YIT:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006: LIIKEVAIHTO JA TULOS KASVOIVAT

PÖRSSITIEDOTE 27.4.2006 klo 8.00

YIT-konsernin liikevaihdon ja tuloksen kasvu jatkui vuoden 2006 ensimmäisellä neljänneksellä. Liikevaihto kasvoi 16 prosenttia ja tulos ennen veroja 34 prosenttia edellisvuotisesta.
Kiinteistöteknisissä palveluissa jatkettiin kannattavuuden parantamista. Toimialan liikevoitto nousi 3,6 prosenttiin liikevaihdosta. Rakentamispalveluiden liikevaihto kasvoi 29 prosenttia ja liikevoitto oli 11,6 prosenttia liikevaihdosta.
Suomessa asuntojen kysyntä jatkui hyvänä ja muu rakentaminen oli vilkasta. Asuntotuotantoa Venäjällä ja Baltian maissa kasvatettiin ripeästi. Teollisuus- ja verkkopalveluissa liikevoitto heikkeni verkkopalveluiden heikosta markkinatilanteesta johtuen.
Liikevoittoprosentti oli 4,9 prosenttia.

Liikevaihto kasvoi 16 prosenttia

YIT-konsernin liikevaihto tammi-maaliskuulta kasvoi 16 prosenttia edellisestä vuodesta ja oli 768,8 milj. euroa (1-3/2005: 663,9 Me).
Liikevaihdosta 57 (59 %) prosenttia tuli Suomesta, 31 (34 %) prosenttia muista Pohjoismaista, 7 (2 %) prosenttia Venäjältä ja 5 (4 %) prosenttia Baltian maista.

Huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan osuus liikevaihdosta oli 35 prosenttia (36 %) eli 269,8 milj. euroa (240,5 Me).

Vuoden 2006 alusta lukien YIT seuraa liikevaihdon kehityksessä myös kuluttajapalvelujen, pitkien palvelusopimusten sekä projektien ja kehityshankkeiden osuutta. Tammi-maaliskuun liikevaihdosta kuluttajapalvelujen osuus oli 27 prosenttia, pitkien palvelusopimusten osuus 27 prosenttia ja projektien ja kehityshankkeiden osuus 46 prosenttia. YIT:n strategisena tavoitteena on lisätä kuluttajapalvelujen ja pitkien palvelusopimusten suhteellista osuutta liikevaihdosta.

Tulos ennen veroja kasvoi 34 prosenttia

Liikevoitto kasvoi edellisvuotisesta 34 prosenttia 53,7 milj. euroon (40,1 Me). Liikevoittoprosentti oli 7,0 prosenttia (6,0 %). Tulos ennen veroja kasvoi 34 prosenttia ja oli 50,1 milj. euroa (37,5 Me).
Sijoitetun pääoman tuotto katsauskauden lopussa päättyneeltä 12 kuukauden jaksolta oli 28,1 prosenttia (19,7 %).

Osakekohtainen tulos kasvoi 26 prosenttia

Osakekohtainen tulos oli 0,29 euroa (0,23 e). Kasvu edellisvuodesta oli 26 prosenttia. Osakekohtainen oma pääoma oli 4,23 euroa (3,48 e).
Luvut on muutettu vertailukelpoisiksi siten, että niissä on huomioitu 24.3.2006 voimaan tullut osakkeen nimellisarvon puolittaminen.
Omavaraisuusaste oli 33,5 prosenttia (30,1 %). Rahoitusasema vahvistui. Velkaantumisaste laski 62,7 prosenttiin (85,6 %).

Tilauskanta säilyi vahvana

Konsernin tulouttamaton tilauskanta kauden lopussa oli 5 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin ja nousi 2 007,2 milj. euroon (1 909,4 Me). Vuoden 2005 lopussa tilauskanta oli 1 878,8 milj. euroa.
Tilauskannan katesisältö on hyvä. Osa konsernin huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnasta on luonteeltaan sellaista, ettei se ole mukana tilauskannassa.

Hyvä markkinatilanne jatkuu

Pohjoismaiden korkeasuhdanne jatkuu. Taloudelliset tutkimuslaitokset arvioivat Pohjoismaiden kansantalouksien kehittyvän vuosina 2006 - 2008 vakaasti 2,5 - 3,5 prosentin vauhdilla eli prosenttiyksikön EU:n keskikasvua nopeammin. Venäjä ja Norja hyötyvät öljyn korkeista hinnoista. Venäjän, Viron, Latvian ja Liettuan kasvuvauhti on kaksinkertainen Pohjoismaihin verrattuna. Tänä vuonna Pohjoismaiden rakennusmarkkinat kasvavat 3 prosenttia. Vuosina 2007 ja 2008 kasvu hidastuu. Eurokorkojen maltillinen nousuvauhti tukee investointien ja asuntokysynnän rauhallista kehitystä. Asuntokauppa jatkuu Suomessa yhtä vilkkaana kuin viime vuonna. Hyvä tulokehitys ja työllisyyden paraneminen tukevat kotitalouksien kulutusta. Viennin ja teollisuustuotannon kasvu lisää teollisuuden investointien ja kunnossapidon tarvetta Pohjoismaissa.

YIT arvioi vapaarahoitteisten asuntojen aloitusmäärän olevan tänä vuonna Suomessa viime vuoden tasolla (2005: 2 993). Venäjällä arvioidaan aloitettavan yli 2 500 (2 263) ja Baltiassa yli 1 200 (1 111) asunnon rakentaminen.

Näkymät vuodelle 2006

Arvioimme, että vuoden 2006 liikevaihto ja tulos ennen veroja muodostuvat suuremmiksi kuin viime vuonna.

Julkistus 27.4. ja seuraavat osavuosikatsaukset

Torstaina 27.4. järjestetään sijoitusanalyytikoille ja salkunhoitajille tarkoitettu tilaisuus klo 10.00 YIT:n pääkonttorissa osoitteessa Panuntie 11, 00620 Helsinki. Lehdistötilaisuus järjestetään samassa paikassa klo 13.00.

YIT:n Internet-sivuilla osoitteessa www.yit.fi on nähtävissä suomeksi ja englanniksi webcasting -esitys, jossa konsernijohtaja Hannu Leinonen esittelee tammi-maaliskuun 2006 tuloksen.

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta julkistetaan 28.7.2006 ja tammi- syyskuulta 27.10.2006. Osavuosikatsauksia ei paineta, vaan ne julkaistaan pörssitiedotteena ja yhtiön kotisivuilla osoitteessa www.yit.fi. Kopion osavuosikatsauksesta voi tilata kotisivujen kautta, sähköpostitse InvestorRelations@yit.fi tai puhelimitse 020 433 2467.

YIT OYJ

Hannu Leinonen konsernijohtaja

Lisätietoja antavat: Hannu Leinonen, konsernijohtaja, 020 433 3301, hannu.leinonen@yit.fi Sakari Toikkanen, varatoimitusjohtaja, 020 433 2336, sakari.toikkanen@yit.fi Esko Mäkelä, varatoimitusjohtaja, sijoittajasuhteet, 020 433 2258, esko.makela@yit.fi Petra Thorén, sijoittajasuhdejohtaja, 020 433 2635, petra.thoren@yit.fi Veikko Myllyperkiö, viestintäjohtaja, 020 433 2297, veikko.myllyperkio@yit.fi

LIITTEET Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2006 1) Konsernitilinpäätös: tuloslaskelma, tase, laskelma oman pääoman muutoksista, vastuusitoumukset sekä liikevaihto, liikevoitto ja tilauskanta toimialoittain, 2) muita YIT-konsernin tunnuslukuja: tunnusluvut, konsernin kehitys vuosineljänneksittäin sekä liikevaihto, liikevoitto ja tilauskanta toimialoittain vuosineljänneksittäin.

Jakelu: Helsingin Pörssi, keskeiset tiedotusvälineet, www.yit.fi

YIT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006

IFRS-TILINPÄÄTÖSKÄYTÄNTÖ

YIT Oyj:n osavuosikatsaus ajalta 1.1.-31.3.2006 on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti. YIT on soveltanut osavuosikatsauksen laatimisessa samoja laatimisperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessään 2005. Osavuosikatsauksessa esitettävät tiedot ovat tilintarkastamattomia.

YHTIÖN NIMI MUUTTUI YIT OYJ:KSI

Yhtiökokouksessa 13.3.2006 päätettiin muuttaa yhtiöjärjestyksen 1 § siten, että yhtiön toiminimi muuttui muotoon YIT Oyj ja ruotsiksi oleva rinnakkaistoiminimi muotoon YIT Abp. Englanninkielinen nimi YIT Corporation säilyi ennallaan. Muutos rekisteröitiin kaupparekisteriin 24.3.2006.

OSAKKEEN NIMELLISARVO PUOLITETTIIN

Yhtiökokouksessa 13.3.2006 päätettiin muuttaa yhtiöjärjestyksen 1 § siten, että osakkeen nimellisarvo muutettiin yhdestä eurosta 0,5 euroksi (splittaus), jolloin osakkeiden lukumäärä kaksinkertaistui.
Muutos tapahtui osakkeenomistajien omistusten suhteessa osakepääomaa korottamatta. Muutos merkittiin kaupparekisteriin 24.3.2006 ja kaupankäynti kaksinkertaisella osakemäärällä alkoi Helsingin Pörssissä 27.3.2006.

Osavuosikatsauksessa esitetyt osakekohtaiset luvut on muutettu vertailukelpoisiksi siten, että niissä on huomioitu 24.3.2006 voimaan tullut osakkeen nimellisarvon puolittaminen.

LIIKEVAIHTO KASVOI 16 PROSENTTIA

YIT-konsernin liikevaihto tammi-maaliskuulta kasvoi 16 prosenttia edellisestä vuodesta ja oli 768,8 milj. euroa (1-3/2005: 663,9 Me).
Liikevaihdosta 41 prosenttia tuli Kiinteistöteknisistä palveluista, 45 prosenttia Rakentamispalveluista ja 14 prosenttia Teollisuus- ja verkkopalveluista.

Liikevaihto segmenteittäin (milj. euroa)

1-3/2006 1-3/2005 Muutos Kiinteistötekniset palvelut *) 325,6 319,5 2 % Rakentamispalvelut 350,8 272,0 29 % Teollisuus- ja verkkopalvelut *) 107,7 85,6 26 % Muut erät -15,3 -13,2 16 % YIT-konserni yhteensä 768,8 663,9 16 %

*) Vuoden 2006 alussa teollisuuden sähkö- automaatio- ja LVI- toimintoja siirrettiin Suomessa YIT Kiinteistötekniikka Oy:stä Teollisuus- ja verkkopalvelut toimialaan. Siirrettävien liiketoimintojen liikevaihto vuonna 2005 oli 58,9 milj. euroa.

