YIT:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2006: TILAUSKANTA KASVOI 19 PROSENTTIA

PÖRSSITIEDOTE 27.10.2006 klo 8.00

YIT-konsernin liikevaihdon ja liikevoiton kasvu jatkui. Tammi- syyskuussa liikevaihto kasvoi 10 prosenttia ja liikevoitto 6 prosenttia edellisvuotisesta. Kiinteistöteknisissä palveluissa jatkettiin kannattavuuden parantamista. Toimialan liikevoitto kasvoi 47 prosenttia ja nousi 5,2 prosenttiin liikevaihdosta.
Rakentamispalveluiden liikevaihto kasvoi 14 prosenttia ja liikevoitto 12 prosenttia. Rakentamispalveluiden liikevoittoprosentti pysyi erinomaisena ja oli 11,4. Teollisuus- ja verkkopalveluissa liikevaihto kasvoi, mutta liikevoitto heikkeni verkkopalveluiden heikosta markkinatilanteesta ja henkilöstön sopeuttamistoimenpiteistä johtuen. Liikevoittoprosentti oli 3,6.

- Kiinteistöteknisten palveluiden liikevoittoprosentin parantamista jatketaan. Rakentamispalveluiden liikevoittomarginaali on erinomainen ja Verkkopalveluiden kapasiteetin sopeuttamistoimet antavat hyvät edellytykset kääntää myös Teollisuus- ja verkkopalvelujen liikevoittotaso nousuun. Ennätyksellisen vahva tilauskanta antaa näin ollen hyvät mahdollisuudet kannattavan kasvun jatkamiseen suunnitelmiemme mukaisesti, toteaa konsernijohtaja Hannu Leinonen.

- YIT-konsernin liikevaihdon kasvutavoite on keskimäärin 10 prosenttia vuodessa. Venäjällä kasvutavoite on keskimäärin 50 prosenttia vuodessa kaudella 2006-2009. Kasvua tavoitellaan Venäjällä ensisijaisesti lisäämällä omaperustaista asuntotuotantoa sekä käynnistämällä liike- ja toimitilakehityshankkeiden toteuttaminen. Myös kiinteistöteknisten palveluiden toimintaa Pietarissa ja Moskovassa kasvatetaan. Teollisuuden palveluille haetaan jalansijaa Pietarin alueella.

Liikevaihto kasvoi 10 prosenttia

YIT-konsernin liikevaihto tammi-syyskuussa kasvoi edellisestä vuodesta 10 prosenttia ja oli 2 376,3 milj. euroa (1-9/2005: 2 163,8 Me). Liikevaihdosta 56 prosenttia tuli Suomesta, 32 prosenttia muista Pohjoismaista, 7 prosenttia Venäjältä ja 5 prosenttia Baltian maista.

Huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan osuus liikevaihdosta oli 39 prosenttia (38 %) eli 919,0 milj. euroa (815,2 Me).

Vuoden 2006 alusta lukien YIT seuraa liikevaihdon kehityksessä myös kuluttajapalvelujen, pitkien palvelusopimusten sekä projektien ja kehityshankkeiden osuutta. Tammi-syyskuun liikevaihdosta kuluttajapalvelujen osuus oli 26 prosenttia, pitkien palvelusopimusten osuus 27 prosenttia ja projektien ja kehityshankkeiden osuus 47 prosenttia. YIT:n strategisena tavoitteena on lisätä kuluttajapalvelujen, pitkien palvelusopimusten sekä liike- ja toimitilakehityshankkeiden suhteellista osuutta liikevaihdosta.

Tulos ennen veroja kasvoi 3 prosenttia

Liikevoitto kasvoi edellisvuotisesta 6 prosenttia 172,4 milj.
euroon (162,5 Me). Liikevoittoprosentti oli 7,3 prosenttia (7,5 %).
Tulos ennen veroja kasvoi 3 prosenttia ja oli 158,1 milj. euroa (153,6 Me). Osakekohtainen tulos laski 3 prosenttia ja oli 0,88 euroa (0,91 e). Osakekohtainen oma pääoma oli 4,83 euroa (4,14 e).

Rahoitusasema pysyi vahvana

Pääoman tarve on lisääntynyt Venäjän liiketoiminnan kasvun, tonttien hankinnan ja käynnissä olevan tuotannon takia. Konsernin rahoitusasema säilyi kuitenkin vahvana. Omavaraisuusaste oli 34,6 prosenttia (34,6 %). Velkaantumisaste oli 68,1 prosenttia (52,3 %).
Nettovelat olivat 416,8 milj. euroa (271,8 Me). Taseen loppusumma katsauskauden lopussa oli 1 925,5 milj. euroa (1 621,4 Me).
Sijoitetun pääoman tuotto katsauskauden lopussa päättyneeltä 12 kuukauden jaksolta oli 25,2 prosenttia (23,7 %).

Tilauskanta kasvoi 19 prosenttia

Konsernin tulouttamaton tilauskanta nousi kaikkien aikojen korkeimmalle tasolle. Kauden lopussa tilauskanta oli 19 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin ja nousi 2 246,2 milj. euroon (1 881,4 Me). Tilauskannan katesisältö on hyvä. Osa YIT:n huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnasta on luonteeltaan sellaista, ettei se ole mukana tilauskannassa.

Korkeasuhdanne jatkuu Pohjois-Euroopassa

Pohjoismaissa korkeasuhdanteen huippu on ohitettu. Nordea arvioi syyskuussa Pohjoismaiden bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna 3,6 prosenttia ja vuosina 2007 - 2008 keskimäärin 2,5 prosenttia eli edelleen selvästi euroalueen kasvua nopeammin. Hyvä tulokehitys ja työllisyyden paraneminen tukevat kotitalouksien kulutusta.
Eurokorkojen taso ja maltillinen nousuvauhti tukevat investointeja ja asuntokysyntää. Viennin ja teollisuustuotannon kasvu lisää teollisuuden investointien ja kunnossapidon tarvetta Pohjoismaissa.
Venäjä ja Norja hyötyvät öljyn korkeista hinnoista. Venäjän, Viron, Latvian ja Liettuan kasvuvauhti on yli kaksinkertainen Pohjoismaihin verrattuna.

YIT aloittaa viimevuotista enemmän asuntoja

YIT arvioi aloittavansa tänä vuonna Suomessa noin 3 000 (aloituksia 2005: 2 993) vapaarahoitteisen asunnon rakentamisen, Venäjällä noin 3 100 (2 263) ja Baltian maissa noin 1 100 (1 111) asunnon rakentamisen.

Näkymät vuodelle 2006

Arvioimme, että vuoden 2006 liikevaihto ja tulos ennen veroja kasvavat viimevuotisista.

Julkistus 27.10.

Perjantaina 27.10. järjestetään sijoitusanalyytikoille ja salkunhoitajille tarkoitettu tilaisuus klo 10.00 YIT:n pääkonttorissa osoitteessa Panuntie 11, 00620 Helsinki.
Lehdistötilaisuus järjestetään samassa paikassa klo 13.00.

YIT:n Internet-sivuilla osoitteessa www.yit.fi on nähtävissä suomeksi ja englanniksi webcasting-esitys, jossa konsernijohtaja Hannu Leinonen esittelee tammi-syyskuun 2006 tuloksen sekä YIT:n strategiaa.

Osavuosikatsaus julkaistaan pörssitiedotteena ja yhtiön kotisivuilla osoitteessa www.yit.fi. Kopion osavuosikatsauksesta voi tilata kotisivujen kautta, sähköpostitse InvestorRelations@yit.fi tai puhelimitse 020 433 2467.

YIT OYJ

Hannu Leinonen konsernijohtaja

Lisätietoja antavat: Hannu Leinonen, konsernijohtaja, 020 433 3301, hannu.leinonen@yit.fi Sakari Toikkanen, varatoimitusjohtaja, 020 433 2336, sakari.toikkanen@yit.fi Esko Mäkelä, varatoimitusjohtaja, sijoittajasuhteet, 020 433 2258, esko.makela@yit.fi Petra Thorén, sijoittajasuhdejohtaja, 040 764 5462, petra.thoren@yit.fi Veikko Myllyperkiö, viestintäjohtaja, 020 433 2297, veikko.myllyperkio@yit.fi

LIITTEET Osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2006 1) Konsernitilinpäätös: tuloslaskelma, tase, laskelma oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelma, vastuusitoumukset, hankitut ja myydyt liiketoiminnot sekä liikevaihto, liikevoitto ja tilauskanta segmenteittäin, 2) muita YIT-konsernin tunnuslukuja: tunnusluvut, konsernin kehitys vuosineljänneksittäin sekä liikevaihto, liikevoitto ja tilauskanta segmenteittäin vuosineljänneksittäin.

Jakelu: Helsingin Pörssi, keskeiset tiedotusvälineet, www.yit.fi

YIT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2006

IFRS-TILINPÄÄTÖSKÄYTÄNTÖ

YIT Oyj:n osavuosikatsaus ajalta 1.1. - 30.9.2006 on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti. YIT on soveltanut osavuosikatsauksen laatimisessa samoja laatimisperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessään 2005. Osavuosikatsauksessa esitettävät tiedot ovat tilintarkastamattomia.

LIIKEVAIHTO KASVOI 10 PROSENTTIA

YIT-konsernin liikevaihto tammi-syyskuussa kasvoi edellisestä vuodesta 10 prosenttia ja oli 2 376,3 milj. euroa (1-9/2005: 2 163,8 Me). Liikevaihdosta 42 prosenttia tuli Kiinteistöteknisistä palveluista, 43 prosenttia Rakentamispalveluista ja 15 prosenttia Teollisuus- ja verkkopalveluista.

