, e, laimennettu 0,68 0,35 94

*) Muutos yli 100 %

TASE, milj. e

IFRS IFRS muutos, % 31.12.2005 31.12.200 4 VARAT Pitkäaikaiset varat Aineelliset hyödykkeet 77,1 81,0 -5 Liikearvo 248,8 248,8 Muut aineettomat hyödykkeet 13,4 13,1 2 Osuudet osakkuusyrityksissä 1,8 1,2 50 Muut sijoitukset 3,0 3,0 Muut saamiset 9,4 7,7 22 Laskennalliset verosaamiset 23,6 26,1 -10 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 685,2 629,3 9 Myyntisaamiset ja muut saamiset 545,2 469,9 16 Rahavarat 80,6 36,1 *) Varat yhteensä 1 688,1 1 516,2 11 OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma 62,4 61,3 2 Muu oma pääoma 497,4 380,0 31 Vähemmistöosuus 3,7 4,1 -10 Oma pääoma yhteensä 563,5 445,4 27 Pitkäaikaiset velat Laskennalliset verovelat 36,5 19,9 83 Eläkevelvoitteet 11,6 9,8 18 Varaukset 30,1 26,5 14 Korolliset velat 172,4 224,0 -23 Muut velat 4,4 3,7 19 Lyhytaikaiset velat Ostovelat ja muut velat 691,2 591,8 17 Varaukset 15,8 23,6 -33 Lyhytaikaiset korolliset velat 162,6 171,5 -5 Oma pääoma ja velat yhteensä 1 688,1 1 516,2 11

*) Muutos yli 100 %.

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA (milj. e)

Osake- Yli- Vara- Muut Muun- Arvon- Kerty- Vähem- Oma pääoma kurssi- rahas- rahas- toero- muutos neet mis- pääoma rahas- to tot rahas- rahas- voitto- tön yhteen- to to to varat osuus sä Oma pääoma 31.12.2004 61,3 71,5 0,7 1,6 -1,4 - 307,4 4,1 445,4 IAS 32:n ja IAS 39:n käyttöön- oton vaikutus - - - - - -0,4 -0,3 - -0,7 Oma pääoma 1.1.2005 61,3 71,5 0,7 1,6 -1,4 -0,4 307,2 4,1 444,7 Osakemerkin- nät optioilla 1,1 5,7 - - - - - - - Korkojohdan- naisten suojaus - - - - - 0,3 - - - Muuntoerot - - - - -1,6 - - - - Optioiden kirjaus - - - 0,9 - - 0,1 - - Tilikauden voitto - - - - - - 155,5 - - Osingonjako - - - - - - -42,9 - - Muu muutos - - - - - - 0,1 - - Oma pääoma 31.12.2005 62,4 77,2 0,7 2,5 -3,0 -0,1 420,0 3,7 563,5 Osake- Yli- Vara- Muut Muun- Arvon- Kerty- Vähem- Oma pääoma kurssi- rahas- rahas- toero- muutos neet mis- pääoma rahas- to tot rahas- rahas- voitto- tön yhteen- to to to varat osuus sä Oma pääoma 1.1.2004 61,0 70,2 0,7 0,7 - - 245,1 3,9 381,7 Osakemerkin nät optioilla 0,2 1,4 - - - - - - - Siirrot erien välillä - - - - - - -0,1 - - Muuntoerot - - - - -1,4 - - - - Optioiden kirjaus - - - 0,9 - - -0,1 - - Tilikauden voitto - - - - - - 99,1 - - Osingonjako - - - - - - -36,6 - - Oma pääoma 31.12.2004 61,3 71,5 0,7 1,6 -1,4 - 307,4 4,1 445,4

LASKELMA NETTOVOITON MUUTOKSISTA (milj. e)

1-12/ 2004 Nettovoitto FAS:n mukaan 84,0 Vaikutukset IFRS:in siirtymisestä Vähemmistöosuus 1,4 Osatuloutus (IAS 11) -2,9 Laskennalliset verot (IAS 12) -6,4 Varaukset (IAS 37) -6,8 Liikearvon poistot (IAS 38) 30,4 Muut erät 1) 0,8 IFRS-oikaisut yhteensä 16,5 Nettovoitto IFRS:n mukaan 100,5

1) Muita nettovoiton määräytymiseen vaikuttavia eriä ovat mm.
rahoitusleasing, optiot ja tytäryhtiöiksi muuttuvat osakkuusyhtiöt.