YIT:n palveluketju kattaa investointien koko elinkaaren.
Elinkaaristrategialla pyritään parempaan palvelukykyyn, liiketoiminnan kasvuun sekä tasaisempaan tuottovirtaan. Osa konsernin liikevaihdosta tulee teollisuuden, kiinteistöjen, tietoliikenneverkkojen ja perinteisen infrastruktuurin huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnasta. Katsauskaudella tämän liiketoiminnan osuus oli 269,8 milj. euroa (240,5 Me), mikä oli 35 prosenttia (36 %) koko liikevaihdosta.

Liikevaihdosta 57 (59 %) prosenttia tuli Suomesta, 31 (34 %) prosenttia muista Pohjoismaista, 7 (2 %) prosenttia Venäjältä ja 5 (4 %) prosenttia Baltian maista.

YIT:n strategiana on vahvistaa rakentamispalveluja Baltian maissa ja Venäjällä sekä kiinteistöteknisiä palveluja ja tietoverkkopalveluja näiden lisäksi kaikissa Pohjoismaissa.

TULOS ENNEN VEROJA KASVOI 34 PROSENTTIA

Liikevoitto kasvoi edellisvuotisesta 34 prosenttia 53,7 milj. euroon (40,1 Me). Liikevoittoprosentti oli 7,0 prosenttia (6,0 %).

Liikevoitto segmenteittäin (milj. euroa)

1-3/2006 1-3/2005 Muutos, % Kiinteistötekniset palvelut 11,7 8,2 43 % Rakentamispalvelut 40,7 29,4 38 % Teollisuus- ja verkkopalvelut 5,3 6,3 -16 % Muut erät -4,0 -3,8 5 % YIT-konserni yhteensä 53,7 40,1 34 %

Tulos ennen veroja kasvoi 34 prosenttia ja oli 50,1 milj. euroa (37,5 Me). Tulos verojen jälkeen oli 37,7 milj. euroa (28,3 Me). Sijoitetun pääoman tuotto katsauskauden lopussa päättyneeltä 12 kuukauden jaksolta oli 28,1 prosenttia (19,7 %).

TILAUSKANTA SÄILYI VAHVANA

Konsernin markkina-asema on vahva. Tulouttamaton tilauskanta kauden lopussa oli 5 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin ja nousi 2 007,2 milj. euroon (1 909,4 Me). Vuoden lopussa tilauskanta oli 1 878,8 milj. euroa. Tilauskannan katesisältö on hyvä. Osa konsernin huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnasta on luonteeltaan sellaista, ettei se ole mukana tilauskannassa.

Tilauskanta segmenteittäin (milj. euroa)

3/2006 3/2005 Muutos, % Kiinteistötekniset palvelut *) 517,6 574,0 -10 % Rakentamispalvelut 1 296,5 1 131,0 15 % Teollisuus- ja verkkopalvelut *) 219,5 234,4 -6 % Muut erät -26,4 -30,0 -12 % YIT-konserni yhteensä 2 007,2 1 909,4 5 %

KONSERNIN RAHOITUSASEMA ON VAHVA

Konsernin rahoitustilanne säilyi katsauskaudella vahvana. Korolliset luotot kauden lopussa olivat 366,8 milj. euroa (407,3 Me) ja likvidit varat 32,6 milj. euroa (39,2 Me). Nettovelat olivat 334,2 milj. euroa (368,1 Me). Velkaantumisaste kauden lopussa oli 62,7 % (85,6 %).

Kauden rahoitustuotot olivat 1,3 milj. euroa (0,3 Me), valuuttakurssitappiot 0,6 milj. euroa (valuuttakurssivoitot 1,2 Me) ja rahoituskulut 4,3 milj. euroa (4,1 Me). Nettorahoituskulut olivat 3,6 milj. euroa (2,6 Me) eli 0,5 prosenttia (0,4 %) liikevaihdosta.

Kiinteäkorkoisten lainojen osuus konsernin koko lainasalkusta oli 44 prosenttia (49 %). Suoraan pääoma- ja rahamarkkinoilta lainoista oli otettu 35 prosenttia (49 %).

Rahoitusyhtiöille myytyjen rakennusaikaisten urakkasaatavien kokonaismäärä kauden lopussa oli 274,8 milj. euroa (194,3 Me). Niistä 117,3 milj. euroa (95,2 Me) sisältyy taseen korollisiin velkoihin ja loput ovat taseen ulkopuolisia eriä IAS 39 säännösten mukaisesti.
Myydyistä saatavista rahoitusyhtiöille maksetut 2,2 milj. euron (1,3 Me) korot sisältyvät kaikki rahoituskuluihin.

Valmiiden myymättömien asuntojen yhtiölainaosuudet 15,6 milj. euroa (24,6 Me) sisältyvät myös korollisiin velkoihin, mutta niiden korot on yhtiövastikkeisiin sisältyvinä kirjattu projektikuluihin.

Korollisiin velkoihin sisältyviä leasing-vastuita oli 4,4 milj. euroa (7,6 Me).

INVESTOINNIT JA YRITYSKAUPAT

Bruttoinvestoinnit taseen pysyviin vastaaviin tammi-maaliskuussa olivat 9,1 milj. euroa (7,0 Me) eli 1,2 prosenttia (1,1 %) liikevaihdosta. Rakennuskalustoon investoitiin 5,5 milj. euroa (4,5 Me) ja tietotekniikkaan 1,1 milj. euroa (0,7 Me). Muut tuotannolliset investoinnit olivat 0,4 milj. euroa (0,5 Me). Muut investoinnit olivat 2,1 milj. euroa (1,3 Me).

HELSINGIN HOVIOIKEUDEN PÄÄTÖS KOY VILHONKATU 7:STÄ

Helsingin hovioikeus määräsi 14.2.2006 antamallaan päätöksellä Kiinteistö Oy Vilhonkatu 7:n maksamaan YIT:lle korvauksia yhteensä noin 11 miljoonaa euroa. Korvaukset aiheutuivat SOK:n entisen pääkonttorirakennuksen vuonna 1999 valmistuneen saneerauksen muutos- ja lisätöiden ja urakka-ajan pidennyksen aiheuttamista kustannuksista, näiden koroista sekä oikeudenkäyntikuluista. SOK maksoi tuomion perusteella 15.2.2006 YIT:lle 11,1 miljoonaa euroa.
Summaa ei kirjata tulokseen ennen kuin valitusprosessin lopputulos on selvillä. Kiinteistö Oy Vilhonkatu 7 ja YIT ovat 18.4.2006 hakeneet valituslupaa korkeimpaan oikeuteen.

MUUTOKSIA KONSERNIJOHDOSSA

YIT Oyj:n konsernijohtajana aloitti 1.1.2006 alkaen diplomi-insinööri Hannu Leinonen sekä varatoimitusjohtajana ja konsernijohtajan varamiehenä tekniikan lisensiaatti Sakari Toikkanen.
Toimitusjohtajana vuodesta 1987 alkaen toiminut Reino Hanhinen jäi eläkkeelle 1.1.2006 ja siirtyi vuoden 2006 alusta YIT:n hallituksen puheenjohtajaksi. Esko Mäkelä jatkaa varatoimitusjohtajana 31.12.2006 asti vastuualueenaan sijoittajasuhteet.

Sijoittajasuhdepäällikkö Petra Thorén nimitettiin 1.1.2006 alkaen YIT Oyj:n sijoittajasuhdejohtajaksi. Thorén on 1.1.2006 alkaen myös YIT:n johtoryhmän jäsen.

MUUTOKSIA KONSERNIRAKENTEESSA

YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut -toimiala muuttuu kevään 2006 aikana juridisesti yhdeksi yhtiöksi. YIT Primatel Oy, YIT Service Oy ja YIT Industria Oy fuusioidaan osaksi YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy:tä. Vuoden 2006 alussa teollisuuden sähkö-, automaatio- ja LVI-toimintoja siirrettiin Suomessa YIT Kiinteistötekniikka Oy:stä Teollisuus- ja verkkopalvelut toimialaan.
Siirrettyjen liiketoimintojen liikevaihto vuonna 2005 oli 58,9 milj.
euroa.

Rakentamispalveluissa Moskovan alueen kaupungeissa asuntorakentamista harjoittavan ZAO YIT Ramenjen nimeksi muutettiin katsauskauden aikana ZAO YIT Moskovia.

HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 21 000

Katsauskaudella konsernin palveluksessa oli keskimäärin 21 131 (21 267) henkilöä. Kauden lopussa henkilöstön määrä oli 21 140 (21 096). YIT:n henkilöstöstä 53 prosenttia työskentelee Suomessa, 36 prosenttia muissa Pohjoismaissa ja 11 prosenttia Baltian maissa ja Venäjällä.

Henkilöstö toimialoittain 31.3.2006

Määrä Osuus konsernin henkilöstös tä Kiinteistötekniset palvelut 11 011 52 % Rakentamispalvelut 5 118 24 % Teollisuus- ja verkkopalvelut 4 700 22 % Konsernipalvelut 311 2 % YIT-konserni yhteensä 21 140 100 %

Henkilöstö maittain 31.3.2006

Määrä Osuus konsernin henkilöstös tä Suomi 11 168 53 % Ruotsi 3 962 19 % Norja 2 477 12 % Tanska 1 147 5 % Viro, Latvia, Liettua 1 448 7 % Venäjä 938 4 % YIT-konserni yhteensä 21 140 100 %

YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET

YIT Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 13.3.2006. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2005 ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Osingoksi vahvistettiin 1,10 euroa osakkeelta (0,70 euroa vuodelta 2004) eli yhteensä 68,6 milj. euroa (42,9 Me). (Osakekohtaiset osingot on ilmaistu ennen osakkeen nimellisarvon puolittamista eli splittausta voimassa olleen osakemäärän mukaisesti.) Osingonmaksun täsmäytyspäiväksi päätettiin 16.3.2006 ja osingonmaksupäiväksi 23.3.2006.

Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten lukumääräksi viisi.
Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Eino Halonen, Reino Hanhinen, Teuvo Salminen ja Antti Herlin sekä uutena jäsenenä Sari Baldauf. Järjestäytymiskokouksessaan 14.3.2006 hallitus valitsi puheenjohtajakseen Reino Hanhisen ja varapuheenjohtajakseen Eino Halosen. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Eino Halonen ja jäseniksi Teuvo Salminen ja Reino Hanhinen.

Yhtiökokous valitsi uudelleen KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n tilintarkastajaksi tarkastamaan kulumassa olevan tilikauden hallintoa ja tilejä. PricewaterhouseCoopers Oy on nimennyt päävastuulliseksi tilintarkastajaksi ekonomi Göran Lindellin, KHT.

Yhtiökokous päätti yhtiöjärjestyksen 1, 2, 3, 4 ja 9 §:ien muuttamisesta. Yhtiöjärjestyksen muutokset merkittiin kaupparekisteriin 24.3.2006.

