YIT:n osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2018: Integraatio etenee, tulos vaatimaton

Luvut suluissa viittaavat edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan ja ovat samaa yksikköä, ellei toisin mainita. YIT raportoi IFRS-säännösten mukaisesti.

YIT ja Lemminkäinen yhdistyivät 1.2.2018. Tässä tammi-maaliskuun 2018 osavuosikatsauksessa vertailtavat luvut on esitetty pro forma -lukuina. Havainnollistaakseen sulautumisen vaikutuksia YIT:n toiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan sekä parantaakseen yhdistyneen yhtiön taloudellisten tietojen vertailukelpoisuutta YIT on laatinut tilintarkastamattomat pro forma -taloudelliset tiedot. Näissä tilintarkastamattomissa pro forma -taloudellisissa tiedoissa on käytetty uutta segmenttiraportointirakennetta ja raportointikäytäntöjä, jotka YIT otti käyttöön sulautumisen täytäntöönpanopäivänä. Tilintarkastamattomat pro forma -taloudelliset tiedot perustuvat YIT:n ja Lemminkäisen IFRS-standardien mukaisesti esitettyihin historiallisiin taloudellisiin tietoihin, joita on oikaistu sulautumisen vaikutuksilla. YIT:n toteutuvat tulokset saattavat poiketa olennaisesti näitä tilintarkastamattomia pro forma -tietoja laadittaessa käytetyistä oletuksista.

Lisätietoja YIT:n tai Lemminkäisen historiallisista taloudellisista tiedoista on YIT:n ja Lemminkäisen tilintarkastetuissa konsernitilinpäätöksissä ja tilintarkastamattomissa osavuosikatsauksissa, jotka ovat saatavissa YIT:n verkkosivustolla osoitteessa www.yitgroup.com/fi.

Tässä osavuosikatsauksessa vuoden 2018 ensimmäisen vuosineljänneksen luvut, vertailuluvut ja vuoden 2017 luvut on esitetty pro forma -lukuina. Pro forma -tase esitetään ikään kuin sulautuminen olisi toteutunut 31.12.2017 ja YIT kirjanpidollisena hankkijaosapuolena olisi yhdistellyt Lemminkäisen hankintahetken taseen konsernitilinpäätökseen kyseisenä ajankohtana. Pro forma -tuloslaskelmat 31.12.2017 päättyneeltä tilikaudelta esitetään ikään kuin sulautuminen olisi toteutunut 1.1.2017 Pro forma -oikaisut, joilla ei ole jatkuvaa vaikutusta YIT:n tulokseen, on esitetty pro forma -tuloslaskelmassa 31.12.2017 päättyneellä tilikaudella. Lisätietoja löytyy 4.4.2018 julkaistusta pro forma -pörssitiedotteesta liitteineen.

Yhdistymisen johdosta osavuosikatsauksen selostusosassa esitetään YIT:n taloudellisia tietoja myös niin, että sulautuneen Lemminkäisen tilinpäätös tilikaudelta 1.1.‒31.1.2018 on mukana pro forma -luvuissa vuodelta 2018, ja luvut on merkitty taulukkoihin sarakkeeseen Pro forma 1-3/18. Selostusosan analyysissä käytetään lukuja, jotka sisältävät Lemminkäisen tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.‒31.1.2018, vertailuna käytetään pro forma -lukuja 1.1.‒31.12.2017. Osavuosikatsauksen taulukoissa sarake Raportoitu 1-3/18 ei sisällä Lemminkäisen lukuja tilikaudelta 1.1.‒31.1.2018.

Konserniraportointi, IFRS

Kuluttaja-asuntokohteiden tuloutus kohteen valmistumisen yhteydessä

Tammi–maaliskuu

• Liikevaihto laski 13 % ja oli 602,2 miljoonaa euroa (696,0).

• Liikevoitto oli -51,1 miljoonaa euroa (-52,4) ja liikevoittomarginaali oli -8,5 % (-7,5).