LASKELMA OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA (milj. e)

31.12.2004 1.1.2004 Oma pääoma FAS:n mukaan 457,2 408,3 Vaikutukset IFRS:in siirtymisestä Vähemmistöosuus 4,1 3,9 Osatuloutus (IAS 11) -17,8 -14,9 Laskennalliset verot (IAS 12) 7,1 13,5 Varaukset (IAS 37) -33,8 -27,0 Liikearvon poistot (IAS 38) 25,6 -4,8 Muut erät 2) 3,0 2,7 IFRS-oikaisut yhteensä -11,8 -26,6 Oma pääoma IFRS:n mukaan 445,4 381,7

2) Muita oman pääoman määräytymiseen vaikuttavia eriä ovat mm.
rahoitusleasing, optiot ja eläkevelvoitteet.

RAHAVIRTALASKELMA (milj. e)

IFRS IFRS muutos, % 1-12/2005 1-12/2004 Liiketoiminnan rahavirrat Tilikauden voitto 156,9 100,5 56 Suoriteperusteisten erien peruminen 94,4 77,8 21 Käyttöpääoman muutokset -26,8 -67,1 -60 Maksetut korot -20,8 -20,6 1 Saadut korot 1,3 1,1 23 Maksetut verot -37,0 -32,5 14 Liiketoiminnan nettorahavirta 3) 168,0 59,2 *) Investointien rahavirrat Tytäryritysten ja liiketoimintojen hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla -4,7 -7,0 -33 Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin -23,1 -21,2 9 Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin -1,8 -3,4 -47 Investoinnit sijoituksiin -0,5 -0,1 *) Aineellisten hyödykkeiden myynti 5,1 3,7 38 Aineettomien hyödykkeiden myynti 0,1 0,2 -50 Sijoitusten myynti 0,4 2,7 -85 Investointien nettorahavirta -24,5 -25,1 - Rahoituksen rahavirrat Osakeannista saadut maksut 6,8 1,6 *) Lainasaamisten vähennys - 2,1 *) Lainojen nostot - 37,9 *) Lainojen takaisinmaksut -58,0 -58,6 -1 Rahoitusleasing- velkojen maksut -5,1 -4,3 19 Maksetut osingot -42,9 -36,6 17 Rahoituksen nettorahavirta 3) -99,2 -57,9 71 Rahavarojen muutos 44,3 -23,8 *) Rahavarat katsauskauden alussa 36,1 61,5 -41 Valuuttakurssien muutoksen vaikutus 0,2 -1,6 *) Rahavarat katsauskauden lopussa 80,6 36,1 *)

*) Muutos yli 100 prosenttia.

3) Perustajaurakoinnin muuttunut tase-erien käsittely vaikuttaa rahavirtalaskelman ryhmittelyihin verrattuna FAS- tilinpäätöskäytäntöön.

TUNNUSLUVUT

IFRS IFRS muutos, 2005 2004 % Tulos/osake, e 2,52 1,62 56 Tulos/osake, e, laimennettu 2,46 1,60 54 Oma pääoma/ osake, e 8,97 7,20 25 Osakkeen keskikurssi kauden aikana, e 27,97 15,92 76 Osakkeen kurssi kauden lopussa, e 36,13 18,36 97 Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa, milj. e 2 254,4 1 125,3 *) Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikais- tun lukumäärän painotettu keskiarvo, 1 000 kpl 61 772 61 123 1 Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikais- tun lukumäärän painotettu keskiarvo, 1 000 kpl, laimennettu 63 261 61 823 2 Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä kauden lopussa, 1 000 kpl 62 397 61 293 2 Korollinen nettovelka kauden lopussa, milj. e 254,4 359,4 -29 Sijoitetun pääoman tuotto, viimeiset 12 kk, % 26,4 19,1 38 Oman pääoman tuotto, % 31,1 24,3 - Omavaraisuusaste, % 36,3 31,0 - Velkaantumisaste, % 45,1 80,7 - Bruttoinvestoinnit pysyviin vastaaviin, milj. e 30,1 35,6 -15 % liikevaihdosta 1,0 1,3 - Tilauskanta kauden lopussa, milj. e 4) 1 878,8 1 823,4 3 - josta Suomen ulkopuolista tilauskantaa 752,4 645,0 17 Henkilöstö keskimäärin 21 194 21 884 -3

*) Muutos yli 100 prosenttia.