Liikevaihto segmenteittäin (milj. euroa)

1-9/2006 1-9/2005 Muutos Kiinteistötekniset palvelut *) 1 009,2 994,7 1 % Rakentamispalvelut 1 055,9 925,3 14 % Teollisuus- ja verkkopalvelut *) 352,9 291,3 21 % Muut erät -41,7 -47,5 -12 % YIT-konserni yhteensä 2 376,3 2 163,8 10 %

*) Vuoden 2006 alussa teollisuuden sähkö- automaatio- ja LVI- toimintoja siirrettiin Suomessa YIT Kiinteistötekniikka Oy:stä Teollisuus- ja verkkopalvelut toimialaan. Siirrettyjen liiketoimintojen liikevaihto 1-12/2005 oli 58,9 milj. euroa.

YIT:n palveluketju kattaa investointien koko elinkaaren.
Elinkaaristrategialla pyritään parempaan palvelukykyyn, liiketoiminnan kasvuun sekä tasaisempaan tuottovirtaan. Osa konsernin liikevaihdosta tulee kiinteistöjen, teollisuuden, tietoliikenneverkkojen ja perinteisen infrastruktuurin huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnasta. Katsauskaudella tämän liiketoiminnan osuus oli 919,0 milj. euroa (815,2 Me), mikä oli 39 prosenttia (38 %) koko liikevaihdosta.

Liikevaihdosta 56 prosenttia tuli Suomesta, 32 prosenttia muista Pohjoismaista, 7 prosenttia Venäjältä ja 5 prosenttia Baltian maista.

YIT-konsernin strateginen liikevaihdon kasvutavoite on keskimäärin 10 prosenttia vuodessa. Lisäksi YIT on asettanut erilliseksi tavoitteeksi kasvattaa liikevaihtoa Venäjällä keskimäärin 50 prosenttia vuodessa kaudella 2006 - 2009.

LIIKEVOITTO KASVOI 6 PROSENTTIA

Liikevoitto kasvoi edellisvuotisesta 6 prosenttia 172,4 milj.
euroon (162,5 Me). Liikevoittoprosentti oli 7,3 prosenttia (7,5 %).

Liikevoitto segmenteittäin (milj. euroa)

1-9/2006 1-9/2005 Muutos Kiinteistötekniset palvelut 52,6 35,8 47 % Rakentamispalvelut 120,8 107,7 12 % Teollisuus- ja verkkopalvelut 12,8 *) 27,9 -54 % Muut erät -13,8 -8,9 55 % YIT-konserni yhteensä 172,4 162,5 6 %

*) Teollisuus- ja verkkopalvelut -toimialan liikevoittoon vuoden 2006 kolmannella neljänneksellä sisältyy 5,1 milj. euroa Verkkopalveluiden sopeuttamiskustannuksia.

Tulos ennen veroja kasvoi 3 prosenttia ja oli 158,1 milj. euroa (153,6 Me). Tulos verojen jälkeen oli 114,6 milj. euroa (113,4 Me).
Osakekohtainen tulos laski 3 prosenttia ja oli 0,88 euroa (0,91 e).
Osakekohtainen oma pääoma oli 4,83 euroa (4,14 e).

Omavaraisuusaste oli 34,6 prosenttia (34,6 %). Velkaantumisaste oli 68,1 prosenttia (52,3 %). Nettovelat olivat 416,8 milj. euroa (271,8 Me). Sijoitetun pääoman tuotto katsauskauden lopussa päättyneeltä 12 kuukauden jaksolta oli 25,2 prosenttia (23,7 %).

YIT-konsernin strateginen liikevoittoprosenttitavoite on 9 prosenttia liikevaihdosta.

TILAUSKANTA KASVOI 19 PROSENTTIA

Tilauskanta segmenteittäin (milj. euroa)

9/2006 9/2005 Muutos Kiinteistötekniset palvelut 582,7 575,7 1 % Rakentamispalvelut 1 524,4 1 193,8 28 % Teollisuus- ja verkkopalvelut 180,3 158,3 14 % Muut erät -41,2 -46,4 -11 % YIT-konserni yhteensä 2 246,2 1 881,4 19 %

YIT TARKENSI STRATEGISIA TAVOITETASOJAAN

YIT Oyj:n hallitus vahvisti 19.9.2006 taloudelliset tavoitetasot strategiakaudelle 2007 - 2009. Liikevoittoprosenttia (EBIT-%) koskeva tavoite asetettiin nyt ensimmäisen kerran konsernitasolle.
Liikevoittotavoitteeksi asetettiin 9 prosenttia liikevaihdosta.

Muut taloudelliset tavoitetasot pidettiin ennallaan. Liikevaihdon kasvutavoite on keskimäärin 10 prosenttia vuodessa, sijoitetun pääoman tuottotavoite on 22 prosenttia, omavaraisuusastetavoite on 35 prosenttia ja osingonjakotavoite 40 - 60 prosenttia tuloksesta verojen ja vähemmistöosuuden jälkeen.

Katsauskauden jälkeen YIT julkisti asettaneensa tavoitteeksi kasvattaa liikevaihtoa Venäjällä keskimäärin 50 prosenttia vuodessa kaudella 2006 - 2009. Kasvua tavoitellaan Venäjällä ensisijaisesti lisäämällä omaperustaista asuntotuotantoa sekä käynnistämällä liike- ja toimitilakehityshankkeiden toteuttaminen. Myös kiinteistöteknisten palveluiden toimintaa Pietarissa ja Moskovassa kasvatetaan. Teollisuuden palveluille haetaan jalansijaa Pietarin alueella.

Hallituksen päätös tavoitetasojen tarkentamisesta julkistettiin pörssitiedotteena 19.9.2006 ja Venäjän kasvutavoite 10.10.2006.

KONSERNIN RAHOITUSASEMA PYSYI VAHVANA

Pääoman tarve on lisääntynyt Venäjän liiketoiminnan kasvun, tonttien hankinnan ja käynnissä olevan tuotannon takia. Konsernin rahoitusasema säilyi kuitenkin vahvana. Korolliset luotot kauden lopussa olivat 451,1 milj. euroa (325,0 Me) ja likvidit varat 34,3 milj. euroa (53,2 Me). Nettovelat olivat 416,8 milj. euroa (271,8 Me). Velkaantumisaste kauden lopussa oli 68,1 % (52,3 %).
Maksuvalmiutta lisättiin syyskuussa kasvattamalla yritystodistusohjelman koko 100 milj. eurosta 200 milj. euroon.
Lisäksi konvertoitiin lyhytaikaisia luottoja pitkäaikaisiksi kahdella 50 milj. euron suuruisella listaamattomalla joukkovelkakirjalainalla.

Kauden rahoitustuotot olivat 2,3 milj. euroa (1,3 Me), valuuttakurssitappiot 1,8 milj. euroa (valuuttakurssivoitot 2,6 Me) ja rahoituskulut 14,8 milj. euroa (12,8 Me). Nettorahoituskulut olivat 14,3 milj. euroa (8,9 Me) eli 0,6 prosenttia (0,4 %) liikevaihdosta.

Kiinteäkorkoisten lainojen osuus konsernin koko lainasalkusta oli 36 prosenttia (56 %). Suoraan pääoma- ja rahamarkkinoilta lainoista oli otettu 49 prosenttia (43 %).

Rahoitusyhtiöille myytyjen rakennusaikaisten urakkasaatavien kokonaismäärä kauden lopussa oli 225,4 milj. euroa (177,9 Me).
Niistä 115,8 milj. euroa (79,4 Me) sisältyy taseen korollisiin velkoihin ja loput ovat taseen ulkopuolisia eriä IAS 39 säännösten mukaisesti. Myydyistä saatavista rahoitusyhtiöille maksetut 7,0 milj. euron (3,8 Me) korot sisältyvät kaikki rahoituskuluihin.

Valmiiden myymättömien asuntojen yhtiölainaosuudet 22,7 milj. euroa (21,8 Me) sisältyvät myös korollisiin velkoihin, mutta niiden korot on yhtiövastikkeisiin sisältyvinä kirjattu projektikuluihin.

Korollisiin velkoihin sisältyviä leasing-vastuita oli 3,3 milj.
euroa (5,8 Me).

Taseen loppusumma katsauskauden lopussa oli 1 925,5 milj. euroa (1 621,4 Me).

INVESTOINNIT JA YRITYSKAUPAT

Bruttoinvestoinnit taseen pysyviin vastaaviin tammi-syyskuussa olivat 29,9 milj. euroa (22,3 Me) eli 1,3 prosenttia (1,0 %) liikevaihdosta. Rakennuskalustoon investoitiin 11,5 milj. euroa (8,9 Me) ja tietotekniikkaan 3,3 milj. euroa (2,1 Me). Muut tuotannolliset investoinnit olivat 0,9 milj. euroa (1,1 Me). Muut investoinnit sisältäen yrityskaupat olivat 14,2 milj. euroa (10,2 Me).

YIT Rakennus Oy allekirjoitti 15.8.2006 sopimuksen, jonka myötä YIT kasvatti omistusosuutensa Moskovan alueella asuntojen perustajaurakointia harjoittavassa ZAO YIT Moskoviassa 82 prosenttiin. Aiempi omistusosuus oli 51 prosenttia.

Kiinteistöteknisissä palveluissa on vuoden 2006 aikana täydennetty liiketoimintoja Ruotsissa ja Norjassa strategian mukaisesti.
Ruotsissa YIT osti Umeåssa ilmanvaihtotekniikkaan keskittyneen Fläkt Teknik i Umeå AB:n, Kalmarissa putkistoyhtiö AB Smedby Värme & Sanitetin sekä Uppsalassa sähköyhtiö El Perssonin. Norjassa YIT osti kaksi ilmanvaihtoyhtiötä. Mo i Ranassa ostettiin URD Klima Mo AS ja Arendalissa Rune Nilsen Ventilasjon AS. Kauppojen myötä YIT:n palvelukseen siirtyi Ruotsissa yhteensä 48 henkilöä ja Norjassa 30 henkilöä.

HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 22 200

Katsauskaudella konsernin palveluksessa oli keskimäärin 21 704 (21 330) henkilöä. Kauden lopussa henkilöstön määrä oli 22 188 (21 468). YIT:n henkilöstöstä 52 prosenttia työskentelee Suomessa, 35 prosenttia muissa Pohjoismaissa, 7 prosenttia Baltian maissa ja 6 prosenttia Venäjällä.

Henkilöstö toimialoittain 30.9.2006

Määrä Osuus konsernin henkilöstöstä Kiinteistötekniset palvelut 11 456 52 % Rakentamispalvelut 5 511 25 % Teollisuus- ja verkkopalvelut 4 895 22 % Konsernipalvelut 326 1 % YIT-konserni yhteensä 22 188 100 %

Henkilöstö maittain 30.9.2006

Määrä Osuus konsernin henkilöstöstä Suomi 11 534 52 % Ruotsi 4 085 18 % Norja 2 550 11 % Tanska 1 247 6 % Baltian maat 1 541 7 % Venäjä 1 231 6 % YIT-konserni yhteensä 22 188 100 %

Verkkopalveluissa käytiin yt-neuvottelut toiminnan tehostamiseksi ja työvoiman vähentämiseksi

YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy:n Verkkopalvelut- liiketoimintaryhmässä käytiin katsauskaudella yhteistoimintaneuvottelut toiminnan tehostamiseksi ja työvoiman vähentämiseksi. Työvoiman vähentämistarpeen taustalla oli Verkkopalvelut-liiketoimintaryhmän markkinatilanteen merkittävä ja pysyväisluontoinen heikentyminen kuluneen vuoden aikana.

Henkilöstön vähentämistarpeeksi tarkentui 308 henkilöä.
Vähentämistarpeesta 92 toteutetaan eläkejärjestelyin, lomautuksin, tehtäväsiirroin ja muilla ratkaisuilla. 216 henkilöä irtisanotaan tuotannollisin ja taloudellisin perustein. Aktiiviset työllistämistoimenpiteet jatkuvat myös irtisanottujen osalta.
Verkkopalvelut-liiketoimintaryhmässä työskenteli YT-neuvottelujen alkaessa noin 1 200 henkilöä.

Henkilöstön vähennysten kustannusvaikutusten pääosa, 5,1 milj.
euroa, kirjattiin Teollisuus- ja verkkopalvelut -toimialan vuoden 2006 kolmannen neljänneksen tulokseen. Lopullinen kustannusvaikutus riippuu YT-neuvottelujen päättymisen jälkeen alkavien työllistämistoimenpiteiden onnistumisesta. Lisäkustannus on enintään noin 3 milj. euroa ja se kirjataan vuoden 2007 ensimmäisen vuosipuoliskon tulokseen.

YIT ilmoitti neuvottelujen aloittamisesta pörssitiedotteella 28.7.2006 ja niiden päättämisestä 15.9.2006.

OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET

YIT Oyj:n osakepääoma oli katsauskauden alussa 62 397 352 euroa ja osakkeiden lukumäärä 62 397 352 kappaletta.

Yhtiökokouksen päätöksen myötä osakkeen nimellisarvo muutettiin yhdestä eurosta 0,5 euroksi (splittaus) 24.3.2006, jolloin osakkeiden määrä kaksinkertaistui. Uudet osakkeet otettiin julkisen kaupankäynnin kohteeksi Helsingin Pörssissä 27.3.2006.

Vuoden 2002 C- ja D-optio-oikeuksien sekä vuoden 2004 E-optio- oikeuksien perusteella tehtyjen osakemerkintöjen seurauksena osakepääomaa korotettiin 205 240 eurolla 28.4.2006, 169 022 eurolla 22.6.2006 ja 19 364 eurolla 18.8.2006. Kauden lopussa osakepääoma oli 62 790 978 euroa ja osakkeiden määrä 125 581 956 kappaletta.

Katsauskauden aikana käytiin kauppaa 31 620 kappaleella C-optio- oikeuksia keskihintaan 69,20 euroa/kappale, 200 594 kappaleella D-optio-oikeuksia keskihintaan 70,87 euroa/kappale ja 123 610 kappaleella E-optio-oikeuksia keskihintaan 28,80 euroa/kappale.

Valtuudet osakepääoman korottamiseen

Kauden aikana ei järjestetty osakeantia eikä laskettu liikkeeseen vaihtovelkakirja- tai optiolainoja. Hallituksella ei ollut kauden päättyessä voimassa valtuutusta osakeantiin eikä vaihtovelkakirja- tai optiolainojen liikkeeseen laskuun.

Markkina-arvo 2,3 miljardia euroa

Osakkeen keskikurssi tammi-syyskuun aikana oli 19,11 euroa (13,05 e). Kauden ylin kurssi oli 23,88 euroa (18,22 e) ja alin 15,20 euroa (8,95 e). Kauden lopussa päätöskurssi oli 18,27 euroa (17,65 e). Luvut on muutettu vertailukelpoisiksi siten, että niissä on huomioitu 24.3.2006 voimaan tullut osakkeen nimellisarvon puolittaminen (split).

Osakevaihdon arvo katsauskaudella oli 2 551,2 milj. euroa (1 127 Me) ja vaihdettujen osakkeiden määrä 132 841 404 (86 431 746) kappaletta. Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa oli 2 294,4 milj. euroa (2 193,2 Me).

Omat osakkeet

YIT Oyj:llä oli kauden lopussa 400 kappaletta yhtiön omia osakkeita. YIT hankki 200 omaa osakettaan joulukuussa 2005 keskihintaan 35,25 euroa/kappale. Osakkeen nimellisarvon puolittamisen johdosta osakemäärä kaksinkertaistui ja osakkeen kurssi puolittui 24.3.2006. Omien osakkeiden hankinnasta päätti kevään 2005 yhtiökokous, joka päätti vähintään 200 ja enintään 2 000 000 oman osakkeen hankkimisesta. Hallituksella ei kauden päättyessä ollut valtuutusta omien osakkeiden luovuttamiseen.
Tytäryhtiöt eivät omistaneet emoyhtiön osakkeita.

Osakkeenomistajien määrä kasvoi

Rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä oli katsauskauden alussa 9 368 (7 456) ja sen päättyessä 13 965 (9 260). Yksityissijoittajien määrä kasvoi tammi-syyskuun aikana yli 4 000:lla.

Ulkomaisessa omistuksessa oli hallintarekisterien mukaan kauden alussa 37,8 prosenttia (25,5 %) ja sen päättyessä 40,8 prosenttia (35,3 %). Muu ulkomainen omistus kauden lopussa oli 2,5 prosenttia (2,2 %), joten kansainvälisten sijoittajien omistuksessa oli yhteensä 43,3 prosenttia (37,5 %) yhtiön koko osakemäärästä.

KORKEASUHDANNE JATKUU POHJOIS-EUROOPASSA

Suomi

Nordea arvioi syyskuussa Suomen BKT:n kasvavan tänä vuonna 4,4 prosenttia ja edelleen 2,7 ja 2,9 prosenttia vuosina 2007 - 2008.
Työllisyyden paraneminen, hyvä ansiokehitys ja maltillisesti kohoava korkotaso tukevat kotitalouksien kulutusta ja asuntokysyntää. Kone- ja laiteinvestointien määrä kasvaa ETLA:n syyskuun ennusteen mukaan tänä vuonna 8 ja ensi vuonna 10 prosenttia. Rakentamisen määrä kasvaa Rakennusteollisuus RT:n lokakuussa julkaiseman suhdannekatsauksen mukaan tänä vuonna 4,5 ja ensi vuonna 2,5 prosenttia. Asuntojen rakentaminen ja korjaustoiminta pysyvät vilkkaina. Asuntoja aloitetaan tänä vuonna 34 500 ja ensi vuonna 33 500. Toimistorakentaminen lisääntyy erityisesti pääkaupunkiseudulla. Myös teollisuus- ja liikerakentaminen jatkuu vilkkaana. Korjausrakentaminen kasvaa tällä vuosikymmenellä 2 - 3,5 prosentin vuosivauhdilla. Uudis- ja korjausrakentamisen kasvu ylläpitää kysyntää rakennus- ja kiinteistötekniikkamarkkinoilla (lämpö-, vesi-, ilmastointi-, sähkö- ja automaatiourakointi ja kunnossapito). Teollisuuden, kiinteistöjen ja infrastruktuurin kunnossapitomarkkinat laajentuvat ulkoistamiskehityksen edetessä. Laajakaistayhteyksien määrän kasvu on hidastunut, ja kiinteän ja matkapuhelinverkon laajennusinvestoinnit pysyvät vähäisinä.

Ruotsi

Konjunkturinstitutet (KI) arvioi elokuun lopussa Ruotsin BKT:n kasvavan tänä vuonna 4,1 prosenttia sekä 3,3 ja 2,9 prosenttia vuosina 2007 - 2008. Positiivisen kehityksen taustalla on teollisuuden korkea kapasiteetin käyttöaste ja hyvät tulokset sekä kotitalouksien positiivinen tulokehitys ja matalat korot. Kasvu on laajalla pohjalla. Vuonna 2006 vienti lisääntyy 8,8 prosenttia kansainvälisen kysynnän ja suhteellisen heikon kruunun vaikutuksesta. Kiinteät investoinnit kasvavat tänä vuonna 8,3 prosenttia, mutta kasvu hidastuu ensi vuoden aikana 5,0 prosenttiin. Teollisuuden kiinteät investoinnit kasvavat tänä vuonna 5,4 ja ensi vuonna 4,5 prosenttia. Palvelusektorin investoinnit ovat suuremmat ja ne kasvavat nopeammin kuin teollisuudessa. Tänä vuonna kasvua on 8,7 ja ensi vuonna 4,9 prosenttia. Asuntoinvestointien kasvu jatkuu KI:n mukaan tänä vuonna 11,1 prosentin ja ensi vuonna 7,5 prosentin vauhdilla. KI:n syyskuun suhdannebarometrin mukaan rakennusyritysten tilauskannat olivat kasvaneet ja yritykset odottivat tuotantonsa kasvavan edelleen. 60 prosenttia rakennusyrityksistä ilmoittaa, että ammattityövoiman puute hidastaa kasvua. 53 prosenttia rakennusyrityksistä ilmoittaa tarjoushintojen noususta. Sveriges Byggindustrier ennusti lokakuussa, että tänä vuonna aloitetaan 33 000 ja ensi vuonna 35 000 uuden asunnon rakentaminen. Muiden rakennustyyppien tuotanto kasvaa tänä vuonna 5 prosenttia ja ensi vuonna 2 prosenttia.