• Oikaistu liikevoitto1 oli -43,2 miljoonaa euroa (-27,1) ja oikaistu liikevoittomarginaali oli -7,2 % (-3,9). Kaudella kirjattiin oikaisueriä -7,8 miljoonaa euroa, jotka koostuivat pääsääntöisesti yhdistymiseen liittyvistä käyvän arvon kohdistuksista, integraatiokustannuksista sekä uudelleenjärjestelyistä päällystystoiminnoissa Skandinaviassa.

• Osakekohtainen tulos oli -0,25 euroa (-0,23).

• Operatiivinen kassavirta investointien jälkeen pois lukien lopetetut toiminnot oli -152,7 miljoonaa euroa.

• Tilauskanta kasvoi joulukuun lopun tasolta ja oli 4 640,8 miljoonaa euroa (12/2017: 4 218,3).

• YIT Oyj:n ja Lemminkäinen Oyj:n yhdistyminen tuli voimaan 1.2.2018.

• Yhtiö arvioi yhdistymiseen liittyvien vuotuisten kokonaissynergioiden olevan 40-50 miljoonaa euroa vuoden 2020 loppuun mennessä. Tästä 40 miljoonaa euroa saavutetaan jo vuoden 2020 ensimmäisestä vuosineljänneksestä lähtien.

Toimitusjohtaja Kari Kauniskangas:

Alkuvuoden merkittävin tapahtuma oli YIT:n ja Lemminkäisen yhdistyminen, joka toteutui helmikuun alussa. Yhtiöiden integraatio on edennyt suunnitellusti. Liiketoiminta on jatkunut normaalisti, ja kaikki tärkeät toiminnot ovat jatkuneet katkeamatta yli yhdistymisvaiheen. Ensimmäisen kolmen yhteisen kuukauden päätavoite on luoda uuden yhtiön toimintamalli ja muodostaa toimiva organisaatio yksikkötasot mukaan lukien. Olemme tyytyväisiä integraation etenemiseen.

Tammi-maaliskuun pro forma -liikevaihto, Lemminkäisen tammikuun luvut mukaan lukien, oli 602,2 miljoonaa euroa (696,0 milj. euroa). Oikaistu pro forma -liiketulos oli vaatimaton -43,2 miljoonaa euroa (-27,1 milj. euroa). Tulokseen vaikuttivat erityisesti Päällystyksen ja Infraprojektien normaali kausivaihtelu sekä asuntokohteiden valmistumisten suhteellisen vähäinen määrä Venäjällä. Uuden segmenttirakenteen valmistelun yhteydessä kävimme huolellisesti läpi koko projektikannan. Läpikäynnin perusteella kirjasimme kauden aikana merkittävän määrän projektiheikennyksiä Venäjän urakointiliiketoiminnassa, Infraprojekteissa ja Toimitiloissa. Oikaisuerissä on pääasiassa yhdistymiseen liittyviä käyvän arvon kohdistuksia, integraatioon liittyviä kustannuksia ja Skandinavian päällystystoimintojen uudelleenjärjestelyihin liittyviä eriä.

Asuminen Suomi ja CEE -segmentin asuntokysyntä jatkui kauden aikana hyvänä, ja segmentin kehitys oli positiivista hyvän kuluttaja-asuntomyynnin ansiosta. POC-laskentaperiaatteen mukaan segmentin kannattavuus parani vertailukauteen verrattuna. Segmentin näkymät ovat positiiviset: aloitimme useita kuluttajille suunnattuja kohteita sekä Suomessa että CEE-maissa. Venäjällä asuntokysyntä on pysynyt vakaana viime vuoden jälkipuoliskoon verrattuna. Urakointiliiketoiminnan projektiheikennysten lisäksi kannattavuuteen ovat vaikuttaneet negatiivisesti toimet kassavirtatavoitteen toteutumisen varmistamiseksi sekä Moskovan alueelle kohdistuva kasvanut asuntomyynti.