Yhtiöjärjestyksen 1 § päätettiin muuttaa siten, että yhtiön toiminimi muuttui muotoon YIT Oyj ja ruotsiksi oleva rinnakkaistoiminimi muotoon YIT Abp.

Yhtiöjärjestyksen 2 § päätettiin muuttaa siten, että toimialaan lisättiin sana verkkopalvelut.

Yhtiöjärjestyksen 3 § päätettiin muuttaa siten, että osakkeen nimellisarvo muutettiin yhdestä eurosta 0,5 euroksi (splittaus), jolloin osakkeiden lukumäärä kaksinkertaistui. Muutos tapahtui osakkeenomistajien omistusten suhteessa osakepääomaa korottamatta.

Yhtiöjärjestyksen 4 § päätettiin muuttaa siten, että yhtiökokous valitsee hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä vähintään kolme (3) ja enintään viisi (5) jäsentä. Hallitukseen ei voida valita 68 vuotta täyttänyttä henkilöä.

Yhtiöjärjestyksen 9 § päätettiin muuttaa siten, että yhtiökokouksessa valitaan hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja jäsenet.

Osakkeen nimellisarvon puolittamisen johdosta yhtiökokous päätti vuoden 2002 ja 2004 optio-oikeuksien ehtojen muuttamisesta. Vuoden 2002 C- ja D-optio-oikeuksien ehtoja päätettiin muuttaa siten, että kukin C- ja D-optio-oikeus oikeuttaa sen haltijan merkitsemään neljä YIT Oyj:n 0,5 euron nimellisarvoista osaketta. Osakkeita voidaan merkitä siten, että osakepääoma voi nousta enintään 2 800 000 eurolla. Vuoden 2004 E ja F optio-oikeuksien ehtoja päätettiin muuttaa siten, että kukin E- ja F-optio-oikeus oikeuttaa sen haltijan merkitsemään kaksi 0,50 euron nimellisarvoista osaketta.
Osakkeita voidaan merkitä yhteensä enintään 1 200 000 kpl ja osakepääoma voi nousta enintään 600 000 eurolla. C-optio-oikeuksien perusteella merkittävien osakkeiden merkintähinnaksi päätettiin muuttaa 3,2725 euroa osakkeelta ja D-optio-oikeuksien perusteella merkittävien osakkeiden merkintähinnaksi 2,9225 euroa osakkeelta. E-optio-oikeuksien ehtoja päätettiin muuttaa siten, että osakkeiden merkintähinnaksi muodostui 6,80 euroa osakkeelta. Optio-oikeuksien perusteella tehtävien osakemerkintöjen merkintäpaikaksi muutettiin Nordea Pankki Suomi Oyj:n omaisuuspalvelukonttorit.

Yhtiökokous päätti lisäksi antaa vastikkeetta merkittäviksi enintään 300 000 K, 900 000 L, 900 000 M ja 900 000 N optio-oikeutta. Optio- oikeudet jaetaan vuosina 2006 (K), 2007 (L), 2008 (M) ja 2009 (N) YIT Oyj:n hallituksen päätöksen perusteella YIT-konsernin yhtiöiden palveluksessa oleville tai palvelukseen rekrytoitaville, YIT Oyj:n toimitusjohtajalle, toimitusjohtajan sijaiselle ja muille konsernin johto- ja avainhenkilöille.

OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET

YIT Oyj:n osakepääoma oli katsauskauden alussa 62 397 352 euroa ja osakkeiden lukumäärä 62 397 352 kappaletta. Osakepääomaa ei korotettu katsauskauden aikana.

Yhtiökokouksen päätöksen myötä osakkeen nimellisarvo muutettiin yhdestä eurosta 0,5 euroksi (splittaus), jolloin osakkeiden määrä kaksinkertaistui ja oli kauden lopussa 124 794 704.

Yhtiökokouksen päättämä osakkeiden lukumäärän kaksinkertaistaminen merkittiin kaupparekisteriin 24.3.2006 ja uudet osakkeet otettiin julkisen kaupankäynnin kohteeksi Helsingin Pörssissä 27.3.2006.

Valtuudet osakepääoman korottamiseen

Kauden aikana ei järjestetty osakeantia eikä laskettu liikkeeseen vaihtovelkakirja- tai optiolainoja. Hallituksella ei ollut kauden päättyessä voimassa valtuutusta osakeantiin eikä vaihtovelkakirja- tai optiolainojen liikkeeseen laskuun.

Markkina-arvo nousi lähes 2,8 miljardiin euroon

Osakkeen keskikurssi tammi-maaliskuun aikana oli 20,52 euroa (10,45 e). Kauden ylin kurssi oli 23,17 euroa (12,25 e) ja alin 17,64 euroa (8,95 e). Kauden lopussa päätöskurssi oli 22,38 euroa (10,92 e).
Luvut on muutettu vertailukelpoisiksi siten, että niissä on huomioitu 24.3.2006 voimaan tullut osakkeen nimellisarvon puolittaminen (split).

Osakevaihdon arvo katsauskaudella oli 868,8 milj. euroa (241,5 Me) ja vaihdettujen osakkeiden määrä 42 236 012 (23 113 324) kappaletta (split huomioiden). Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa oli 2 792,9 milj. euroa (1 338,6 Me).

Omat osakkeet

YIT Oyj:llä oli kauden lopussa 400 kappaletta yhtiön omia osakkeita.
YIT hankki 200 omaa osakettaan joulukuussa 2005 keskihintaan 35,25 euroa/kappale. Osakkeen nimellisarvon puolittamisen johdosta osakemäärä kaksinkertaistui ja osakkeen kurssi puolittui 24.3.2006.
Omien osakkeiden hankinnasta päätti kevään 2005 yhtiökokous, joka päätti vähintään 200 ja enintään 2 000 000 oman osakkeen hankkimisesta ja valtuutti hallituksen päättämään näiden osakkeiden luovuttamisesta 16.3.2006 mennessä. Tytäryhtiöt eivät omistaneet emoyhtiön osakkeita.

Yksityisten ja kansainvälisten sijoittajien määrä kasvoi edelleen

Rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä oli katsauskauden alussa 9 368 (7 456) ja sen päättyessä 9 928 (7 864). Yksityissijoittajien määrä kasvoi tammi-maaliskuun aikana lähes 300:lla.

Ulkomaisessa omistuksessa oli hallintarekisterien mukaan kauden alussa 37,8 prosenttia (25,5 %) ja sen päättyessä 44,0 prosenttia (27,1 %). Muu ulkomainen omistus kauden lopussa oli 2,2 prosenttia (2,4 %), joten kansainvälisten sijoittajien omistuksessa oli yhteensä 46,1 prosenttia (29,5 %) yhtiön koko osakemäärästä.

HYVÄ MARKKINATILANNE JATKUU POHJOIS-EUROOPASSA

Pohjoismaiden korkeasuhdanne jatkuu. Taloudelliset tutkimuslaitokset arvioivat Pohjoismaiden kansantalouksien kehittyvän vuosina 2006 - 2008 vakaasti 2,5 - 3,5 prosentin vauhdilla eli prosenttiyksikön EU:n kasvua nopeammin. Hyvä tulokehitys ja työllisyyden paraneminen tukevat kotitalouksien kulutusta. Pohjoismaiden rakennusmarkkinat ovat 8 prosenttia Länsi-Euroopan rakennusmarkkinoista. Tänä vuonna Pohjoismaiden rakennusmarkkinat kasvavat 3 prosenttia. Vuosina 2007 ja 2008 kasvu hidastuu. Eurokorkojen maltillinen nousuvauhti tukee investointien ja asuntokysynnän rauhallista kehitystä. Asuntokauppa jatkuu Suomessa yhtä vilkkaana kuin viime vuonna. Viennin ja teollisuustuotannon kasvu lisää teollisuuden investointien ja kunnossapidon tarvetta Pohjoismaissa. Venäjä ja Norja hyötyvät öljyn korkeista hinnoista. Venäjän, Viron, Latvian ja Liettuan kasvuvauhti on kaksinkertainen Pohjoismaihin verrattuna.
Suomi

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA arvioi maaliskuussa Suomen BKT:n kasvavan tänä vuonna 3,8 prosenttia ja 2,5 prosenttia vuonna 2007.
Työllisyyden paraneminen, hyvä ansiokehitys ja maltillisesti kohoava korkotaso tukevat kotitalouksien kulutusta ja asuntokysyntää. Kone- ja laiteinvestointien määrä kasvaa tänä vuonna 6 ja ensi vuonna 10 prosenttia. Rakentamisen määrä kasvaa Rakennusteollisuus RT:n huhtikuussa julkaiseman suhdannekatsauksen mukaan sekä tänä että ensi vuonna 3 prosenttia. Asuntojen rakentaminen ja korjaustoiminta pysyvät vilkkaina. Asuntoja aloitetaan sekä tänä että ensi vuonna 33 500. Myös teollisuus- ja liikerakentaminen lisääntyvät ja toimistorakentamisenkin aallonpohja on ohitettu. Korjausrakentaminen kasvaa tällä vuosikymmenellä 2 - 3,5 prosentin vuosivauhdilla. Uudis- ja korjausrakentamisen kasvu ylläpitää kysyntää rakennus- ja kiinteistötekniikkamarkkinoilla (lämpö-, vesi-, ilmastointi-, sähkö- ja automaatiourakointi ja kunnossapito). Teollisuuden, kiinteistöjen ja infrastruktuurin kunnossapitomarkkinat laajentuvat ulkoistamiskehityksen edetessä. Tietoliikenneoperaattorien kenttätoimintojen ulkoistusten odotetaan tulevaisuudessa jatkuvan.
Laajakaistayhteyksien määrän kasvu tasaantuu, ja kiinteän ja matkapuhelinverkon laajennusinvestoinnit pysyvät vähäisinä.

Ruotsi

Konjunkturinstitutet (KI) arvioi maaliskuun lopussa Ruotsin BKT:n kasvavan tänä vuonna 3,7 prosenttia ja 3,2 prosenttia vuonna 2007.
Positiivisen kehityksen taustalla on teollisuuden korkea kapasiteetin käyttöaste ja hyvät tulokset sekä kotitalouksien positiivinen tulokehitys ja matalat korot. Kasvu on laajalla pohjalla. Vuonna 2006 vienti lisääntyy 8,0 prosenttia kansainvälisen kysynnän ja suhteellisen heikon kruunun vaikutuksesta. Kiinteät investoinnit kasvavat tänä vuonna 7,0 prosenttia, mutta kasvu hidastuu ensi vuoden aikana 4,7 prosenttiin. Teollisuuden kiinteiden investointien kasvu hidastuu tänä vuonna 6,5 ja ensi vuonna 3 prosenttiin.
Palvelusektorin investoinnit ovat suuremmat ja ne kasvavat nopeammin kuin teollisuudessa. Tänä vuonna kasvua on 7,0 ja ensi vuonna 4,2 prosenttia. Asuntoinvestointien kasvu jatkuu KI:n mukaan tänä vuonna 9,5 prosentin ja ensi vuonna 8,2 prosentin vauhdilla. KI:n maaliskuun suhdannebarometrin mukaan rakennusyritysten tilauskannat olivat kasvaneet ja yritykset odottivat tuotantonsa kasvavan edelleen. Lähes 40 prosenttia rakennusyrityksistä ilmoittaa, että ammattityövoimasta on pulaa. Sveriges Byggindustrier ennustaa, että tänä vuonna aloitetaan 33 500 ja ensi vuonna 34 500 uuden asunnon rakentaminen.