Norja

Norjan korkeasuhdanne on vahvistunut. Norjan tilastokeskuksen lokakuisen ennusteen mukaan bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 2,1 prosenttia ja edelleen 2,9 ja 2,8 prosenttia vuosina 2007 - 2008. Kotitalouksien kulutuksen kasvu jatkuu yli 3 prosentin vauhdilla koko ennustejakson. Vuonna 2004 alkanut voimakas kiinteiden investointien kasvu jatkuu tänä vuonna vielä 7,7 prosentin vauhdilla, mutta suurten öljy- ja kaasuinvestointien valmistuminen kääntää investoinnit 0,1 prosentin laskuun vuonna 2007. Norjan keskuspankin ohjauskorko on vuodessa noussut 1,25 prosenttiyksikköä. Tilastokeskus odottaa ohjauskoron vielä tämän vuoden aikana nousevan 0,5 prosenttiyksikköä 3,75 prosenttiin.
Kansainvälisen talouskasvun hidastuminen heikentää manner-Norjan vientikehitystä kahden seuraavan vuoden aikana. Asuntoja aloitettiin viime vuonna 31 600 kappaletta. Tämän vuoden tammikuusta elokuuhun aloitettiin 19 870 asunnon rakentaminen, mikä oli 4,2 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna.
Muita rakennuksia aloitettiin samalla aikavälillä 6,3 prosenttia enemmän viime vuonna. Elinkeinoelämän rakennusten kysynnän arvioidaan hieman kasvavan vuosina 2006 - 2009. Euroconstruct arvioi kesäkuussa uudistalonrakentamisen kasvavan tänä vuonna 6,8 prosenttia ja edelleen 2,1 prosenttia vuonna 2007. Muiden kuin asuinrakennusten tuotanto kasvaa tänä vuonna 9 prosenttia ja jää korkealle tasolle kahden seuraavan vuoden ajaksi.
Korjausrakentaminen kasvaa vuosina 2006 - 2008 noin 3 prosentin vuosivauhdilla.

Tanska

Tanskan talousnäkymät ovat edelleen hyvät. Nordea ennakoi syyskuussa tämän vuoden BKT:n kasvuksi 2,5 prosenttia. Viime vuonna nopeutunut viennin kasvu jatkuu tänä vuonna 8,9 ja ensi vuonna 6,2 prosentin vauhdilla. Yksityisen kulutuksen kasvun arvioidaan tänä vuonna hidastuvan 2,5 prosenttiin. Investoinnit kasvavat tänä vuonna 8,6 prosenttia. Asuntojen hinnat nousivat viime vuonna 16,4 prosenttia ja nousu jatkuu tänä vuonna noin 22 prosentin vauhdilla hidastuen vuoden lopulla. Asuntoinvestointien kasvu hidastuu tänä ja ensi vuonna 5,4 ja 2,0 prosenttiin. Euroconstruct arvioi kesäkuussa, että uusia asuntoja aloitetaan tänä vuonna 26 000 ja 27 000 sekä vuonna 2007 että 2008. Asuntojen korjausrakentaminen ei näinä vuosina kasva. Muu talojen uudisrakentaminen kasvaa 3,7 prosenttia tänä vuonna ja 3,8 ja 4,5 prosenttia vuosina 2007 - 2008. Teollisuusrakennusten tuotannon arvo kasvaa vuosina 2006 - 2008 10 prosentin ja toimistorakennusten 5 prosentin vuosivauhdilla. Toimitilarakennusten korjaustoiminnan vuosikasvu on prosentin luokkaa.

Baltia

Latvian, Liettuan ja Viron BKT:n ja investointien kasvu on selvästi nopeampaa kuin Pohjoismaissa. VTT:n arvion mukaan rakentamisen arvo oli viime vuonna 5,7 miljardia euroa ja valmistuneiden asuntojen lukumäärä kasvoi 7 prosenttia. Nordea arvioi syyskuun ennusteessaan BKT:n kasvun jatkuvan näissä maissa lähivuosina 6,3 - 10,4 prosentin tasolla. Korkea koulutustaso sekä Viron, Latvian ja Liettuan EU-jäsenyys tukevat maiden talouksien kasvua.
Investointien kasvu on tänä vuonna Virossa 14,6 prosenttia ja Liettuassa 12 prosenttia. Kahden seuraavan vuoden aikana investointien kasvu jatkuu molemmissa maissa yli 10 prosentin vauhdilla. Latviassa investointien kasvuvauhti on tänä vuonna 20 prosentin tuntumassa. Inflaatio on Virossa ja Liettuassa hieman EMU- alueen keskiarvoa nopeampi ja Latviassa yli kaksi kertaa nopeampi.
Nopea inflaatio siirtää maiden EMU-jäsenyyden alkamisajankohtaa.
Korkoero euroon pienenee maiden pyrkiessä EMU-jäsenyyteen.
Lainanoton edullisuus, talouskasvu ja väestön vaurastuminen ovat lisänneet uusien asuntojen kysyntää ja korjausrakentamista. VTT arvioi, että tänä vuonna Baltian maissa valmistuu yhteensä noin 15 000 asuntoa. Rakennuslupia on myönnetty valmistuneisiin verrattuna yli kaksinkertaiselle määrälle.

Venäjä

Korkea öljyn hintataso tukee Venäjän talouskasvua. Nordea arvioi syyskuussa Venäjän BKT:n kasvavan tänä vuonna 6,2 prosenttia ja kahden seuraavan vuoden aikana 6,0 ja 5,5 prosenttia. Venäjän keskuspankki ennusti elokuussa vuoden 2007 BKT:n kasvuksi 6 prosenttia edellyttäen, että Ural-öljylaadun tynnyrihinta on keskimäärin 61 USD. Jos tynnyrihinta olisi 45 USD, kasvu jäisi 5 prosenttiin, ja korkeammalla 75 USD tynnyrihinnalla kasvuvauhti nousisi 6,4 prosenttiin. Inflaatio oli viime vuonna 12,6 prosenttia ja se hidastuu tänä vuonna Nordean arvion mukaan 9,8 prosenttiin.
Investointien kasvuvauhti on ensi vuotta lukuun ottamatta edelleen kaksinumeroinen ja lähivuosina edelleen selvästi nopeampi kuin EU:ssa ja Pohjoismaissa keskimäärin. Hyvän tulokehityksen ansiosta kotitalouksien kulutuksesta on tullut kasvun päämoottori.
Yksityinen kulutus kasvaa tänä vuonna 12,5 prosenttia ja se muodostaa puolet BKT:sta. Keskiluokan vaurastuminen on vahvistanut vapaarahoitteisten asuntojen kysyntää suurissa kaupungeissa kuten Moskovassa ja Pietarissa.

TOIMIALOJEN TULOSKEHITYS

KIINTEISTÖTEKNISET PALVELUT

Kiinteistöteknisten palveluiden liikevaihto tammi-syyskuussa oli 1 009,2 milj. euroa (1-9/2005: 994,7 Me). Huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan osuus toimialan liikevaihdosta nousi 65 prosenttiin (60 %).

Vuoden 2006 alussa teollisuuden sähkö- automaatio- ja LVI- toimintoja siirrettiin Suomessa YIT Kiinteistötekniikka Oy:stä Teollisuus- ja verkkopalvelut toimialaan. Siirrettyjen liiketoimintojen liikevaihto 1-12/2005 oli 58,9 milj. euroa.

Toimialalla jatkettiin kannattavuuden parantamista. Liikevoitto kasvoi 47 prosenttia ja oli 52,6 milj. euroa (35,8 Me).
Liikevoittoprosentti oli tammi-syyskuussa 5,2 prosenttia (3,6 %).
Vuoden 2006 kolmannella vuosineljänneksellä liikevoittoprosentti parani 6,3 prosenttiin (4,1 %).

Tilauskanta kauden lopussa oli 582,7 milj. euroa (575,7 Me).

Kauden lopussa toimialan palveluksessa oli 11 456 henkeä (11 941).

Vuoden 2006 aikana liiketoimintoja on täydennetty Ruotsissa ja Norjassa useilla pienillä yrityskaupoilla strategian mukaisesti.
Kauppojen myötä YIT:n palvelukseen siirtyi Ruotsissa yhteensä 48 henkilöä ja Norjassa 30 henkilöä.

Kiinteistötekniset palvelut -toimialan liikevaihto maittain

1-9/2006 (1-9/2005) Osuus toimialan liikevaihdosta 1-9/2006 Ruotsi 383,3 Me (381,2 Me) 38 % Suomi 237,8 Me **) (307,9 Me) *) 23 % Norja 249,9 Me (217,6 Me) 25 % Tanska 101,7 Me (88,2 Me) 10 % Viro, Latvia, Liettua ja Venäjä 36,5 Me (-) *) 4 % Yhteensä 1 009,2 Me (994,7 Me) 100 %

*) Kiinteistöteknisten palveluiden Baltian maiden ja Venäjän liiketoiminnoista muodostettiin itsenäinen maaryhmä vuoden 2006 alusta alkaen. Liiketoiminnot ovat aiemmin sisältyneet samaan kokonaisuuteen Suomen toimintojen kanssa. Baltian maiden ja Venäjän liiketoimintojen liikevaihto vuonna 2005 oli 38,7 milj. euroa.

**) Vuoden 2006 alussa teollisuuden sähkö- automaatio- ja LVI- toimintoja siirrettiin Suomessa YIT Kiinteistötekniikka Oy:stä Teollisuus- ja verkkopalvelut toimialaan. Siirrettyjen liiketoimintojen liikevaihto 1-12/2005 oli 58,9 milj. euroa.