Toimitiloissa teimme kauden aikana merkittäviä pitkäaikaisia vuokrasopimuksia, joiden ansiosta arvioimme loppuvuoden aikana myyvämme useita isoja hankekehityskohteita loppusijoittajille. Segmentin tulos oli odotuksiamme matalampi johtuen alussa mainituista projektiheikennyksistä. Tripla etenee suunnitelmien mukaisesti. Perustimme vuoden alussa Kiinteistöt-segmentin lisäämään läpinäkyvyyttä yhteisomisteisten hankekehityskohteiden omistamiseen ja rahoitukseen. Segmentin alla raportoidaan YIT:n osaomistamia kohteita kuten Triplan kauppakeskus, Tietotie 6 ja Hamina-Vaalimaa E18 -hankkeen omistukset. Tällä hetkellä segmentin alla raportoitaviin projekteihin on sijoitettu noin 147 miljoonaa euroa. Kauden aikana otettiin käyttöön E18 Hamina-Vaalimaan moottoritieosuus kokonaisuudessaan.

Olen tyytyväinen maaliskuussa Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n kanssa allekirjoitetusta noin 206 miljoonan euron sopimuksesta uuden maanalaisen jätevedenpuhdistamon rakentamiseksi Espoon Blominmäkeen. Infraprojektien liikevoitto oli heikko sekä liiketoiminnan kausivaihtelun takia, että tehtyjen projektiheikennysten takia. Päällystyksen talvisuunnittelu on kokonaisuutena sujunut edellisvuotta paremmin. Päällystys-segmentin osalta olemme alkuvuoden aikana tehneet mittavia uudistuksia Skandinaviassa parantaaksemme liiketoiminnan kilpailukykyä markkina-alueella. Olemme myös menestyneet päällystysurakoiden kilpailutuksissa toiminta-alueellamme hyvin ja lähtökohdat varsinaiseen päällystyskauteen ovat myönteiset.

Markkinaympäristö on valoisa odotetusti vaatimattomasta ensimmäisestä vuosineljänneksestä riippumatta olettaen, ettei Suomen työmarkkinoilla olevat jännitteet tarpeettomasti kärjisty. Arvioimme, että vuonna 2018 Suomessa ja CEE:ssä valmistuu yhteensä noin 5 000 – 5 500 asuntoa ja Venäjällä noin 3 000 asuntoa, joista pääosa valmistuu viimeisellä neljänneksellä. Alkuvuoden toimitilavuokrauksen onnistumisten seurauksena arvioimme myyvämme loppuvuonna useampia toimitilakohteita loppusijoittajille. Tähtäämme vuosittaisessa kassavirtasuunnittelussa siihen, että kassavirta maksettujen osinkojen jälkeen olisi positiivinen. Sama periaate koskee myös vuoden 2018 kassavirran suunnittelua. Lisäksi yhtiö arvioi vuotuisten kokonaissynergioiden olevan 40-50 miljoonaa euroa vuoden 2020 loppuun mennessä. Tästä 40 miljoonaa euroa saavutetaan jo vuoden 2020 ensimmäisestä vuosineljänneksestä lähtien.