Norja

Talouskasvu jatkuu Norjan tilastokeskuksen joulukuisen ennusteen mukaan vuosina 2006 -2009 tasaisena keskimäärin runsaan 2 prosentin vuosivauhdilla. Tänä vuonna kasvu on vain 1,3 prosenttia. Kotimaisen kulutuksen kasvu jatkuu 3 prosentin vauhdilla koko ennustejakson.
Vuonna 2004 alkanut voimakas kiinteiden investointien kasvu jatkuu tänä vuonna vielä 6,6 prosentin vauhdilla, mutta suurten öljy- ja kaasuinvestointien valmistuminen kääntää investoinnit 5,1 prosentin laskuun vuonna 2007. Korot ovat matalalla, mutta kääntyvät maltilliseen kasvuun, kansainvälinen talous elpyy ja norjalaisten vientituotteiden hinnat ovat korkeat. Asuntoinvestoinnit ovat edelleen korkealla tasolla. Asuntoja aloitettiin viime vuonna 31 600 kappaletta. Muita rakennuksia aloitettiin viime vuoden aikana 8,5 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2004.
Elinkeinoelämän rakennusten kysynnän arvioidaan hieman kasvavan vuosina 2006 - 2009. Euroconstruct arvioi marraskuussa uudistalonrakentamisen vähenevän tänä vuonna 2,1 prosenttia ja edelleen 1,6 ja 1,1 prosenttia vuosina 2007 ja 2008. Vuosina 2006 - 2008 korjausrakentaminen kasvaisi 2,5, 2,9 ja 2,5 prosenttia.
Kokonaisuutena talonrakentaminen säilyttää viime vuonna saavutetun korkean tason.

Tanska

Tanskan talousnäkymät ovat edelleen hyvät. Nordea ennakoi helmikuussa tämän vuoden BKT:n kasvuksi 3 prosenttia. Viime vuonna nopeutunut viennin kasvu jatkuu tänä vuonna 7,1 ja ensi vuonna 5,1 prosentin vauhdilla. Yksityisen kulutuksen arvioidaan kasvavan 2,9 prosentin vuosivauhdilla positiivisen tulokehityksen ja elvyttävän finanssipolitiikan ansiosta. Investoinnit kasvavat tänä vuonna 5,7 prosenttia. Asuntojen hinnat nousivat viime vuonna reaalisesti 14 prosenttia ja nousu jatkuu tänä vuonna hitaampana.
Asuntoinvestointien kasvu hidastuu tänä ja ensi vuonna 4,2 ja 2,5 prosenttiin. Euroconstruct arvioi marraskuussa, että uusia asuntoja aloitetaan tänä vuonna 26 000 ja 27 000 sekä vuonna 2007 että 2008.
Asuntojen korjausrakentaminen ei näinä vuosina kasva. Muu talojen uudisrakentaminen kasvaa 3,5 prosenttia sekä tänä että ensi vuonna.
Vuonna 2008 kasvu hidastuu 1,3 prosenttiin. Teollisuusrakennusten tuotannon arvo kasvaa tänä ja ensi vuonna 8 ja toimistorakennusten 5 prosentin vauhdilla. Toimitilarakennusten korjaustoiminnan vuosikasvu on prosentin luokkaa.

Baltia

Baltian maissa BKT:n ja investointien kasvu on selvästi nopeampaa kuin Pohjoismaissa. Kasvun ennakoidaan jatkuvan lähivuosina 5,5 - 8 prosentin tasolla. Alueen korkea koulutustaso sekä Viron, Latvian ja Liettuan EU-jäsenyys tukevat näiden talouksien kasvua. Investointien kasvu on tänä ja ensi vuonna Virossa 6, Liettuassa 8 ja Latviassa 10 prosentin tuntumassa. Rakennusinvestointien kasvuvauhti on vuosien 2006 - 2008 aikana kaksinumeroinen. Inflaatio on Virossa ja Liettuassa hieman EMU-alueen keskiarvoa nopeampi ja Latviassa yli kaksi kertaa nopeampi. Reaalikorot ovat olleet negatiiviset kaikissa kolmessa maassa, mutta inflaation hidastuminen vie reaalikorot nopeasti nollatasolle. Korkoero euroon pienenee maiden pyrkiessä EMU- jäsenyyteen. EMU:n lähentymiskriteereistä lähinnä inflaatio voi muodostua ongelmaksi. Lainanoton edullisuus, talouskasvu ja väestön vaurastuminen ovat lisänneet uusien asuntojen kysyntää ja korjausrakentamista. VTT arvioi, että tänä vuonna Virossa valmistuu 4 000, Latviassa 4 500 ja Liettuassa 7 000 asuntoa.

Venäjä

Korkea öljyn hintataso tukee Venäjän talouskasvua. Vuosien 2003 ja 2004 yli 7 prosentin BKT:n kasvun jälkeen arviot tälle vuodelle ovat 5 - 6 prosenttia ja kahdelle seuraavalle vuodelle noin 5 prosenttia.
Kasvun lievä hidastuminen johtuu investointien ja teollisuustuotannon kasvun hidastumisesta. Inflaatio oli viime vuonna 10,9 prosenttia ja se hidastuu tänä vuonna Venäjän talousministeriön mukaan korkeintaan 8 - 9 prosenttiin. Investointien kasvu on alkanut hidastua korkeista öljyn hinnoista ja kapasiteetin korkeasta käyttöasteesta huolimatta, mutta on edelleen selvästi suurempi kuin EU:ssa ja Pohjoismaissa keskimäärin. Hyvän tulokehityksen ansiosta kotitalouksien kulutuksesta on tullut kasvun päämoottori. Keskiluokan vaurastuminen on vahvistanut vapaarahoitteisten asuntojen kysyntää suurissa kaupungeissa kuten Moskovassa ja Pietarissa.

TOIMIALOJEN TULOSKEHITYS

KIINTEISTÖTEKNISET PALVELUT

Kiinteistöteknisten palveluiden liikevaihto tammi-maaliskuussa kasvoi 2 prosenttia ollen 325,6 milj. euroa (319,5 Me). Huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan osuus toimialan liikevaihdosta oli 62 prosenttia (1-3/2005: 56 %).

Vuoden 2006 alussa teollisuuden sähkö- automaatio- ja LVI-toimintoja siirrettiin Suomessa YIT Kiinteistötekniikka Oy:stä Teollisuus- ja verkkopalvelut toimialaan. Siirrettävien liiketoimintojen liikevaihto vuonna 2005 oli 58,9 milj. euroa.

Toimialan liikevoitto kasvoi 43 prosenttia ja oli 11,7 milj. euroa (8,2 Me). Liikevoittoprosentti parani 3,6 prosenttiin. Vuoden 2005 ensimmäisellä neljänneksellä liikevoittoprosentti oli 2,6 prosenttia.

Tilauskanta kauden lopussa oli 517,6 milj. euroa (574,0 Me).

Kauden lopussa toimialan palveluksessa oli 11 011 henkeä (11 937).

Kiinteistötekniset palvelut -toimialan liikevaihto maittain

1-3/2006 (1-3/2005) Osuus toimialan liikevaihdosta 1-3/2006 Ruotsi 121,8 Me (121,4 Me) 37 % Suomi 80,2 Me ( 95,6 Me) *) 25 % Norja 81,4 Me (71,5 Me) 25 % Tanska 33,2 Me (31,0 Me) 10 % Viro, Latvia, Liettua ja Venäjä 9,0 Me (-) *) 3 % Yhteensä 325,6 Me (319,5 Me) 100 %

*) Kiinteistöteknisten palveluiden Baltian maiden ja Venäjän liiketoiminnoista muodostettiin itsenäinen maaryhmä vuoden 2006 alusta alkaen. Liiketoiminnot ovat aiemmin sisältyneet samaan kokonaisuuteen Suomen toimintojen kanssa. Baltian maiden ja Venäjän liiketoimintojen liikevaihto vuonna 2005 oli 38,7 milj. euroa.

Ruotsissa teollisuuden tuotanto piristynyt

Ruotsissa taloustilanne on hyvä ja kotitalouksien kulutus ja työmarkkinat ovat piristyneet. Julkisen talouden koheneminen lisää saneeraus- ja modernisointi-investointeja. Myös huolto- ja kunnossapitotyöt lisääntyvät. Teollisuuden tuotanto on lisääntynyt merkittävästi ja monista suurista hankkeista päätetään lähitulevaisuudessa. Rakentaminen kääntyi kasvuun vuonna 2005 ja kehitys on jatkunut myös vuoden 2006 ensimmäisellä neljänneksellä.
Normaalitasoa ei kuitenkaan ole saavutettu.

Kauden aikana koulurakennuksia hallinnoivan SISAB:in kanssa laajennettiin palvelusopimusta siten, että YIT vastaa nyt noin 180 koulun lisäksi myös lähes 380 esikoulun ilmastointijärjestelmien kunnossapidosta Tukholman ympäristössä. Västfastigheterin kanssa jatkettiin kahdella vuodella energiansäästösopimusta Östra Sjukhuset -sairaalassa Göteborgissa. Kahden ensimmäisen sopimusvuoden aikana sähkö- ja lämmityskuluja on pystytty vähentämään tavoitteiden mukaisesti.

SonyEricssonilta YIT sai tilauksen toteuttaa kevään aikana turva-, voima- ja tietoverkkoasennuksia Lundissa sijaitseviin toimistotiloihin. PEABille toimitetaan kaikki asennustyöt Uppsalan kaupungin käyttöön rakennettavan uuden matkakeskuksen ensimmäiseen vaiheeseen.

Suomessa talotekniikassa hyvä markkinatilanne

Talotekniikan markkinat kasvavat Suomessa rakentamista nopeammin.
Korjausrakentamisen osuus talotekniikan investoinneista on lähes puolet ja se kasvaa uudistuotantoa enemmän johtuen ikääntyneestä asuntokannasta ja putkistojen linjasaneerauksista. Merkittävistä talotekniikkakohteista Hämeenlinnassa on alkamassa rakennusyritysten, oikeusministeriön ja ProAgrian käyttöön tuleva toimisto- ja myymälärakennus, johon YIT toimittaa H&P Infra Oy:lle LVIS-tekniikan sisältäen putki-, ilmanvaihto-, sähkö- ja teletyöt.