Ruotsissa hyvä markkinatilanne

Ruotsissa talous on vuonna 2006 kehittynyt hyvin. Taloteknisten töiden markkinatilanne säilyi kauden aikana hyvänä sekä teollisuudessa että rakennusalalla. Huolto- ja kunnossapitotyöt lisääntyivät viimevuotisesta.

Kauden aikana Wasabröd AB:n kanssa solmittiin ulkoistussopimus koskien kunnossapitotöiden hallinnointia ja kehittämistä.
Pitkäjänteisen huoltosuunnitelman avulla pyritään vähentämään akuutteja kunnossapitotöitä ja tehostamaan tuottavuutta. Sopimus jatkuu vuoden 2010 loppuun asti ja sen myötä 10 työntekijää siirtyi Wasabrödiltä YIT:lle.

Vuodesta 2002 voimassa ollutta Öresundsbron huoltosopimusta jatkettiin kahdella vuodella. YIT vastaa Malmön ja Kööpenhaminan välillä kulkevan 16 kilometrin mittaisen sillan sähkö-, ilmanvaihto- , putkisto- ja jäähdytyslaitteistojen huollosta ja kunnossapidosta.

Skanskalta saatiin tilaus sähkötöistä sekä hälytys- ja valvontalaiteasennuksista Bothnia Linen rautatie- ja huoltotunneleihin. Hanke käynnistyy syksyllä 2006 ja jatkuu syyskuuhun 2007 asti.

Suomessa talotekniikan kasvu jatkui

Talotekniikan markkinat ovat vuonna 2006 kasvaneet Suomessa rakentamista nopeammin sekä liike- että asuntorakentamisessa.
Erityisesti kiinteistöautomaatioon, energiatehokkuuteen ja turvallisuuteen liittyvien ratkaisujen kysyntä on lisääntynyt.

Kauden aikana sovittiin LVIS-, tele-, turva- ja automaatiojärjestelmien toimittamisesta Helsingin Ruskeasuolle rakennettavaan VVO:n toimistotaloon. Turussa Kakolanmäen jätevedenpuhdistamoon toimitetaan LVI- ja sähkötyöt sekä rakennusautomaatio. YIT Rakentamispalvelut vastaa VVO:n toimistotalohankkeessa talonrakentamisesta ja maarakennustöistä ja Kakolanmäen jätevedenpuhdistamossa täydennyskoneiston toimittamisesta.

Kiinteistöteknisen huollon ja kunnossapidon markkinoilla kysyntä jatkui vilkkaana. Fortek Oy:n kanssa solmittiin huolto- ja ylläpitosopimus koskien Stora Enson Veitsiluodon tehdasta sekä Berner Oy:n kanssa koskien yhtiön kiinteistöjä Helsingin Herttoniemessä. Kuopiossa VIP-Juicemaker Oy:n kanssa tehtyä kunnossapidon kumppanuussopimusta laajennettiin ja jatkettiin kolmella vuodella.

Lokakuussa YIT ja Finnair solmivat aiesopimuksen, jonka mukaan Finnairin kiinteistö- ja toimitilapalvelut siirtyvät YIT:n hoidettaviksi seuraavaksi viideksi vuodeksi. Sopimuksen myötä noin 50 työntekijää siirtyy 1.1.2007 YIT:n palvelukseen.

Kiinteistöjohtamispalveluiden kysyntä lisääntyi johtuen kansainvälisten sijoittajien kiinnostuksesta Suomen kiinteistömarkkinoihin. Kauden aikana päivitettiin kiinteistöjohtamisen sopimukset Pohjola-Yhtymän ja Saton kanssa.
Uusia energiajohtamisen palvelusopimuksia solmittiin Strömforssin, Muuratpuu Pohjosen, Mikkelin Puhelimen ja Soini-yhtiöiden kanssa.

Norjassa rakentaminen jatkui vilkkaana

Sekä liike- että asuntorakentaminen on Norjassa ollut edellisvuotista vilkkaampaa. Korjausrakentamisessa markkinatilanne on jatkunut hyvänä. Energian hinnan nousu lisää investointeja energiansäästöteknologiaan.

YIT toimittaa talotekniset kokonaisratkaisut Block Berge Bygg AS:n rakentamaan ns. Skattens Husiin Stavangerin ulkopuolelle sekä Hus og Hyttebygg AS:n rakentamaan poliisilaitokseen ja sellitiloihin Skieniin.

Molempiin toimituksiin kuuluvat sähkö- ja ilmanvaihtojärjestelmät ClimaCeil-ratkaisua hyödyntäen. Eri veroviranomaisten yhteiseen toimitaloon, Skattens Husiin, toimitetaan lisäksi kulunvalvonta-, putkisto- ja lämmönvaihtojärjestelmät. Skienin poliisitaloon toteutetaan tietotekniset ja audiovisuaaliset ratkaisut. Työt valmistuvat vuoden 2007 lopulla.

Oslossa YIT sai tilauksen puolustusministeriön uusiin toimitiloihin toimitettavista kokoushuoneiden audiovisuaalisista järjestelmistä sekä turvaratkaisuista.

Tanskassa taloteknisten palvelujen kysyntä kasvoi

Tanskan talouden vakaa kehitys on saanut rakentamisen täyteen vauhtiin. Taloteknisten asennustöiden kysyntä kasvoi kauden aikana teollisuudessa sekä julkisten ja liiketilojen osalta.
Teknisen kunnossapidon kysyntä ja palvelujen ulkoistaminen lisääntyivät. Telakka- ja meriteollisuudessa markkinat kasvoivat vakaasti. Verkkopalveluiden markkinoilla jatkui tietoliikenneoperaattorien siirtyminen 3G-teknologiaan.

Taloteknisiä toimituksia toteutettiin kauden aikana Århusin yliopiston korjausrakentamishankkeeseen sekä yhteistyössä Davidsen Partnere A/S:n kanssa Toyotan autoliikeeseen Koldingiin. Tanskan teknilliseen yliopistoon kuuluvan Scion DTU:n kanssa sovittiin uusista ilmanvaihtojärjestelmien toimituksista.

Telakkateollisuudessa YIT toteutti nopealla aikataululla laivaosaston asennustyöt A.P. Mollerille. Odensen telakalla rakennettavan maailman suurimman rahtilaivan yksi osasto tuhoutui tulipalossa. YIT vastasi uuden 12-kerroksisen osaston kaikkien sähkölaitteiden suunnittelusta ja asennuksesta.

SEAS Distribution A.M.B.A:lta saatiin tilaus Sealandissa sijaitsevan korkeajännitteisen voimalinjan kunnostamisesta.

Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Venäjällä talotekniikka lisääntyy

Kiinteistöteknisten palvelujen markkinat ovat vuonna 2006 kehittyneet vakaasti Baltian maissa. Venäjällä Pietarissa ja Moskovassa talotekniikan kysyntä on kasvanut nopeasti.

YIT:n toiminta-alueella on käynnistymässä investointeja, jotka lisäävät taloteknisten järjestelmien suunnittelun ja asennuksen kattavien Design&Build-hankkeiden kysyntää. Myös teknisten huoltopalvelujen ja kiinteistöjohtamispalvelujen markkinat kasvavat.

Liettuassa sovittiin AB Vilniaus Akropoliksen kanssa taloteknisten kokonaisratkaisun toimittamisesta Panevezysissä sijaitsevaan Maxima- markettiin. Venäjällä Kamerovon jäähalliin toimitetaan paikalliselle urakoitsijalle, Artaksentille, talotekninen kokonaisratkaisu sisältäen LVISA-järjestelmät, veden jäädytyslaitteet sekä hallin valaistuksen suunnittelu- ja asennustyöt.

Merkittäviä talotekniikkatoimituksia oli käynnissä Liettuassa Kaunas Akropolis -ostoskeskukseen sekä Venäjällä Cherepovetsin jäähalliin. Pietarissa jatkuivat asuntohankkeet yhteistyössä YIT Rakentamispalveluiden kanssa ja Virossa Tornimäe Hotellin sähkötyöt.

RAKENTAMISPALVELUT

Rakentamispalveluiden liikevaihto tammi-syyskuussa kasvoi 14 prosenttia edellisvuotisesta ja oli 1 055,9 milj. euroa (925,3 Me).
Kunnossapitoliiketoiminnan osuus liikevaihdosta oli 7 prosenttia (3 %). Liikevaihdosta 75 prosenttia tuli Suomesta, 14 prosenttia Venäjältä, 11 prosenttia Virosta, Latviasta ja Liettuasta sekä alle prosentti muista maista.

Liikevoitto kasvoi 12 prosenttia ja nousi 120,8 milj. euroon (107,7 Me). Liikevoittoprosentti pysyi erinomaisena ja oli 11,4 prosenttia (11,6 %).

Tilauskanta kasvoi 28 prosenttia ja nousi 1 524,4 milj. euroon (1 193,8 Me).

Toimialan palveluksessa oli kauden lopussa 5 511 henkeä (4 937).

Asuntokysyntä jatkui hyvänä

Vapaarahoitteisten asuntojen kysyntä on vuonna 2006 pysynyt hyvänä kaikilla YIT:n markkina-alueilla Suomessa, Moskovan ympäristössä, Pietarissa ja Baltian maiden pääkaupungeissa.

Suomessa on edetty suunnitellusti vapaa-ajanasuntojen rakentamisessa. Kolmannen vuosineljänneksen aikana solmittiin sopimukset vapaa-ajan asuntojen toteuttamisesta Pyhätunturin ja Sappeen hiihtokeskuksiin. Vapaa-ajan asuntohankkeista on sovittu yhteensä kymmenessä kohteessa.

Asuntojen hinnat nousivat katsauskauden aikana Suomessa maltillisesti. Baltian maissa ja erityisesti Venäjällä hintojen nousu on ollut merkittävää.