Avainlukuja

Konserniraportointi, IFRS

Milj. e
	Raportoitu 1–3/18	Pro forma 1–3/18	Pro forma 1–3/17	Muutos1	Pro forma 1–12/17
Liikevaihto	532,3	602,2	696,0	-13 %	3 862,5
Asuminen Suomi ja CEE	228,5	242,9	258,3	-6 %	1 156,2
Asuminen Venäjä	34,5	38,3	68,5	-44 %	421,0
Toimitilat	162,5	183,0	198,9	-8 %	902,2
Infraprojektit	71,8	93,7	121,9	-23 %	686,0
Päällystys	42,4	52,7	62,7	-16 %	768,9
Kiinteistöt
Muut erät	-7,4	-8,3	-14,3	42 %	-71,8
Liikevoitto	-34,6	-51,1	-52,4	3 %	77,4
Liikevoitto-%	-6,5 %	-8,5 %	-7,5 %		2,0 %
Oikaistu liikevoitto	-25,3	-43,2	-27,1	-60 %	138,9
Asuminen Suomi ja CEE	21,3	20,5	8,5	141 %	83,0
Asuminen Venäjä	-12,9	-13,8	-5,2	-165 %	4,9
Toimitilat	-1,9	-2,2	1,8		51,5
Infraprojektit	-5,7	-8,6	-1,3	-562 %	17,4
Päällystys	-18,9	-30,8	-25,0	-23 %	4,7
Kiinteistöt	-0,2	-0,2			-0,5
Muut erät	-6,9	-8,1	-5,8	-40 %	-22,0
Oikaistu liikevoitto-%	-4,7 %	-7,2 %	-3,9 %		3,6 %
Asuminen Suomi ja CEE	9,3 %	8,5 %	3,3 %		7,2 %
Asuminen Venäjä	-37,5 %	-36,1 %	-7,6 %		1,2 %
Toimitilat	-1,2 %	-1,2 %	0,9 %		5,7 %
Infraprojektit	-8,0 %	-9,2 %	-1,1 %		2,5 %
Päällystys	-44,6 %	-58,4 %	-39,9 %		0,6 %
Kiinteistöt
Oikaisuerät	9,4	7,8	25,3	-69 %	61,5
Tulos ennen veroja	-42,7	-57,8	-58,1	1 %	50,7
Katsauskauden tulos2	-35,8	-52,2	-47,3	-10 %	26,3
Osakekohtainen tulos, e	-0,20	-0,25	-0,23	-9 %	0,13
Operatiivinen kassavirta investointien jälkeen, pois lukien lopetetut toiminnot	-152,7	n/a	n/a		n/a
Korollinen nettovelka kauden lopussa	813,8	813,8	n/a		668,5
Velkaantumisaste kauden lopussa, %	79,8 %	n/a	n/a		59,9 %
Omavaraisuusaste kauden lopussa, %	39,1 %	n/a	n/a		40,2 %
Tilauskanta kauden lopussa	4 640,8	4 640,8	4 655,7	0 %	4 218,3

1 Vertailuissa käytetään pro forma -lukuja, jotka sisältävät Lemminkäisen tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.‒31.1.2018. 2 Emoyhtiön omistajille

Näkymät vuodelle 2018

YIT:n ja Lemminkäisen yhdistymisen vuoksi YIT ei anna numeerista tulosohjeistusta yhtiölle, mutta antaa tämän sijasta tulevaa kehitystä kuvaavia yleisluontoisia näkymiä. YIT:n näkymät perustuvat oletuksiin ja yhtiön johdon arvioihin kysynnän kehityksestä yhtiön toimintaympäristössä ja segmenteillä. Yhtiön hallitus arvioi ja tiedottaa myöhemmin, onko tarkoituksenmukaista antaa yhdistetylle yhtiölle numeerista tulosohjeistusta.

Tulevaisuudennäkymät segmenteittäin

Asuminen Suomi ja CEE: Asuntojen kuluttajakysynnän arvioidaan pysyvän hyvällä tasolla. Isojen asuntosijoittajien aktiviteetin odotetaan olevan edellisiä vuosia alemmalla tasolla.

Asuminen Venäjä: Asuntojen kysynnän arvioidaan pysyvän vuoden 2017 jälkimmäisen vuosipuoliskon keskimääräisellä tasolla. Asuntojen hintatason odotetaan pysyvän alhaisella tasolla.

Toimitilat: Toimitilojen vuokrakysynnän odotetaan pysyvän vuoden 2017 tasolla kasvukeskuksissa. Urakkamarkkinan odotetaan pysyvän aktiivisena, mutta urakkakokojen arvioidaan keskimäärin pienenevän.

Infraprojektit: Infrarakentamisen odotetaan kasvavan hieman vuoden 2017 tasosta.

Päällystys: YIT:n toiminta-alueella päällystysmarkkinoiden kokonaisvolyymin odotetaan kasvavan hieman.

Kiinteistöt: Kiinteistösijoittajien aktiviteetin arvioidaan pysyvän hyvällä tasolla erityisesti keskeisillä paikoilla sijaitsevissa kohteissa pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa kasvukeskuksissa.

Oikaistussa liikevoitossa odotetaan merkittävää vaihtelua vuosineljännesten välillä.

YIT tähtää vuosittaisessa kassavirtasuunnittelussa siihen, että kassavirta maksettujen osinkojen jälkeen olisi positiivinen. Sama periaate koskee myös vuoden 2018 kassavirran suunnittelua.