Kiinteistöteknisen huollon ja kunnossapidon markkinoilla ulkoistusten odotetaan lisääntyvän. Rakennejärjestelyt ja markkinoiden avautuminen kasvattavat kysyntää julkisella sektorilla ja teollisuudessa. Uusia huollon ja kunnossapidon palvelusopimuksia tehtiin useiden teollisuuden asiakkaiden kanssa. Tamron kiinteistöyksikön tekninen ylläpito- ja kunnossapitoliiketoiminta siirtyi katsauskaudella Vantaalla YIT:lle. Palvelusopimuksia tehtiin lisäksi mm. KemFine Oy:n ja OMG Kokkola Chemicals Oy:n kanssa.

Kiinteistökauppoja tehdään runsaasti ja kansainväliset sijoittajat ovat kiinnostuneita kiinteistömarkkinoista.
Kiinteistöjohtamispalvelujen kysyntä kasvaa. Helmikuussa Borealis Polymers Oy:n kanssa allekirjoitettiin kumppanuussopimus projektinjohtomallista. Metso Lokomo Steels Oy:n kanssa solmittiin ESCO-energiansäästösopimus sekä seitsemän vuoden mittainen energiatakuusopimus.

Norjassa investoidaan modernisointeihin ja korjauksiin

Kiinteistötekniikan markkinoilla modernisointihankkeet lisääntyivät alkuvuonna sekä liiketilojen että asuintalojen osalta.
Uudisrakentamisessa aloitusmäärät vähenivät, mutta korjausinvestoinneista johtuen kiinteistöteknisten palveluiden markkinatilanteen arvioidaan säilyvän hyvänä.

Tilauksia taloteknisistä kokonaisratkaisuista saatiin Forsvarsbyggiltä Bergenissä sijaitsevaan Haakonsvernin laivastotukikohtaan ja Kruse Smith Entreprenoriltä Norjan viestintävirasto Post & Teletilsynetin toimistotiloihin Kristiansandissa. Stavangerissa talotekninen kokonaisratkaisu toimitetaan Seabrokers Eiendomille toimistorakennukseen, joka tulee italialaisen öljy-yhtiön ENI:n käyttöön. Toimitukset valmistuvat kesällä ja loppuvuonna 2007.

Oslossa YIT vastaa sähkötöistä NCC:n modernisoimassa Oslo Havnelagerissa, jonka omistaa Entra Eiendom. Telenor Business Solutionsille toimitetaan Akershusin yliopistolliseen sairaalaan tietotekniset ja audiovisuaaliset järjestelmät. Hankkeiden työt jatkuvat vuoteen 2008.

Van der Landen kanssa jatkettiin vuoden 2007 loppuun asti sopimusta Oslon lentokentän matkatavarankäsittelyjärjestelmän käynnissäpidosta.

Tanskassa ulkoistetaan teknisiä huolto- ja asennustöitä

Hyvä talouskehitys ja matalat korot ovat vauhdittaneet rakentamista Tanskassa. Julkisten investointien odotetaan lisääntyvän.
Teollisuudessa työvoimapulan arvioidaan lisäävän investointeja uusiin, moderneihin tuotantolaitoksiin. Telakka- ja laivateollisuus kasvavat vakaasti. Verkkopalveluissa useat tietoliikenneoperaattorit ovat alkaneet siirtyä 3G-teknologiaan.

Teknisten asennusten ja kunnossapidon markkinat kasvavat. Palveluja ulkoistetaan voimakkaasti yritysten keskittyessä ydintoimintaansa.
Kauden aikana putkistojärjestelmiä valmistavan Logstorin kanssa solmittiin pitkäaikainen ulkoistussopimus koskien tuotantolaitosten ja -laitteiden teknistä huoltoa ja kunnossapitoa Fredericiassa. YIT:n tavoitteena on kasvattaa liiketoimintaansa ulkoistuskehityksen myötä sekä lisätä energia- ja tietoliikenne- sekä tie- ja rautatieinfrastruktuuriin liittyvää liiketoimintaa.

Tietoliikenneyhtiö KMD:n kanssa tehtiin suunnittelun ja asennustyöt kattava design & build -sopimus koskien uusien teknisten tilojen sähkö- ja tietoteknisiä järjestelmiä. Elintarvikeyhtiö Danish Crownin kanssa sovittiin pitkäaikaisen yhteistyön jatkona kaikista sähköasennuksista Ringstedin uuteen teurastamoon. Hankkeiden työt valmistuvat ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.

Teknologiakylä Videnpark Trekantområdetin toimistotilojen laajennushankkeeseen toimitetaan lokakuuhun mennessä mm. sähkö-, kaapeli- ja turvaverkot sekä konferenssihuoneiden teknologiaan liittyvät asennukset. YIT on vastannut toimituksista myös hankeen ensimmäisessä vaiheessa.

Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Venäjällä kiinteistötekniset markkinat kehittyvät voimakkaasti

Kiinteistöteknisten palvelujen markkinat kehittyivät Baltian maissa vakaasti ja kasvoivat voimakkaasti Venäjällä Pietarissa ja Moskovassa. YIT:n toiminta-alueella on suunnitteilla investointeja, jotka tuovat kysyntää kiinteistöteknisten järjestelmien suunnittelun ja asentamisen kattaville design & build -toimituksille. Myös teknisen kunnossapidon ja huoltopalveluiden kysyntä kasvaa.

Liettuassa jatkettiin VP Marketin kanssa vuodesta 1999 voimassa ollutta palvelusopimusta, joka kattaa useiden myymälöiden taloteknisen huollon. Venäjällä Pietarissa solmittiin Kesko Real Estaten kanssa sopimus taloteknisestä kokonaisratkaisusta design & build -toteutuksena K-Raudan uusiin liiketiloihin. Lisäksi Pietarissa toimitetaan Shuvalovo II -asuntokohteeseen kaikkien taloteknisten järjestelmien asennus. Molemmat hankkeet toteutetaan yhteistyössä YIT Rakentamispalveluiden kanssa.

RAKENTAMISPALVELUT

Rakentamispalveluiden liikevaihto kasvoi alkuvuonna 29 prosenttia edellisvuotisesta ja oli 350,8 milj. euroa (272,0 Me).
Kunnossapitoliiketoiminnan osuus oli 4 prosenttia. Liikevaihdosta 78 prosenttia tuli Suomesta, 13 prosenttia Venäjältä, 8 prosenttia Virosta, Latviasta ja Liettuasta sekä 1 prosentti muista maista.

Liikevoitto kasvoi 38 prosenttia ja oli 40,7 milj. euroa (29,4 Me).
Liikevoittoprosentti parani 11,6 prosenttiin (10,8 %).

Tilauskanta oli 15 prosenttia edellisvuotista suurempi ja nousi 1 296,5 milj. euroon (1 131,0 Me).

Toimialan palveluksessa oli kauden lopussa 5 118 henkeä (4 698).
Asuntokauppa kävi vilkkaasti

Vapaarahoitteisten asuntojen kysyntä Suomessa, Moskovan ympäristössä, Pietarissa ja Baltian maiden pääkaupungeissa jatkui hyvänä koko ensimmäisen vuosineljänneksen. Venäjällä asuntorakentamista lisättiin strategian mukaisesti.

Asuntojen hinnat nousivat vuosineljänneksen aikana Suomessa maltillisesti. Baltiassa ja erityisesti Venäjällä asuntojen hintojen nousu on ollut nopeampaa. YIT:n rakentamien vapaarahoitteisten asuntojen viimeisen 12 kuukauden keskimääräinen myyntihinta on ollut Venäjällä reilun neljänneksen ja Baltian maissa vajaat 40 prosenttia Suomessa myytyjen asuntojen keskimääräisestä myyntihinnasta.

YIT rakentaa Suomessa omistusasuntoja myös saneeraamalla vanhoja kiinteistöjä asuinkäyttöön. Helsingin kantakaupungissa solmittiin useita merkittäviä sopimuksia asuin-, toimisto- ja liikekiinteistöjen kehittämisestä ja muuntamisesta vapaarahoitteisiksi omistusasunnoiksi. Huomattavin uusi kohde on Vuorimiehenkatu 1:n arvokiinteistö, jossa asuntojen rakentaminen on tavoitteena aloittaa vuoden 2007 alussa.

Asuntorakentaminen 1-3/2006 (1-3/2005), kpl Suomi Venäjä Viro, Latvia, Liettua Vapaa- Valtion Yhteensä Yhteensä Yhteensä rahoittei rahoittamat, set vuokra- asunnot ja kilpailu- urakat Myytyjä 657 (689) - (-) 657 (689) 628 (246) 188 (115) Aloitettuja 444 (469) - (-) 444 (469) 280 (195) 81 (251) Rakenteilla kauden lopussa 3301(2505) 153(135) 3454(2640) 5630(3431) 1612(785) Valmistui 560 (790) - (23) 560 (813) - (326) - (84) Valmiita myymättömiä kauden lopussa 112 (213) - (-) 112 (213) - (27) - (5)

Perustajaurakointimuotoinen asuntorakentaminen edellyttää hyvää tonttivarantoa. Maanhallinnassa panostettiin hyvään tonttivarantoon ja sen nopeaan kiertoon.

Tonttivaranto 31.3.2006 (31.3.2005) Rakennusoikeudet ja kaavoitusmahdollisuudet, 1 000 krs-m2

Suomi Venäjä Viro, Latvia, Liettua Asuntotontit 1 790 (1 383) 545 (254) 241 (226) Toimitilatontit 705 (845) 26 (-) 33 (-) Yhteensä 2 495 (2 248) 571 (254) 274 (226) Tonttivarantoon sidottu pääoma, milj. euroa 310,5 (287,1) 23,6 (13,2) 23,3 (17,5)

Tonttivaranto sisältää valmiiksi kaavoitetut tontit sekä arvion kaavakehitysvaiheessa olevien alueiden mahdollisesti toteutuvasta rakennusoikeudesta. Yhteistyössä maanomistajien kanssa tehtävien aluekehittämissopimusten tuomat rakennusoikeudet ovat YIT:n taseen ulkopuolella siihen asti, kun toteutuvan kaavan osat vuorollaan tulevat rakennettaviksi.

YIT arvioi aloittavansa viimevuotista enemmän asuntoja

Asuntojen perustajaurakoinnin markkinanäkymien arvioidaan pysyvän hyvinä kaikilla YIT:n markkina-alueilla. Muuttoliike, kuluttajien myönteiset näkemykset oman taloutensa kehittymisestä sekä matala korkotaso Suomessa ja voimakas talouskasvu Venäjällä ja Baltian maissa ylläpitävät kysyntää ja luovat toiminnalle hyvät edellytykset.