YIT:n rakentamien vapaarahoitteisten asuntojen keskimääräinen myyntihinta heinä-syyskuussa on Venäjällä noussut 40 prosenttiin ja Baltian maissa 60 prosenttiin Suomessa myytyjen asuntojen keskimääräisestä myyntihinnasta.

YIT aloittaa viimevuotista enemmän asuntoja

Asuntojen perustajaurakoinnin markkinanäkymien arvioidaan pysyvän hyvinä kaikilla YIT:n markkina-alueilla. Suomessa asuntokysyntää pitävät yllä muuttoliike, työllisyyden paraneminen, kuluttajien myönteiset näkemykset oman taloutensa kehittymisestä sekä maltillinen korkokehitys. Venäjällä ja Baltiassa asuntokysyntä kasvaa johtuen voimakkaasta talouskasvusta, kotitalouksien hyvästä tulokehityksestä sekä tarpeesta parantaa asumisen laatua. Syyskuun lopussa YIT:llä oli valmiita myymättömiä asuntoja Suomessa 174 kappaletta (9/2005: 182). Venäjällä ja Baltiassa valmiita myymättömiä asuntoja ei ollut yhtään.

Venäjällä kasvatetaan asuntorakentamista lisäämällä aloituksia nykyisillä toiminta-alueilla sekä laajentumalla näiden ympärillä sijaitseviin ns. satelliittikaupunkeihin. Lisäksi tavoitteena on laajentaa toimintaa lähivuosina Venäjällä myös muihin yli miljoonan asukkaan kaupunkeihin.

YIT rakentaa asuntoja tällä hetkellä Pietarissa, Moskovassa ja Moskovan ympäristössä. Vuonna 2007 asuntorakentaminen käynnistetään myös Kazanissa ja Jaroslavlissa.

Asuntorakentaminen 1-9/2006 (1-9/2005), kpl Suomi Venäjä Viro, Latvia, Liettua Vapaa- Valtion Yhteensä Yhteensä Yhteensä rahoit- rahoitta- teiset mat, vuokra- asunnot ja kilpailu- urakat Myytyjä 1 916 - 1 916 1 633 502 (2 387) (-) (2 387) (1 005) (678) Aloitettuja 2 425 158 2 583 974 500 (2 497) (80) (2 577) (464) (791) Rakenteilla kauden lopussa 3 453 158 3 611 6 218 1 790 (2 937) (132) (3 069) (3 551) (1 177) Valmistui 2 389 153 2 542 - 238 (2 396) (106) (2 502) (466) (201) Valmiita myymättömiä kauden lopussa 174 - 174 - - (182) (-) (182) (4) (-)

Asuntorakentaminen sisältää myös vapaa-ajan asunnot.

Tonttivarantoa vahvistettiin Venäjällä

Venäjällä YIT on laajentanut toimintaansa vuonna 2006 tonttikaupoin kahteen uuteen kaupunkiin. Toukokuussa YIT hankki ensimmäisen tontin investointioikeuden Kazanista ja lokakuussa Jaroslavlista.
Kazan sijaitsee Tatarstanin alueella Volga ja Kazanka jokien yhtymäkohdassa. Kaupungissa on noin 1,1 milj. asukasta. Noin 600 000 asukkaan Jaroslavl sijaitsee 250 kilometriä Moskovasta koilliseen.

Pietarissa YIT voitti syyskuussa huutokaupoissa kahden tontin investointioikeudet.
Katsauskauden jälkeen YIT hankki Moskovassa investointioikeudet kaupungin eteläosassa sijaitsevaan tonttiin.

Kazanista hankitulle tontille voidaan rakentaa yli 1 000 asuntoa, Jaroslavlin tontille noin 160 asuntoa, Pietarista nyt hankituille tonteille noin 2 200 asuntoa ja Moskovan kaupungin tontille 150 asuntoa. Tontit rakennetaan vaiheittain. Rakennustyöt on tavoitteena aloittaa kaikilla tonteilla vuonna 2007.

Suomessa maanhallinnassa panostettiin hyvään tonttivarantoon ja sen nopeaan kiertoon sekä pitkäaikaisiin aluekehityshankkeisiin yhteistyössä maanomistajien ja kuntien kanssa.

YIT hankki Tampereen kaupungin järjestämässä tonttiluovutuskilpailussa Ratinan alueelta asuntotontteja, joiden rakennusoikeuden määrä on 15 200 krs-m2. Vaasassa solmittiin kaupungin kanssa aiesopimus Vaskiluodon alueen tonttivarauksesta.

Tonttivaranto 30.9.2006 (30.9.2005) Rakennusoikeudet ja kaavoitusmahdollisuudet, 1 000 krs-m2

Suomi Venäjä Viro, Latvia, Liettua Asuntotontit 1 793 784 308 (1 552) (484) (204) Toimitilatontit 969 444 33 (788) (16) (-) Yhteensä 2 762 1 228 341 (2 340) (500) (204) Tonttivarantoon sidottu pääoma, milj. euroa 297,5 58,4 43,3 (262,5) (29,0) (24,9)

Tonttivaranto sisältää valmiiksi kaavoitetut tontit sekä arvion kaavakehitysvaiheessa olevien alueiden mahdollisesti toteutuvasta rakennusoikeudesta. Yhteistyössä maanomistajien kanssa tehtävien aluekehittämissopimusten tuomat rakennusoikeudet ovat YIT:n taseen ulkopuolella siihen asti, kun toteutuvan kaavan osat vuorollaan tulevat rakennettaviksi.

Toimisto-, liike- ja logistiikkarakentamisessa kysyntä elpyy

Kauppa- ja logistiikkatilojen markkinatilanne jatkui hyvänä kauden aikana. Myös uusien toimistorakennusten kysyntä parani huolimatta tilojen vajaakäyttöasteen lievästä noususta. Uudisrakentaminen lisääntyi kauden aikana. Lisäksi useat kiinteistönomistajat muuttavat toimistokiinteistöjä muihin käyttötarkoituksiin kuten asunnoiksi tai hotelleiksi.

Teollisuuden rakennusinvestoinnit pysyivät vähäisinä. Kilpailu- urakoina toteutettavissa kohteissa markkinatilanne säilyi kireänä sekä uudis- että korjausrakentamisessa.

Toimistorakentamisessa VVO-Yhtymän kanssa solmittiin sopimus uuden pääkonttorin toteuttamisesta Helsinkiin. YIT vastaa hankkeessa rakentamisen lisäksi maarakennus- ja talotekniikkatöistä.

Kauppakeskusten kehittämishankkeissa YIT sai hallintaansa Espoossa Länsiväylän varrelta tontit Martinsilta Retail Village - kokonaisuuden rakentamista varten. Rakennustöiden arvioidaan käynnistyvän syksyllä 2007. Riihimäellä käynnistettiin kauppakeskus Elektronin rakennustyöt.

Venäjällä sovittiin pitkään jatkuneen yhteistyön seurauksena Fordin autotehtaan laajennuksen toteuttamisesta Vsevolozkiin Leningradin alueelle. Virossa solmittiin sopimus Opelin ja Chevroletin automyymälän ja huoltokeskuksen rakentamisesta. Hanke valmistuu kesällä 2007.

Infrarakentamisessa jatkui hyvä markkinatilanne

Maa- ja vesirakentamisessa markkinatilanne säilyi hyvänä. Espoon kaupungilta saatiin tilaukset koskien Linnuntien ja Linnunlauluntien sekä Otamäentien rakentamista. Mikkelin kaupungin kanssa tehtiin sopimus satamasillan rakentamisesta kaupungin matkakeskukseen. YIT:n markkinaosuus Suomen valtion yleisten teiden kunnossapidosta nousi 20 prosenttiin.

Turun seudun puhdistamon kanssa tehtiin sopimus täydennyskoneiston toimittamisesta rakenteilla olevaan Kakolanmäen jätevedenpuhdistamoon. YIT toimittaa hankkeeseen myös LVI- ja sähkötyöt sekä rakennusautomaation.

TEOLLISUUS- JA VERKKOPALVELUT

Teollisuus- ja verkkopalveluiden liikevaihto kasvoi tammi- syyskuussa 21 prosenttia ja oli 352,9 milj. euroa (291,3 Me).
Kunnossapitoliiketoiminnan osuus oli 60 prosenttia liikevaihdosta (76 %). Liikevaihdosta 94 prosenttia tuli Suomesta ja 6 prosenttia muista maista.

Liikevoitto laski 54 prosenttia ja oli 12,8 milj. euroa (27,9 Me).
Liikevoittoprosentti oli 3,6 prosenttia (9,6 %).

Toimialan liikevoitto heikkeni johtuen verkkopalveluiden heikosta markkinatilanteesta sekä kustannuksista, jotka aiheutuivat verkkopalveluissa käytyjen yt-neuvottelujen seurauksena tehtävistä henkilöstövähennyksistä.

Tilauskanta kauden lopussa oli 180,3 milj. euroa (158,3 Me).
Verkkopalveluiden tilauskanta perustuu asiakkailta saatuihin ennusteisiin.

Toimialan palveluksessa oli kauden lopussa 4 895 henkilöä (4 275).

Teollisuuden kunnossapidossa uusia kumppanuussopimuksia

Teollisuuden kunnossapidon kysyntä jatkui vilkkaana. Kauden aikana solmittiin uusia kunnossapidon ulkoistussopimuksia. Lisäksi tehtiin mittavia huoltoseisokkitöitä mm. Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksella ja Botnian Kemin sellutehtaalla.

Metsä-Botnian kanssa solmittiin aiesopimus Botnian Rauman ja Äänekosken sellutehtaiden kunnossapidon ulkoistamisesta. Sopimuksen myötä YIT:n ja Metsä-Botnian yhteisyritys Botnia Mill Service vastaa vuoden 2007 alusta lukien Metsä-Botnian kaikkien Suomen tehtaiden kokonaisvaltaisesta kunnossapidosta. Sopimuksen myötä Botnia Mill Servicen palvelukseen siirtyy noin 100 henkilöä.