YIT on täsmentänyt arviotaan yhdistymisen synergiahyötyjen kokonaismäärästä ja aikataulusta. YIT arvioi saavutettavien kokonaissynergioiden olevan suurempia ja saavutettavan nopeammin kuin aiemmin ilmoitettu. Yhtiö arvioi vuotuisten kokonaissynergioiden olevan 40-50 miljoonaa euroa vuoden 2020 loppuun mennessä. Tästä 40 miljoonaa euroa saavutetaan jo vuoden 2020 ensimmäisestä vuosineljänneksestä lähtien. Aiemmin yhtiö arvioi kokonaissynergioiden olevan vuosittain noin 40 miljoonaa euroa, ja niiden odotettiin toteutuvan täysimääräisinä vuoden 2020 loppuun mennessä.

YIT arvioi, että vuonna 2018 Suomessa ja CEE:ssä asuntoja valmistuu yhteensä noin 5 000 – 5 500 ja Venäjällä noin 3 000 kappaletta, joista pääosa valmistuu viimeisellä neljänneksellä. YIT on alkuvuonna allekirjoittanut useita merkittäviä ja pitkäaikaisia vuokrasopimuksia ja arvioi myyvänsä loppuvuonna useampia suuria toimitilakohteita Helsingin alueella loppusijoittajille.

Näkymät alueittain

Suomi

Asuntojen kuluttajakysynnän arvioidaan pysyvän hyvällä tasolla. Isojen asuntosijoittajien aktiviteetin odotetaan olevan edellisiä vuosia alemmalla tasolla. Sijainnin ja hintatason merkitys on edelleen keskeinen.

Asuntojen hintakehityksen ja kysynnän eriytymisen arvioidaan jatkuvan kasvukeskusten ja muun Suomen välillä. Asuntolainojen saatavuuden arvioidaan pysyvän hyvänä. Asuntojen lisääntyneen tarjonnan arvioidaan estävän markkinan ylikuumentumista ja edelleen asuntojen hintojen nousua.

Toimitilojen vuokrakysynnän odotetaan pysyvän vuoden 2017 tasolla kasvukeskuksissa. Kiinteistösijoittajien aktiviteetin arvioidaan pysyvän hyvällä tasolla erityisesti keskeisillä paikoilla sijaitsevissa kohteissa pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa kasvukeskuksissa. Urakkamarkkinan odotetaan pysyvän aktiivisena, mutta urakkakokojen arvioidaan keskimäärin pienenevän.

Korjausrakentamisen odotetaan kasvavan maltillisesti kaupungistumiskehityksen ja rakennuskannan ikääntymisen myötä.

Rakentamisen korkea aktiviteetti on lisännyt kilpailua osaajista, ja tilanteen arvioidaan jatkuvan. Rakentamisen kustannusten arvioidaan nousevan hieman. Rakentamisen volyymin odotetaan säilyvän korkealla tasolla.

Rahoituslaitosten lisääntynyt sääntely ja kasvaneet pääomavaateet saattavat vaikuttaa rakentamiseen ja kiinteistökehitykseen.

Infrarakentamisen odotetaan kasvavan hieman vuoden 2017 tasosta. Hallituksen kehysriihen infrahankkeita koskevat päätökset ja suurten kaupunkien infrastruktuuri-investoinnit parantavat sekä päällystyksen että infraprojektien näkymiä. Valtion suunnittelemien perusväylänpitopanostusten odotetaan pitävän päällystyksen kysynnän suhteellisen vakaana vuonna 2018. Infraprojektien kysyntää ylläpitävät vaativat hankkeet kasvukeskuksissa sekä liikennehankkeet ja teollisuuden investoinnit.

Venäjä

Asuntojen kysynnän arvioidaan pysyvän vuoden 2017 jälkimmäisen vuosipuoliskon keskimääräisellä tasolla. Venäjällä taloussyklin pohja on ohitettu, mutta asuntokysynnän ennakoidaan paranevan vain hitaasti ja hintatason pysyvän alhaisella tasolla. Taloustilanteen parantumisen arvioidaan vaikuttavan asuntomarkkinoihin varovaisen myönteisesti.