Vapaa-ajanrakentamisessa useita sopimuksia

Vapaa-ajan asuntojen ja palvelutilojen rakentaminen on YIT:n strateginen kasvualue.

Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana käynnistettiin vapaa-ajan asumiseen liittyviä hankkeita useilla paikkakunnilla Suomessa. Vapaa- ajankohteiden toteuttamisesta sovittiin Ylläksellä, Saariselällä, Nilsiän Tahkovuoressa ja Jämsän Himoksessa. Näissä hankkeissa rakennetaan vapaa-ajan asuntoja sekä erilaisia vapaa-ajan palvelutiloja. YIT:n kumppaneina hankkeissa toimivat kunnat, maanomistajat sekä majoitus-, ravintola- ja vapaa-ajanpalveluja tarjoavat yritykset.

Lahden keskustassa käynnistettiin vapaa-ajankeskuksen rakentaminen Keskinäisen Vakuutusyhtiö Tapiolan omistukseen. Lokakuussa 2007 valmistuvien tilojen vuokralaisiksi tulevat mm. elokuvateatteri Finnkino, Finnbody-kuntosali, kauppaliikkeitä ja palveluyrityksiä.

Toimistojen markkinatilanne parani

Toimistojen vajaakäyttö väheni Suomessa kauden aikana ja toimistorakentamisen näkymät paranivat. Kauppa- ja logistiikkatilojen kysyntä säilyi kohtuullisena. Toimitilojen rakentamisessa kilpailutilanne säilyi kireänä sekä uudis- että korjausrakentamisen urakoissa.

Ahlström Capital Oy:n kanssa sovittiin toimistotalon rakentamisesta Ahlstrom Oyj:n käyttöön Helsingin Salmisaaressa. Hankkeen on määrä valmistua toukokuussa 2007. Espoon kaupungin kanssa tehtiin sopimus toimintakeskuksen, kirjaston ja kaupallisten tilojen kehittämisestä ja rakentamisesta Espoon keskukseen. Tallinnassa solmittiin Balti Logistika Haldus OU:n kanssa sopimus logistiikkakeskuksen rakentamisesta.

Vesihuolto- ja ympäristörakentaminen

Vesihuolto- ja ympäristörakentamisessa sovittiin Turun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon rakennusteknisten töiden toteuttamisesta Turun kaupungille. YIT vastaa myös puhdistamon laitetoimituksesta. Lakeuden Etappi Oy:lta saatiin tilaus biokaasulaitoksen laitetoimituksesta sekä rakennusteknisistä töistä Ilmajoella. Hanke valmistuu helmikuussa 2008.

Kiinassa Yanchuanin maakunnassa solmittiin sopimus kaukolämpölaitoksen toteuttamisesta. Hankeen on määrä valmistua maaliskuussa 2007.

Infrarakentamisessa hyvä markkinatilanne

Maa- ja vesirakentamisessa markkinatilanne säilyi hyvänä. Näkymät ovat myönteiset erityisesti kalliorakentamisessa ja pohjarakentamisen erikoistöissä.

YIT voitti kauden lopulla viisi Tiehallinnon tiealueiden kunnossapitourakkaa: Kuhmossa, Kauhajoella, Kotkassa, Paimiossa ja Hämeenlinnassa. Urakoiden sopimuskausi alkaa 1.10.2006, minkä jälkeen YIT vastaa Suomen suurimpana yksityisenä tienhoitajana yhteensä 15 yleisten teiden hoitourakasta. YIT:n osuus yleisten teiden kunnossapidon markkinoista on viidennes.

Espoossa solmittiin sopimus Koulumestarin koulun maarakennus- ja stabilointitöistä. Tampereen kaupungille toteutetaan Ratinanrannan asuinalueella rantapromenadin rakentaminen, kaasu- ja viemärilinjojen siirrot sekä niihin liittyvät maarakennustyöt. Molemmat hankkeet valmistuvat vuoden 2006 loppuun mennessä.

TEOLLISUUS- JA VERKKOPALVELUT

Teollisuuden palveluiden liikevaihto kasvoi 26 prosenttia ja oli 107,7 milj. euroa (85,6 Me). Kunnossapitoliiketoiminnan osuus oli 60 prosenttia liikevaihdosta. Liikevaihdosta 94 prosenttia tuli Suomesta ja 6 prosenttia muista maista.

Toimialan liikevoitto heikkeni verkkopalveluiden heikosta markkinatilanteesta johtuen. Liikevoitto oli 5,3 milj. euroa (6,3 Me) ja liikevoittoprosentti oli 4,9 (7,4 %).

Tilauskanta kauden lopussa oli 219,5 milj. euroa (234,4 Me).
Verkkopalveluiden tilauskanta perustuu asiakkailta saatuihin ennusteisiin, jotka laskivat viimevuotisesta.

Toimialan palveluksessa oli kauden lopussa 4 700 henkilöä (4 166).

Teollisuus- ja verkkopalvelut -toimiala muodostettiin 1.6.2005 yhdistämällä Teollisuuden palvelut ja Tietoverkkopalvelut yhdeksi toimialaksi. Toimialan vertailuluvut vuodelta 2005 on laadittu yhdistämällä Teollisuuden palvelut ja Tietoverkkopalvelut - toimialojen taloudelliset luvut.

Teollisuuden kunnossapidossa vilkas alkuvuosi

Teollisuuden kunnossapitotoiminnoissa alkuvuosi oli ajankohtaan nähden normaalia vilkkaampi. Teollisuuden kunnossapitopalvelujen ulkoistuksia on Suomessa odotettavissa erityisesti metsäteollisuudessa.

YIT:n tavoitteena on kasvattaa kunnossapitoliiketoimintaansa.
Erityisesti panostetaan kokonaisvaltaisiin kumppanuussopimuksiin, joissa YIT:n asiantuntemus ja asiakkaan prosessien ymmärtäminen korostuvat. Vuosineljänneksen aikana kunnossapidon kokonaisvaltaisesta hoitamisesta sovittiin Parker Hannifin Oy:n ja Purso Oy:n kanssa. YIT ottaa kokonaisvastuun tehtaiden kunnossapidon johtamisesta ja kehittämisestä sekä toiminnan käynnissäpidosta.

Teollisuuden projektipalveluissa tilauksia vientiin

Merkittävistä investointihankkeista YIT:n toimitukset Neste Oilin Diesel-hankkeeseen olivat alkuvuonna laajamittaisesti käynnissä.
Katsauskauden aikana hankkeessa työskenteli yli 700 YIT-läistä. YIT:n osuus projektista valmistuu kevään aikana. Neste Oilin Biodiesel- projektiin toteutettiin mittavaa säiliöprojektia.

Meriteollisuus on selvästi vilkastunut Suomessa sekä konepajatöiden että asennusten osalta. Aker Finnyardsin kanssa tehtiin sopimus, joka sisältää mm. putkistoesivalmisteiden toimituksen, putki- ja teräsvarustelut, sähköistykset sekä pintakäsittelytyöt Royal Caribbean Cruise Linen risteilijään.

Ydinvoimateollisuudessa sovittiin Kraftanlagen Anlagentechnikin kanssa putkistotoimituksesta Teollisuuden Voiman OL3- ydinvoimalaitokseen. Kevään aikana valmistuu Teollisuuden Voiman OL1- ja OL2-ydinvoimaloihin toteutettava ns. Timo-projekti, johon YIT toimittaa uusiin korkeapaineturbiinilaitoksiin kuuluvat putkistot sekä pääputkistojen kannakerevisioinnit.

Vattenfall Verkko Oy:n kanssa sovittiin yhteistyössä kehitettyjen aiempaa nopeammin asennettavien kevytsähköasemien toimittamisesta viidelle paikkakunnalle Suomessa.

Prosessi- ja energiateollisuudelle tarjottavissa palveluissa saatiin runsaasti uusia tilauksia vientiin.
Botnia SA:n kanssa tehtiin sopimus päähöyryputkiston toimittamisesta Uruguayn sellutehtaaseen. Samaan tehtaaseen toteutetaan myös Andritz Oy:n tilaamat soodakattilan putkistot sekä säiliöitä.

Myllykoski Paperilta saatiin tilaus paperikoneen erillistilojen ilmanvaihto- ja jäähdytysjärjestelmien toimittamisesta Papima Labelle Tsekin Obatowiceen. Norjaan, Kårstöön toimitetaan yhteistyössä YIT Kiinteistötekniset palvelut -toimialan kanssa Siemens Power Generationille kaasukombilaitoksen putkistot avaimet käteen - projektina. Ruotsissa Kiinteistöteknisten palveluiden kanssa tehdään yhteistyötä erityisesti voimalaitosprojekteissa.

Verkkopalveluissa markkinatilanne heikentyi

Tietoliikenneoperaattorien välisen kovan kilpailutilanteen vaikutus näkyi verkkopalveluiden markkinoilla ja markkinatilanne kääntyi alkuvuonna heikommaksi. Myös laajakaistaliittymien erityisen vilkas kysyntä rauhoittui. Laajakaistaliittymien määrä kasvoi kuitenkin edelleen ja kokonaismäärän kasvun odotetaan jatkuvan. Kiinteiden puheliittymien määrä ja niihin liittyvät työt vähenivät edellisvuosien tapaan.

YIT tavoittelee kasvua yrityksille tarjottavista tietoteknisistä lähitukipalveluista. Alkuvuonna Hewlett & Packardin kanssa tehtiin palvelusopimus, jonka myötä YIT toimittaa HP:lle työasemien asennus-, siirto-, muutos- ja kierrätyspalveluja kaikkialla Suomessa.
TeliaSonera Finland Oy:n kanssa sovittiin tietoliikennepalvelujen toimittamisesta Suomen EU-puheenjohtajuuskauden tapahtumiin ja kokouksiin.

Teletoimialalla jatkui liiketoimintojen virtaviivaistaminen.
Kustannuspaineista johtuen alalla on odotettavissa lisää rakennemuutoksia. Vuonna 2006 operaattorien investointien ja verkkojen rakentamisen odotetaan jäävän vähäiseksi.

TAPAHTUMAT KATSAUSKAUDEN JÄLKEEN

Vuonna 2004 liikkeelle lasketut E-optio-oikeudet otettiin kaupankäynnin kohteeksi Helsingin Pörssin päälistalle 1.4.2006 alkaen.

YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy sopi teollisuudelle asennus-, kunnossapito- ja huoltopalveluja tarjoavat Alueputkitus Oy:n ja Konepaja Alueputkitus Oy:n ostamisesta. Lopullinen kauppa tapahtuu kesällä 2006 ja sen myötä YIT:lle siirtyy noin 130 työntekijää.

YIT voitti huhtikuussa Tiehallinnon tiealueiden kunnossapitourakan Hyvinkäällä.