Teollisuuden projekteissa hyvä kysyntä jatkui

Teollisuuden investointiprojektien markkinatilanne säilyi suotuisana. Neste Oilin Porvoon jalostamolla Diesel-projektin työt jatkuivat katsauskauden loppuun saakka. Neste Oilin Naantalin öljynjalostamolle toteutettiin mittavat putkisto- ja laiteasennukset. Lisäksi tehtiin automaatiojärjestelmän uusimiseen liittyvät asennustyöt ja sähköverkon käytettävyyden parantamiseen liittyvät kojeistojen ja keskusten uusimistyöt.

Kvaerner Powerille toimitettiin mittavat soodakattilan korkeapaineputkistoesivalmisteet Brasilian Mucuriin rakennettavaan Suzano Papel e Celulosen sellutehtaaseen. Ruotsissa toteutettiin modernisointeihin ja huoltoseisokkeihin liittyviä putkistoprojekteja Ringhals 3:n, Forsmark 2:n ja Oskarshamn 2:n ydinvoimalaitoksiin yhteistyössä YIT Sverige AB:n kanssa.

Alstom Finland Oy:ltä saatiin tilaus savukaasujen puhdistusjärjestelmään liittyvästä toimituksesta Ekokemin Riihimäen jätteenpolttolaitokseen.

Verkkopalveluissa heikko markkinatilanne

Verkkopalvelut-liiketoimintaryhmässä käytiin katsauskaudella yhteistoimintaneuvottelut toiminnan tehostamiseksi ja työvoiman vähentämiseksi. Yhteistoimintaneuvotteluissa henkilöstön vähentämistarpeeksi tarkentui 308 henkilöä. Vähentämistarpeesta 92 toteutetaan eläkejärjestelyin, lomautuksin, tehtäväsiirroin ja muilla ratkaisuilla. 216 henkilöä irtisanotaan tuotannollisin ja taloudellisin perustein. Aktiiviset työllistämistoimenpiteet jatkuvat myös irtisanottujen osalta. Verkkopalvelut- liiketoimintaryhmässä työskenteli YT-neuvottelujen alkaessa noin 1 200 henkilöä.

Työvoiman vähentämistarpeen taustalla oli liiketoimintaryhmän markkinatilanteen merkittävä ja pysyväisluontoinen heikentyminen vuoden 2006 aikana. Teleoperaattoreiden investoinnit sekä kunnossapito- ja viankorjaustyöt ovat vähentyneet ja laajakaistaliittymien toimitushuippu on ohitettu.

Sopeuttamistoimien myötä YIT:n resurssit vastaavat muuttunutta liiketoimintaympäristöä ja vähentynyttä kysyntää. Jatkossa verkkopalveluissa tavoitellaan kasvua teknisistä lähitukipalveluista sekä kuluttajille tarjottavista uusista asennuspalveluista.

Katsauskaudella merkittävin käynnissä ollut toimitus liittyi Suomen EU-puheenjohtajuuskauden tapahtumiin. YIT toimittaa eri puolilla Suomea järjestettävissä tilaisuuksissa tarvittavien tietoliikenneyhteyksien rakennus- ja asennuspalvelut TeliaSonera Finlandille.

TAPAHTUMAT KATSAUSKAUDEN JÄLKEEN

OMX:n Kööpenhaminan, Tukholman ja Helsingin pörsseissä otettiin 2.10.2006 käyttöön yhteinen pohjoismainen lista. YIT kuuluu markkina-arvoltaan ryhmään Suuret yhtiöt sekä toimialaluokkaan Teollisuustuotteet ja -palvelut.

NÄKYMÄT VUODELLE 2006

Arvioimme, että vuoden 2006 liikevaihto ja tulos ennen veroja kasvavat viimevuotisista.

Helsingissä, 26. lokakuuta 2006

Hallitus OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2006: TAULUKKO-OSA

1. Konsernitilinpäätös 1.1. - 30.9.2006

Tuloslaskelma Tase Laskelma oman pääoman muutoksista Rahavirtalaskelma Vastuusitoumukset Hankitut ja myydyt liiketoiminnot Liikevaihto, liikevoitto ja tilauskanta segmenteittäin

2. Muita YIT-konsernin tunnuslukuja

Tunnusluvut Konsernin kehitys vuosineljänneksittäin Liikevaihto, liikevoitto ja tilauskanta segmenteittäin vuosineljänneksittäin

1. KONSERNITILINPÄÄTÖS 1.1. - 30.9.2006

IFRS-tilinpäätöskäytäntö

Segmenttijako

YIT:n toimialarakennetta tiivistettiin 1.6.2005 yhdistämällä Teollisuuden palvelut ja Tietoverkkopalvelut yhdeksi Teollisuus- ja verkkopalvelut -segmentiksi. YIT:n liiketoiminta jakautuu nyt kolmeen liiketoimintasegmenttiin, jotka ovat Kiinteistötekniset palvelut, Rakentamispalvelut ja Teollisuus- ja verkkopalvelut.
Teollisuus- ja verkkopalvelut -segmentin vertailuluvut vuodelta 2005 on laadittu yhdistämällä Teollisuuden palveluiden ja Tietoverkkopalveluiden taloudelliset luvut.

Vuoden 2006 alussa teollisuuden sähkö-, automaatio- ja LVI- toimintoja siirrettiin Suomessa YIT Kiinteistötekniikka Oy:stä Teollisuus- ja verkkopalvelut segmenttiin. Siirrettyjen liiketoimintojen liikevaihto 1-12/2005 oli 58,9 milj. euroa.

TULOSLASKELMA (milj. e)

IFRS IFRS muutos, % IFRS 1-9/2006 1-9/2005 1-12/2005 Liikevaihto 2 376,3 2 163,8 10 3 023,8 - Suomen ulkopuolisen liiketoiminnan osuus 1 047,7 921,0 14 1 326,6 Liiketoiminnan tuotot ja kulut -2 187,1 -1 985,1 10 -2 772,9 Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta 0,8 0,5 60 0,7 Poistot ja arvonalentumiset -17,6 -16,7 5 -23,9 Liikevoitto 172,4 162,5 6 227,7 % liikevaihdosta 7,3 7,5 - 7,5 Rahoitustuotot 2,3 1,3 77 1,9 Kurssierot -1,8 2,6 *) 2,0 Rahoituskulut -14,8 -12,8 16 -16,8 Voitto ennen veroja 158,1 153,6 3 214,8 % liikevaihdosta 6,7 7,1 - 7,1 Tuloverot -43,6 -40,2 8 -57,9 Katsauskauden voitto 1) 114,6 113,4 1 156,9 % liikevaihdosta 4,8 5,2 - 5,2 Jakautuminen Emoyhtiön omistajille 110,7 112,7 -2 155,5 Vähemmistölle 3,9 0,7 *) 1,4 Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos Tulos/osake, e **) 0,88 0,91 -3 1,26 Tulos/osake, e, laimennettu **) 0,87 0,89 -2 1,23

*) Muutos yli 100 prosenttia

**) Osakekohtaiset tunnusluvut on muutettu taulukoissa vertailukelpoisiksi siten, että niissä on huomioitu 24.3.2006 voimaan tullut osakkeen nimellisarvon puolittaminen (split).
Muutosprosentit on laskettu splitiä edeltäneistä arvoista.

1) Veroina on otettu huomioon katsauskauden tulokseen suhteutettu osuus koko tilikauden arvioiduista veroista.

TULOSLASKELMA VIIMEISELTÄ VUOSINELJÄNNEKSELTÄ (milj. e)

IFRS IFRS muutos, % 7-9/2006 7-9/2005 Liikevaihto 789,5 754,8 5 - Suomen ulkopuolisen liiketoiminnan osuus 354,7 326,3 9 Liiketoiminnan tuotot ja kulut -725,1 -682,7 6 Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta 0,4 0,2 *) Poistot ja arvonalentumiset -6,2 -5,6 11 Liikevoitto 58,6 66,7 -12 % liikevaihdosta 7,4 8,8 - Rahoitustuotot 0,6 0,6 - Kurssierot -0,6 0,5 *) Rahoituskulut -5,9 -4,2 40 Voitto ennen veroja 52,7 63,6 -17 % liikevaihdosta 6,7 8,4 - Tuloverot -16,1 -17,0 -5 Katsauskauden voitto 1) 36,7 46,6 -21 % liikevaihdosta 4,6 6,2 - Jakautuminen Emoyhtiön omistajille 35,1 45,7 -23 Vähemmistölle 1,6 0,9 78 Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos Tulos/osake, e **) 0,28 0,36 -22 Tulos/osake, e, laimennettu **) 0,27 0,36 -25

*) Muutos yli 100 prosenttia.

**) Osakekohtaiset tunnusluvut on muutettu vertailukelpoisiksi siten, että niissä on huomioitu 24.3.2006 voimaan tullut osakkeen nimellisarvon puolittaminen (split).

1) Veroina on otettu huomioon katsauskauden tulokseen suhteutettu osuus koko tilikauden arvioiduista veroista.