 Koronlaskuodotusten arvioidaan vaikuttavan kuluttajien käytökseen. Asuntokauppaa säätelevien lakimuutosten uskotaan lisäävän volatiliteettia asuntojen tarjonnassa ja kysynnässä sekä tuovan muutoksia myyntikäytäntöihin.

Kysynnän odotetaan kohdistuvan myös Venäjällä ensisijaisesti kohtuuhintaisiin asuntoihin. Rakennuskustannusinflaation arvioidaan pysyvän maltillisena.

Isojen väylien rakentamis- ja korjaustöiden odotetaan ylläpitävän päällystyksen kysyntää.

Baltia ja CEE-maat

Asuntokysynnän odotetaan pysyvän hyvällä tasolla. Asuntojen hintojen arvioidaan nousevan edelleen. Tonttien hintataso on noussut, ja kilpailun tonteista arvioidaan pysyvän korkealla tasolla. Rahoituksen saatavuuden ja alhaisen korkotason arvioidaan tukevan asuntokysyntää myös jatkossa. Resurssipulan arvioidaan nostavan rakennuskustannusinflaatiota. Toimitilaurakkamarkkinan odotetaan pysyvän nykyisellä tasolla tai laskevan hieman Baltian maissa.

Baltian maissa infrarakentamisen määrän kasvun arvioidaan jatkuvan valtioiden investoidessa kaupunki- ja liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen.

Skandinavia

Norjassa ja Ruotsissa infrarakentamista tukevat valtion monivuotiset liikenneinfran kehitysohjelmat. Molemmissa maissa infrarakentamisen ennustetaan kasvavan vuonna 2018. Ruotsissa ja Norjassa on käynnissä tai suunnitteilla mittavia väylä- ja ratahankkeita, mikä lisää sekä infraprojektien että päällystyksen kysyntää. Lisäksi erityisesti Norjassa panostetaan energiantuotannon kehittämiseen ja uusimiseen.

Tanskassa päällystyksen kysynnän ennustetaan laskevan julkisen sektorin vähentäessä investointejaan tieinfrastruktuuriin.

Ohjeistukseen vaikuttavat tekijät

Keskeisimpiä tekijöitä, joilla YIT voi vastata markkinakysyntään, ovat myynti ja hinnoittelu, projektien- ja projektiriskienhallinta, tuotekehitys ja -tarjooma, kustannushallinta, tuotantokustannusten alentamiseen tähtäävät toimet sekä pääoman käytön tehokkuuteen vaikuttavat toimet.

YIT:n vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevat seikat liittyvät pääasiassa globaaliin talouskehitykseen, rahoitusmarkkinoiden toimivuuteen ja korkotasoon, poliittiseen ympäristöön, toiminta-alueiden talouskehitykseen, muutoksiin asuntojen ja toimitilojen kysynnässä, resurssien kuten avainhenkilöiden saatavuuteen, työmarkkinoiden toimivuuteen, muutoksiin julkisen ja yksityisen sektorin investoinneissa, lainsäädännön muutoksiin ja lupa- ja viranomaishyväksyntäprosesseihin ja niiden kestoon sekä valuuttakurssien kehitykseen.

Rakennus- ja hankekehitysprojektien pitkäkestoisen luonteen vuoksi kysynnän muutokset voivat olla nopeampia kuin yhtiön kyky sopeuttaa tarjoomaansa.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Tammikuussa ennen yhdistymistä Lemminkäinen ilmoitti lunastavansa takaisin hybridilainansa jäljellä olevan nimellispääoman, 35,2 miljoonaa euroa, lainaehtojen mukaisesti 30.3.2018, ja sen seurauksena lainan takaisinmaksu tapahtui 3.4.2018.

YIT on mukana perustamassa rahastoa, joka sijoittaa asuntotontteihin Suomessa. Tonttirahasto on osa Kiinteistöt-segmenttiä. YIT:n kumppaneita rahastossa ovat Ålandsbanken ja työeläkeyhtiö Varma. Perustettavan tonttirahaston investointikapasiteetti on 100 miljoonaa euroa, josta oman pääoman osuus on 50 miljoonaa euroa. Rahastossa oman pääoman ehtoisina sijoittajina ovat YIT (20 %), Varma (40 %) ja Ålandsbanken (40 %); Ålandsbanken vastaa rahaston hallinnoinnista.