NÄKYMÄT VUODELLE 2006

Arvioimme, että vuoden 2006 liikevaihto ja tulos ennen veroja muodostuvat suuremmiksi kuin viime vuonna.

Helsingissä, 26. huhtikuuta 2006

Hallitus

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006: TAULUKKO-OSA

1. Konsernitilinpäätös 1.1. - 31.3.2006

Tuloslaskelma Tase Laskelma oman pääoman muutoksista Rahavirtalaskelma Vastuusitoumukset Liikevaihto, liikevoitto ja tilauskanta segmenteittäin

2. Muita YIT-konsernin tunnuslukuja

Tunnusluvut Konsernin kehitys vuosineljänneksittäin Liikevaihto, liikevoitto ja tilauskanta segmenteittäin vuosineljänneksittäin

1. KONSERNITILINPÄÄTÖS 1.1. - 31.3.2006

IFRS-tilinpäätöskäytäntö

YIT Oyj:n osavuosikatsaus ajalta 1.1. - 31.3.2006 on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti. YIT on soveltanut osavuosikatsauksen laatimisessa samoja laatimisperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessään 2005. Osavuosikatsauksessa esitettävät tiedot ovat tilintarkastamattomia.

Segmenttijako

YIT:n toimialarakennetta tiivistettiin 1.6.2005 yhdistämällä Teollisuuden palvelut ja Tietoverkkopalvelut yhdeksi Teollisuus- ja verkkopalvelut -segmentiksi. YIT:n liiketoiminta jakautuu nyt kolmeen liiketoimintasegmenttiin, jotka ovat Kiinteistötekniset palvelut, Rakentamispalvelut ja Teollisuus- ja verkkopalvelut. Teollisuus- ja verkkopalvelut -segmentin vertailuluvut vuodelta 2005 on laadittu yhdistämällä Teollisuuden palveluiden ja Tietoverkkopalveluiden taloudelliset luvut.

Vuoden 2006 alussa teollisuuden sähkö-, automaatio- ja LVI-toimintoja siirrettiin Suomessa YIT Kiinteistötekniikka Oy:stä Teollisuus- ja verkkopalvelut segmenttiin. Siirrettyjen liiketoimintojen liikevaihto vuonna 2005 oli 58,9 milj. euroa.

TULOSLASKELMA, milj. e

IFRS IFRS muutos, % IFRS 1-3/2006 1-3/2005 1-12/2005 Liikevaihto 768,8 663,9 16 3 023,8 - Suomen ulkopuolisen liiketoiminnan osuus 326,9 272,5 20 1 326,6 Liiketoiminnan tuotot ja kulut -709,4 -618,4 15 -2 772,9 Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta - - - 0,7 Poistot ja arvonalentumiset -5,7 -5,4 6 -23,9 Liikevoitto 53,7 40,1 34 227,7 % liikevaihdosta 7,0 6,0 - 7,5 Rahoitustuotot 1,3 0,3 *) 1,9 Kurssierot -0,6 1,2 *) 2,0 Rahoituskulut -4,3 -4,1 5 -16,8 Voitto ennen veroja 50,1 37,5 34 214,8 % liikevaihdosta 6,5 5,6 7,1 Tuloverot -12,4 -9,2 35 -57,9 Katsauskauden voitto 1) 37,7 28,3 33 156,9 % liikevaihdosta 4,9 4,3 - 5,2 Jakautuminen Emoyhtiön omistajille 36,4 28,2 29 155,5 Vähemmistölle 1,3 0,1 *) 1,4 Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos Tulos/osake, e **) 0,29 0,23 26 1,26 Tulos/osake, e, laimennettu 0,29 0,23 26 1,23 **)

*) Muutos yli 100 prosenttia.

**) Osakekohtaiset tunnusluvut on muutettu vertailukelpoisiksi siten, että niissä on huomioitu 24.3.2006 voimaan tullut osakkeen nimellisarvon puolittaminen (split).

1) Veroina on otettu huomioon katsauskauden tulokseen suhteutettu osuus koko tilikauden arvioiduista veroista.

TASE (milj. e)

IFRS IFRS muutos, % IFRS 31.3.2006 31.3.2005 31.12.2005 VARAT Pitkäaikaiset varat Aineelliset hyödykkeet 80,2 77,9 3 77,1 Liikearvo 248,8 248,9 - 248,8 Muut aineettomat hyödykkeet 12,9 12,6 2 13,4 Osuudet osakkuusyrityksissä 2,0 1,2 67 1,8 Muut sijoitukset 3,1 2,9 7 3,0 Muut saamiset 10,5 8,5 24 9,4 Laskennalliset verosaamiset 22,2 24,4 -9 23,6 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 717,4 634,4 13 685,2 Myyntisaamiset ja muut saamiset 592,3 458,1 29 545,2 Sijoitukset - 0,1 - Rahavarat 32,6 39,2 -17 80,6 Varat yhteensä 1 722,0 1 508,2 14 1 688,1 OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma 62,4 61,3 2 62,4 Muu oma pääoma 465,7 364,8 28 497,4 Vähemmistöosuus 5,0 4,0 25 3,7 Oma pääoma yhteensä 533,1 430,1 24 563,5 Pitkäaikaiset velat Laskennalliset verovelat 37,9 21,1 80 36,5 Eläkevelvoitteet 10,9 10,0 9 11,6 Varaukset 30,0 23,6 27 30,1 Korolliset velat 170,8 220,6 -23 172,4 Muut velat 8,5 4,3 98 4,4 Lyhytaikaiset velat Ostovelat ja muut velat 719,0 587,8 22 691,2 Varaukset 15,8 24,0 -34 15,8 Lyhytaikaiset korolliset velat 196,0 186,7 5 162,6

Oma pääoma ja velat yhteensä 1 722,0 1 508,2 14 1 688,1

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA (milj. e)

Osake- Ylikurs- Vara- Muut Muunto- Arvon- Kerty- Vähem- Oma pääoma sira- rahas rahas-ero- muutos- neet mistön pääoma hasto to tot rahasto rahasto voitto- osuus yhteensä varat Oma pääoma 1.1.2006 62,4 77,2 0,7 2,5 -3,0 -0,1 420,0 3,7 563,5 Osakeanti - - - - - - - - - Korkojohdan- naisten suojaus- - - - - 0,3 - - - Muuntoerot - - - - 0,2 - - - - Tilikauden voitto - - - - - - 36,4 1,3 - Osingonjako - - - - - - -68,6 - - Muu muutos - - 0,1 - - - - - - Oma pääoma 31.3.2006 62,4 77,2 0,8 2,5 -2,8 0,2 387,8 5,0 533,1

Osake- Ylikurs- Vara- Muut Muunto- Arvon- Kerty Vähem- Oma pääoma sira- rahas rahas-ero- muutos- neet mistön pääoma hasto to tot rahasto rahasto voitto- osuus yhteensä varat Oma pääoma 31.12.2004 61,3 71,5 0,7 1,6 -1,4 - 307,4 4,1 445,4 IAS 32:n ja IAS 39:n käyttöönoton vaikutus - - - - - -0,4 -0,3 - -0,7 Oma pääoma 1.1.2005 61,3 71,5 0,7 1,6 -1,4 -0,4 307,2 4,1 444,7 Osakemerkin- nät optioilla1,1 5,7 - - - - - - - Korkojohdan- naisten suojaus - - - - - 0,3 - - - Muuntoerot - - - - -1,6 - - - - Optioiden kirjaus 0,9 - - 0,1 - - Tilikauden voitto - - - - - - 155,5 - - Osingonjako - - - - - - -42,9 - - Muu muutos - - - - - - 0,1 - - Oma pääoma 31.12.2005 62,4 77,2 0,7 2,5 -3,0 -0,1 420,0 3,7 563,5

Osake- Ylikurs- Vara- Muut Muunto- Arvon- Kerty Vähem- Oma pääoma sira- rahas rahas- ero- muutos- neet mistön pääoma hasto to tot rahasto rahasto voitto- osuus yhteensä varat Oma pääoma 31.12.2004 61,3 71,5 0,7 1,6 -1,4 307,4 4,1 445,4 IAS 32:n ja IAS 39:n käyttöönoton vaikutus - - - - - -0,4 -0,3 -0,7 Oma pääoma 1.1.2005 61,3 71,5 0,7 1,6 -1,4 -0,4 307,2 4,1 444,7 Muuntoerot - - - - -0,2 - - - - Optioiden kirjaus - - - 0,2 - - 0,1 - - Tilikauden voitto - - - - - - 28,2 - - Osingonjako - - - - - - -42,9 - - Muu muutos - - - - - - 0,2 - - Oma pääoma 31.3.2005 61,3 71,5 0,7 1,8 -1,6 -0,4 292,8 4,0 430,1

RAHAVIRTALASKELMA (MILJ. E)

IFRS IFRS muutos, % IFRS 1-3/2006 1-3/2005 1-12/2005 Liiketoiminnan rahavirrat Tilikauden voitto 37,7 28,3 33 156,9 Suoriteperusteisten erien peruminen 21,6 17,4 24 94,4 Käyttöpääoman muutokset -49,1 -0,8 *) -26,8 Maksetut korot -4,1 -7,0 -54 -20,8 Saadut korot 1,2 0,4 -50 1,3 Maksetut verot -10,4 -8,4 24 -37,0 Liiketoiminnan nettorahavirta -3,1 29,9 *) 168,0 Investointien rahavirrat Tytäryritysten ja liiketoimintojen hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla - -0,2 *) -4,7 Osakkuusyritysten hankinta -0,2 - - - Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin -8,2 -6,4 28 -23,1 Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin -0,7 -0,6 17 -1,8 Investoinnit sijoituksiin - - - -0,5 Osakkuusyritysten myynti - - - - Aineellisten hyödykkeiden myynti 1,1 1,1 - 5,1 Aineettomien hyödykkeiden myynti - - - 0,1 Sijoitusten myynti - - - 0,4 Investointien nettorahavirta -8,0 -6,1 - -24,5 Rahoituksen rahavirrat Osakeannista saadut maksut - - - 6,8 Lainasaamisten vähennys 0,1 - - Lainojen nostot 33,5 27,8 21 Lainojen takaisinmaksut -1,1 -2,9 -62 -58,0 Rahoitusleasingvelkojen maksut -0,7 -2,6 -73 -5,1 Maksetut osingot -68,6 -42,9 60 -42,9 Rahoituksen nettorahavirta -36,8 -20,6 79 -99,2 Rahavarojen muutos -47,9 3,2 *) 44,3 Rahavarat katsauskauden alussa 80,6 36,1 *) 36,1 Valuuttakurssien muutoksen vaikutus -0,1 -0,1 - 0,2 Rahavarat katsauskauden lopussa 32,6 39,2 -17 80,6

*) Muutos yli 100 prosenttia.