4) Tulouttamaton osuus sitovasti saaduista tilauksista.

VASTUUSITOUMUKSET, milj. e

IFRS IFRS muutos, 31.12.2005 31.12.2004 % Omasta puolesta annetut vakuudet - Annetut yrityskiinnitykset 29,3 29,3 - - Pantatut arvopaperit 1,6 2,5 -36 Muut vastuusitoumukset - Ostovastuut 266,8 179,0 49 - Vuokravastuut 189,2 159,2 19 - Annetut vuokravastuut 3,8 7,1 -46 - Muut vastuusitoumukset 0,4 0,9 -56 Johdannaissopimuksista johtuva vastuu - Kohde-etuuksien arvot -- Korko- optiosopimukset 28,4 - - -- Koronvaihto- sopimukset 60,0 70,0 -14 -- Valuuttatermiini- sopimukset 70,5 56,7 24 - Käyvät arvot -- Korko- optiosopimukset 29,0 - - -- Koronvaihto- sopimukset 59,9 69,2 -13 -- Valuuttatermiini- sopimukset 69,7 54,4 28

*) Muutos yli 100 %

LIIKEVAIHTO SEGMENTEITTÄIN (milj. e)

IFRS IFRS muutos, 1- 1- % 12/2005 12/2004 Kiinteistötekniset palvelut 1 398,4 1 321,2 6 Rakentamispalvelut 1 298,3 1 147,2 13 Teollisuus- ja verkkopalvelut 398,8 359,0 11 Muut erät -71,7 -47,3 52 YIT-konserni yhteensä 3 023,8 2 780,1 9

LIIKEVOITTO SEGMENTEITTÄIN (milj. e)

IFRS IFRS muutos, 1- 1- % 12/2005 12/2004 Kiinteistötekniset palvelut 56,8 34,1 67 Rakentamispalvelut 143,1 102,2 40 Teollisuus- ja verkkopalvelut 39,1 27,5 42 Muut erät -11,3 -6,4 77 YIT-konserni yhteensä 227,7 157,4 45

TILAUSKANTA SEGMENTEITTÄIN KAUDEN LOPUSSA (milj. e)

IFRS IFRS muutos, 12/2005 12/2004 % Kiinteistötekniset palvelut 492,0 557,8 -12 Rakentamispalvelut 1 242,6 1 066,4 17 Teollisuus- ja verkkopalvelut 173,3 199,2 -13 Muut erät -29,1 YIT-konserni yhteensä 1 878,8 1 823,4 3

KONSERNIN KEHITYS VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN 2004-2005

IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS I/ II/ III/ IV/ I/ II/ III/ IV/ 2004 2004 2004 2004 2005 2005 2005 2005 Liikevaihto, milj. e 669,9 729,2 658,9 722,1 663,9 745,1 754,8 860,0 Liikevoitto, milj. e 37,5 37,9 47,4 34,6 40,1 55,7 66,7 65,2 - prosenttia liikevaihdosta 5,6 5,2 7,2 4,8 6,0 7,4 8,8 7,6 Rahoitustuotot, milj. e 1) 0,4 0,5 0,3 0,6 0,3 0,4 0,6 0,6 Kurssierot, milj. e 0,2 0,3 -0,6 -1,0 1,5 0,6 0,5 -0,6 Rahoituskulut, milj. e -4,7 -4,9 -4,0 -4,5 -4,5 -4,1 -4,2 -4,0 Voitto ennen veroja, milj. e 33,4 33,8 43,1 29,7 37,4 52,6 63,6 61,2 - prosenttia liikevaihdosta 5,0 4,6 6,5 4,1 5,6 7,1 8,4 7,1 Taseen loppusumma, milj. e 1 465,3 1506,1 1514,0 1516,2 1508,2 1612,2 1621,4 1688,1 Tulos/osake, e 0,36 0,36 0,54 0,36 0,46 0,63 0,74 0,69 Oma pääoma/ osake, e 5,96 6,32 6,85 7,2 6,95 7,53 8,28 8,97 Osakkeen päätöskurssi, e 15,40 16,74 15,85 18,36 21,84 27,60 35,30 36,13 Markkina-arvo, milj. e 940,1 1023,8 969,7 1125,3 1338,6 1711,2 2193,2 2254,4 Sijoitetun pääoman tuotto, % 2) 2) 2) 19,1 19,7 21,8 23,7 26,4 Omavaraisuus- aste, % 26,7 27,6 30,2 31,0 30,1 31,8 34,6 36,3 Korollinen nettovelka kauden lopussa, milj. e 379,1 397,4 370,0 359,4 368,1 313,6 271,8 254,4 Velkaantumis- aste, % 103,1 101,7 87,5 80,7 85,6 66,6 52,3 45,1 Bruttoinvestoin- nit, milj. e 7,3 19,0 24,3 35,6 7,0 14,1 22,3 30,1 Tulouttamaton tilauskanta kauden lopussa, milj. e 1585,2 1722,2 1708,2 1823,4 1909,4 1999,2 1881,4 1878,8 Henkilöstö vuoden lopussa 21654 21952 22013 21680 21096 21297 21468 21289 1) Sisältää osakkuusyhtiöiden tuloksen.
2) IFRS-vertailutiedot eivät ole saatavissa.

LIIKEVAIHTO SEGMENTEITTÄIN (milj. e)

IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS I/ II/ III/ IV/ I/ II/ III/ IV/ 2004 2004 2004 2004 2005 2005 2005 2005 Kiinteistötekniset palvelut 316,1 335,7 310,9 358,5 319,5 348,0 327,2 403,7 Rakentamispalvelut 288,3 315,5 266,0 277,4 272,0 313,8 339,5 373,0 Teollisuus- ja verkkopalvelut 74,8 90,2 93,1 100,9 85,6 100,7 105,0 107,5 Muut erät -9,3 -12,2 -11,1 -14,7 -13,2 -17,4 -16,9 -24,2 YIT-konserni yhteensä 669,9 729,2 658,9 722,1 663,9 745,1 754,8 860,0

LIIKEVOITTO SEGMENTEITTÄIN (milj. e)

IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS I/ II/ III/ IV/ I/ II/ III/ IV/ 2004 2004 2004 2004 2005 2005 2005 2005 Kiinteistötekniset palvelut 4,5 7,4 8,5 13,7 8,2 14,3 13,3 21,0 Rakentamispalvelut 32,7 25,4 27,9 16,2 29,4 34,2 44,1 35,4 Teollisuus- ja verkkopalvelut 1,4 6,5 11,9 7,7 6,3 9,3 12,3 11,2 Muut erät -1,1 -1,4 -0,9 -3,0 -3,8 -2,1 -3,0 -2,4 YIT-konserni yhteensä 37,5 37,9 47,4 34,6 40,1 55,7 66,7 65,2

TILAUSKANTA SEGMENTEITTÄIN KAUDEN LOPUSSA (milj.e)

IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS I/ II/ III/ IV/ I/ II/ III/ IV/ 2004 2004 2004 2004 2005 2005 2005 2005 Kiinteistötekniset palvelut 557,2 566,5 564,6 557,8 574,0 602,6 575,7 492,0 Rakentamis- palvelut 842,6 963,0 940,0 1066,4 1131,0 1263,3 1193,8 1242,6 Teollisuus- ja verkkopalvelut 185,4 192,7 203,6 199,2 234,4 187,3 158,3 173,3 Muut erät - - - - -30,0 -54,0 -46,4 -29,1 YIT-konserni yhteensä 1585,2 1722,2 1708,2 1823,4 1909,4 1999,2 1881,4 1878,8