YIT päätti yhdistyneen yhtiön organisoitumiseksi käydyt yhteistoimintaneuvottelut Suomessa. Päällekkäisyyksien karsimisessa ja tehostamisesta johtuvia irtisanomisia kohdistuu Suomessa korkeintaan 120 henkilöön. Lisäksi henkilöstövähennyksiä toteutuu saman verran luonnollisena poistumana, eläköitymisinä ja määräaikaisuuksia päättämällä.

Huhtikuussa asuntojen kuluttajamyynnin arvioidaan olevan Suomessa noin 190 asuntoa (4/17: noin 170), CEE-maissa noin 80 asuntoa (4/17: noin 80) ja Venäjällä yli 250 asuntoa (4/17: alle 200). Lisäksi aiemmin YCE Housing I rahastolle myydyistä hankkeista YIT arvioi myyvänsä edelleen kuluttajille noin 40 asuntoa (4/17: 6).

Tiedotustilaisuus sijoittajille ja tiedotusvälineille

Osavuosikatsauksesta järjestetään englanninkielinen tiedotustilaisuus torstaina 26.4.2018 klo 14.00 Suomen aikaa. Tiedotustilaisuus pidetään YIT:n pääkonttorissa, osoitteessa Panuntie 11, 00620 Helsinki. Tilaisuus on yhteinen analyytikoille, salkunhoitajille sekä tiedotusvälineille. Tervetuloa!

Webcast-lähetys

Tiedotustilaisuutta ja YIT Oyj:n toimitusjohtaja Kari Kauniskankaan esitystä voi seurata suorana webcast-lähetyksenä YIT:n kotisivuilla osoitteessa www.yitgroup.com/webcast. Suora lähetys alkaa klo 14.00 Suomen aikaa. Lähetyksen tallenne on katsottavissa samassa osoitteessa noin klo 16.00 mennessä.

Puhelinkonferenssi

Tiedotustilaisuuteen voi osallistua myös puhelinkonferenssin kautta. Puhelinkonferenssiin osallistutaan soittamalla viimeistään viisi minuuttia ennen tilaisuuden alkua, klo 13.55 Suomen aikaa, numeroon +358 (0)9 7479 0361. Osallistujia pyydetään antamaan oheinen vahvistuskoodi: 2892309.

Webcast-lähetyksen ja puhelinkonferenssin aikana kysymykset tulee esittää englanniksi. Tilaisuuden lopussa tiedotusvälineillä on mahdollisuus esittää kysymyksiä myös suomeksi.

Lisätietoja antavat:

Hanna Jaakkola, sijoittajasuhdejohtaja, YIT Oyj, puh. 040 5666 070, hanna.jaakkola@yit.fi

Ilkka Salonen, talousjohtaja, YIT Oyj, puh. 045 359 4434, ilkka.salonen@yit.fi

YIT OYJ

Hanna Jaakkola
Sijoittajasuhdejohtaja

Jakelu: Nasdaq Helsinki, keskeiset tiedotusvälineet, www.yitgroup.com/fi 

YIT on suurin suomalainen ja merkittävä pohjoiseurooppalainen rakennusyhtiö. Kehitämme ja rakennamme asuntoja, toimitiloja ja kokonaisia alueita. Lisäksi olemme vaativan infrarakentamisen erikoisosaaja ja päällystäjä. Yhdessä asiakkaidemme kanssa 10 000 ammattilaistamme luovat entistä toimivampia, vetovoimaisempia ja kestävämpiä kaupunkeja ja elinympäristöjä. Toimimme 11 maassa: Suomessa, Venäjällä, Skandinaviassa, Baltiassa, Tšekissä, Slovakiassa ja Puolassa. Uusi YIT syntyi, kun yli 100-vuotiaat YIT Oyj ja Lemminkäinen Oyj yhdistyivät 1.2.2018. Vuoden 2017 pro forma -liikevaihtomme oli yli 3,8 miljardia euroa. YIT Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. www.yitgroup.com/fi