VASTUUSITOUMUKSET, milj. e

IFRS IFRS muutos, % IFRS 31.3.2006 31.3.2005 31.12.2005 Omasta puolesta annetut vakuudet - Annetut yrityskiinnitykset 29,3 29,3 - 29,3 - Pantatut arvopaperit 1,6 1,6 - 1,6 Muut vastuusitoumukset - Ostovastuut 249,0 167,8 48 266,8 - Vuokravastuut 192,0 166,0 16 189,2 - Annetut vuokravastuut 6,9 6,2 11 3,8 - Muut vastuusitoumukset 0,4 0,6 -33 0,4 Johdannaissopimuksista johtuva vastuu **) - Kohde-etuuksien arvot -- Korko-optiosopimukset 28,4 - - 28,4 -- Koronvaihtosopimukset 60,0 70,0 -14 60,0 -- Valuuttatermiinisopimukset 46,7 82,3 -43 70,5 - Käyvät arvot -- Korko-optiosopimukset 0,8 - - 0,6 -- Koronvaihtosopimukset 0,3 -0,6 *) -0,2 -- Valuuttatermiinisopimukset -0,3 -0,6 -50 -0,8 Ehdolliset saatavat - Oikeudenkäynnit 11,1 - - -

*) Muutos yli 100 % **) Johdannaissopimusten käyvät arvot on siirrytty esittämään nettoarvoisina. Vertailukaudet on muutettu uuden esitystavan mukaisiksi.

MYYDYT LIIKETOIMINNOT

Kauden aikana YIT Rakennus Oy:n liettualainen tytäryhtiö AB YIT Kausta myi Kaunasissa sijaitsevan teräsrakennetehtaansa suomalaiselle Peikko Groupille. YIT Teollisuus- ja verkkopalveluihin kuuluvan Telesilta-liiketoimintayksikön laivasähköistysliiketoiminnot myytiin perustettavalle yritykselle, jonka nimeksi tulee Telesilta Oy.
Liiketoiminnat myytiin 2,8 miljoonalla eurolla. Myytyjen nettovarojen arvo oli noin 1,6 miljoonaa euroa, joten myyntivoitto raportointikaudelle ennen veroja oli 1,2 miljoonaa euroa.

LIIKEVAIHTO SEGMENTEITTÄIN (milj. e)

IFRS IFRS muutos, % IFRS 1-3/2006 1-3/2005 1-12/2005 Kiinteistötekniset palvelut 325,6 319,5 2 1 398,4 Rakentamispalvelut 350,8 272,0 29 1 298,3 Teollisuus- ja verkkopalvelut 107,7 85,6 26 398,8 Muut erät -15,3 -13,2 16 -71,7 YIT-konserni yhteensä 768,8 663,9 16 3 023,8

LIIKEVOITTO SEGMENTEITTÄIN (milj. e)

IFRS IFRS muutos, % IFRS 1-3/2006 1-3/2005 1-12/2005 Kiinteistötekniset palvelut 11,7 8,2 43 56,8 Rakentamispalvelut 40,7 29,4 38 143,1 Teollisuus- ja verkkopalvelut 5,3 6,3 -16 39,1 Muut erät -4,0 -3,8 5 -11,3 YIT-konserni yhteensä 53,7 40,1 34 227,7

*) Muutos yli 100 prosenttia.

TILAUSKANTA SEGMENTEITTÄIN KAUDEN LOPUSSA (milj. e)

IFRS IFRS muutos, % IFRS 3/2006 3/2005 12/2005 Kiinteistötekniset palvelut 517,6 574,0 -10 492,0 Rakentamispalvelut 1 296,5 1 131,0 15 1 242,6 Teollisuus- ja verkkopalvelut 219,5 234,4 -6 173,3 Muut erät -26,4 -30,0 - -29,1 YIT-konserni yhteensä 2 007,2 1 909,4 5 1 878,8

2. MUITA YIT-KONSERNIN TUNNUSLUKUJA

TUNNUSLUVUT

IFRS IFRS muutos, % IFRS 3/2006 3/2005 12/2005 Tulos/osake, e **) 0,29 0,23 26 1,26 Tulos/osake, e, laimennettu **) 0,29 0,23 26 1,23 Oma pääoma/osake, e **) 4,23 3,48 22 4,49 Osakkeen keskikurssi kauden aikana, e **) 20,52 10,45 96 13,99 Osakkeen kurssi kauden lopussa, e **) 22,38 10,92 *) 18,07 Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa, milj. e 2 792,9 1 338,6 *) 2 254,4 Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän painotettu keskiarvo, 1 000 kpl **) 124 794 122 586 2 123 544 Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän painotettu keskiarvo, 1 000 kpl, laimennettu **) 126 695 124 342 2 126 522 Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä kauden lopussa, 1 000 kpl **) 124 794 122 586 2 124 794 Korollinen nettovelka kauden lopussa, milj. e 334,2 368,1 -9 254,4 Sijoitetun pääoman tuotto, viimeiset 12 kk, % 2) 28,1 19,7 43 26,4 Omavaraisuusaste, % 33,5 30,1 - 36,3 Velkaantumisaste, % 62,7 85,6 - 45,1 Bruttoinvestoinnit pysyviin vastaaviin, milj. e 9,1 7,0 30 30,1 % liikevaihdosta 1,2 1,1 - 1,0 Tilauskanta kauden lopussa, milj. e 3) 2 007,2 1 909,4 5 1 878,8 - josta Suomen ulkopuolista tilauskantaa 836,7 728,9 47 752,4 Henkilöstö keskimäärin 21 131 21 267 -1 21 194

**) Osakekohtaiset tunnusluvut on muutettu vertailukelpoisiksi siten, että niissä on huomioitu 24.3.2006 voimaan tullut osakkeen nimellisarvon puolittaminen (split).

2) Laskettu ajalta 1.4.2005 - 31.3.2006 käyttäen 31.3.2005 ja 31.3.2006 taseen lukuja.

3) Tulouttamaton osuus sitovasti saaduista tilauksista.

KONSERNIN KEHITYS VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN I/2005-I/2006

IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS I/ II/ III/ IV/ I/ 2005 2005 2005 2005 2006 Liikevaihto, milj. e 663,9 745,1 754,8 860,0 768,8 Liikevoitto, milj. e 40,1 55,7 66,7 65,2 53,7 - prosenttia liikevaihdosta 6,0 7,4 8,8 7,6 7,0 Rahoitustuotot, milj. e 0,3 0,4 0,6 0,6 1,3 Kurssierot, milj. e 1,5 0,6 0,5 -0,6 -0,6 Rahoituskulut, milj. e -4,5 -4,1 -4,2 -4,0 -4,3 Voitto ennen veroja, milj. e 37,5 52,6 63,6 61,2 50,1 - prosenttia liikevaihdosta 5,6 7,1 8,4 7,1 6,5 Taseen loppusumma, milj. e 1 508,2 1 612,2 1 621,4 1 688,1 1 722,0 Tulos/osake, e **) 0,23 0,32 0,37 0,35 0,29 Oma pääoma/osake, e **) 3,48 3,77 4,14 4,49 4,23 Osakkeen päätöskurssi, e **) 10,92 13,80 17,65 18,07 22,38 Markkina-arvo, milj. e 1 338,6 1 711,2 2 193,2 2 254,4 2 792,9 Sijoitetun pääoman tuotto,% 19,7 21,8 23,7 26,4 28,1 Omavaraisuusaste, % 30,1 31,8 34,6 36,3 33,5 Korollinen nettovelka kauden lopussa, milj. e 368,1 313,6 271,8 254,4 334,2 Velkaantumisaste, % 85,6 66,6 52,3 45,1 62,7 Bruttoinvestoinnit, milj. e 7,0 14,1 22,3 30,1 9,1 Tulouttamaton tilauskanta kauden lopussa, milj. e 1 909,4 1 999,2 1 881,4 1 878,8 2 007,2 Henkilöstö kauden lopussa 21 096 21 297 21 468 21 289 21 140

**) Osakekohtaiset tunnusluvut on muutettu vertailukelpoisiksi siten, että niissä on huomioitu 24.3.2006 voimaan tullut osakkeen nimellisarvon puolittaminen (split).

LIIKEVAIHTO SEGMENTEITTÄIN (milj. e)

IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS I/ II/ III/ IV/ I/ 2005 2005 2005 2005 2006 Kiinteistötekniset palvelut 319,5 348,0 327,2 403,7 325,6 Rakentamispalvelut 272,0 313,8 339,5 373,0 350,8 Teollisuus- ja verkkopalvelut 85,6 100,7 105,0 107,5 107,7 Muut erät -13,2 -17,4 -16,9 -24,2 -15,3 YIT-konserni yhteensä 663,9 745,1 754,8 860,0 768,8

LIIKEVOITTO SEGMENTEITTÄIN (milj. e)

IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS I/ II/ III/ IV/ I/ 2005 2005 2005 2005 2006 Kiinteistötekniset palvelut 8,2 14,3 13,3 21,0 11,7 Rakentamispalvelut 29,4 34,2 44,1 35,4 40,7 Teollisuus- ja verkkopalvelut 6,3 9,3 12,3 11,2 5,3 Muut erät -3,8 -2,1 -3,0 -2,4 -4,0 YIT-konserni yhteensä 40,1 55,7 66,7 65,2 53,7

TILAUSKANTA SEGMENTEITTÄIN KAUDEN LOPUSSA (milj.e)

IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS I/ II/ III/ IV/ I/ 2005 2005 2005 2005 2006 Kiinteistötekniset palvelut 574,0 602,6 575,7 492,0 517,6 Rakentamispalvelut 1 131,0 1 263,3 1 193,8 1 242,6 1 296,5 Teollisuus- ja verkkopalvelut 234,4 187,3 158,3 173,3 219,5 Muut erät -30,0 -54,0 -46,4 -29,1 -26,4 YIT-konserni yhteensä 1 909,4 1 999,2 1 881,4 1 878,8 2 007,2

Lue lisää

YIT:n 100 miljoonan euron vakuudellisen vihreän joukkovelkakirjalainan listalleottoesite on saatavilla ja 100 miljoonan euron vihreän joukkovelkakirjalainan 2026 ehtomuutokset tulevat voimaan

YIT laskee onnistuneesti liikkeeseen 100 miljoonan euron vakuudellisen vihreän joukkovelkakirjalainan

YIT julkistaa 2026 erääntyvän senioriehtoisen vakuudettoman vihreän kiinteäkorkoisen joukkovelkakirjalainan kirjallisen menettelyn positiivisen tuloksen

Sisäpiiritieto: YIT aloittaa kirjallisen menettelyn hankkiakseen suostumuksia 2026 erääntyvän senioriehtoisen vakuudettoman vihreän kiinteäkorkoisen joukkovelkakirjalainan ehtomuutoksia koskien