TASE (milj. e)

IFRS IFRS muutos, % IFRS 30.9.2006 30.9.2005 31.12.2005 VARAT Pitkäaikaiset varat Aineelliset hyödykkeet 85,0 76,1 12 77,1 Liikearvo 248,8 248,8 - 248,8 Muut aineettomat hyödykkeet 14,4 15,0 -4 13,4 Osuudet osakkuusyrityksissä 2,6 1,7 53 1,8 Muut sijoitukset 2,8 2,6 8 3,0 Muut saamiset 10,0 8,8 14 9,4 Laskennalliset verosaamiset 21,5 20,0 8 23,6 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 839,8 672,5 25 685,2 Myyntisaamiset ja muut saamiset 666,4 522,7 27 545,2 Rahavarat 34,3 53,2 -36 80,6 Varat yhteensä 1 925,5 1 621,4 19 1 688,1 OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma 62,8 62,1 1 62,4 Muu oma pääoma 543,8 452,6 20 497,4 Vähemmistöosuus 5,2 4,8 8 3,7 Oma pääoma yhteensä 611,8 519,5 18 563,5 Pitkäaikaiset velat Laskennalliset verovelat 45,0 27,7 62 36,5 Eläkevelvoitteet 10,9 10,6 3 11,6 Varaukset 30,9 30,4 2 30,1 Korolliset velat 264,6 175,3 51 172,4 Muut velat 5,7 3,3 73 4,4 Lyhytaikaiset velat Ostovelat ja muut velat 748,6 691,1 8 691,2 Varaukset 21,5 13,8 56 15,8 Lyhytaikaiset korolliset velat 186,5 149,7 25 162,6 Oma pääoma ja velat yhteensä 1 925,5 1 621,4 19 1 688,1

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA (milj. e)

Osake- Yli- Vara- Muut Muun- Arvon- Kerty- Vähem- Oma pääoma kurssi- rahas- rahas- toero- muutos- neet mis- pääoma rahas- to tot rahas- rahas- voitto- tön yhteen- to to to varat osuus sä Oma pääoma 1.1.2006 62,4 77,2 0,7 2,5 -3,0 -0,1 420,0 3,7 563,5 Osakemer- kinnät optioilla 0,4 2,4 - - - - - - - Korkojohdan- naisten suojaus - - - - - 0,3 - - - Muuntoerot - - - - 0,4 - - - - Optioiden kirjaus - - - 12,1 - - -10,5 - - Tilikauden voitto - - - - - - 110,7 - - Osingonjako - - - - - - -68,6 - - Muu muutos - - 0,1 - - - -0,4 - - Oma pääoma 30.9.2006 62,8 79,6 0,8 14,6 -2,6 0,2 451,2 5,2 611,8

Osake- Yli- Vara- Muut Muun- Arvon- Kerty- Vähem- Oma pääoma kurssi- rahas- rahas- toero- muutos- neet mis- pääoma rahas- to tot rahas- rahas- voitto- tön yhteen- to to to varat osuus sä Oma pääoma 31.12.2004 61,3 71,5 0,7 1,6 -1,4 - 307,4 4,1 445,4 IAS 32:n ja IAS 39:n käyttöönoton vaikutus - - - - - -0,4 -0,3 - -0,7 Oma pääoma 1.1.2005 61,3 71,5 0,7 1,6 -1,4 -0,4 307,2 4,1 444,7 Osakemer- kinnät optioilla 0,8 4,3 - - - - - - - Korkojohdan- naisten suojaus - - - - - -0,1 - - - Muuntoerot - - - - -1,6 - - - - Optioiden kirjaus - - - 0,9 - - -0,1 - - Tilikauden voitto - - - - - - 112,7 - - Osingonjako - - - - - - -42,9 - - Muu muutos - - - - - - 0,2 - - Oma pääoma 30.9.2005 62,1 75,8 0,7 2,5 -3,0 -0,5 377,1 4,8 519,5

Osake- Yli- Vara- Muut Muun- Arvon- Kerty- Vähem- Oma pääoma kurssi- rahas- rahas-toero- muutos- neet mis- pääoma rahas- to tot rahas- rahas- voitto- tön yhteen- to to to varat osuus sä Oma pääoma 31.12.2004 61,3 71,5 0,7 1,6 -1,4 - 307,4 4,1 445,4 IAS 32:n ja IAS 39:n käyttöönoton vaikutus - - - - - -0,4 -0,3 - -0,7 Oma pääoma 1.1.2005 61,3 71,5 0,7 1,6 -1,4 -0,4 307,2 4,1 444,7 Osakemerkin- nät optioilla 1,1 5,7 - - - - - - - Korkojohdan- naisten suojaus - - - - - 0,3 - - - Muuntoerot - - - - -1,6 - - - - Optioiden kirjaus - - - 0,9 - - 0,1 - - Tilikauden voitto - - - - - - 155,5 - - Osingonjako - - - - - - -42,9 - - Muu muutos - - - - - - 0,1 - - Oma pääoma 31.12.2005 62,4 77,2 0,7 2,5 -3,0 -0,1 420,0 3,7 563,5

RAHAVIRTALASKELMA (MILJ. E)

IFRS IFRS muutos, % IFRS 1-9/2006 1-9/2005 1-12/2005 Liiketoiminnan rahavirrat Tilikauden voitto 113,3 113,4 - 156,9 Suoriteperusteisten erien peruminen 75,7 65,6 15 94,4 Käyttöpääoman muutokset -213,9 -5,0 *) -26,8 Maksetut korot -13,3 -13,6 -2 -20,8 Saadut korot 2,1 0,5 *) 1,3 Maksetut verot -34,0 -27,0 26 -37,0 Liiketoiminnan nettorahavirta -70,1 133,9 - 168,0 Investointien rahavirrat Tytäryritysten ja liiketoimintojen hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla -8,2 -4,7 74 -4,7 Osakkuusyritysten hankinta -0,2 -0,2 - - Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin -21,7 -16,2 34 -23,1 Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin -1,9 -0,8 *) -1,8 Investoinnit sijoituksiin -0,1 -0,3 67 -0,5 Tytäryritysten ja liiketoimintojen myynti 2,5 - - - Aineellisten hyödykkeiden myynti 2,6 4,8 -46 5,1 Aineettomien hyödykkeiden myynti - 0,1 - 0,1 Sijoitusten myynti 0,4 0,3 33 0,4 Investointien nettorahavirta -26,6 -17,0 56 -24,5 Rahoituksen rahavirrat Osakeannista saadut maksut 2,8 5,1 -45 6,7 Lainasaamisten vähennys 0,1 0,3 -67 - Lyhytaikaisten lainojen muutos 33,8 -35,1 - -21,5 Pitkäaikaisten lainojen nostot 118,7 1,2 *) - Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -34,5 -23,6 46 -36,4 Rahoitusleasingvelkojen maksut -1,8 -4,4 -59 -5,1 Maksetut osingot -68,9 -42,9 61 -42,9 Rahoituksen nettorahavirta 50,2 -99,4 - -99,2 Rahavarojen muutos -46,5 17,6 - 44,3 Rahavarat katsauskauden alussa 80,6 36,1 *) 36,1 Valuuttakurssien muutoksen vaikutus 0,2 -0,5 - 0,2 Rahavarat katsauskauden lopussa 34,3 53,2 -36 80,6

*) Muutos yli 100 prosenttia

VASTUUSITOUMUKSET (milj. e)

IFRS IFRS muutos, % IFRS 30.9.2006 30.9.2005 31.12.2005 Omasta puolesta annetut vakuudet - Annetut yrityskiinnitykset 29,3 29,3 - 29,3 - Pantatut arvopaperit 2,0 - - 1,6 Muut vastuusitoumukset - Ostovastuut 313,6 235,2 33 266,8 - Vuokravastuut 192,1 181,5 6 189,2 - Annetut vuokravastuut 3,8 5,7 -33 3,8 - Muut vastuusitoumukset 2,3 1,4 64 0,4 Johdannaissopimuksista johtuva vastuu **) Kohde-etuuksien arvot -- Korko-optiosopimukset 28,4 28,4 - 28,4 -- Koronvaihtosopimukset 95,0 70,0 36 60,0 -- Valuuttatermiinisopimukset 116,2 28,9 *) 70,5 Käyvät arvot -- Korko-optiosopimukset 0,7 0,5 40 0,6 -- Koronvaihtosopimukset 0,3 -0,7 - -0,2 -- Valuuttatermiinisopimukset -1,9 0,8 - -0,8 Ehdolliset saatavat Oikeudenkäynnit 11,1 - - -

*) Muutos yli 100 %

**) Johdannaissopimusten käyvät arvot on siirrytty esittämään nettoarvoisina. Vertailukaudet on muutettu uuden esitystavan mukaisiksi.

HANKITUT LIIKETOIMINNOT

Katsauskaudella Kiinteistötekniset palvelut Ruotsissa ja Norjassa täydensivät liiketoimintojaan strategian mukaisesti. Ruotsissa YIT osti Umeåssa ilmanvaihtotekniikkaan keskittyneen Fläkt Teknik i Umeå AB:n, Kalmarissa putkistoyhtiö AB Smedby Värme & Sanitetin sekä Uppsalassa sähköyhtiö El Perssonin. Norjassa YIT osti kaksi ilmanvaihtoyhtiötä. Mo i Ranassa ostettiin URD Klima Mo AS ja Arendalissa Rune Nilsen Ventilasjon AS.

Vuoden alusta lukien konsernin hankintojen yhteenlasketut hankintahinnat olivat noin 12,0 milj. euroa. Hankintahintoja kohdistettiin aineettomiin oikeuksiin. Hankinnoista ei syntynyt kohdistamatonta liikearvoa.

MYYDYT LIIKETOIMINNOT

Vuoden kolmannella neljänneksellä ei tapahtunut liiketoimintojen myyntejä.

Vuoden alusta lukien konsernin liiketoimintojen myyntien yhteenlasketut myyntihinnat olivat noin 2,7 milj. euroa. Myytyjen nettovarojen arvo oli noin 1,6 milj. euroa ja myyntivoitto ennen veroja noin 1,2 milj. euroa.

LIIKEVAIHTO SEGMENTEITTÄIN (milj. e)

IFRS IFRS muutos, % IFRS 1-9/2006 1-9/2005 1-12/2005 Kiinteistötekniset palvelut *)1 009,2 994,7 1 1 398,4 Rakentamispalvelut 1 055,9 925,3 14 1 298,3 Teollisuus- ja verkkopalvelut *) 352,9 291,3 21 398,8 Muut erät -41,7 -47,5 -12 -71,7 YIT-konserni yhteensä 2 376,3 2 163,8 10 3 023,8

LIIKEVOITTO SEGMENTEITTÄIN (milj. e)

IFRS IFRS muutos, % IFRS 1-9/2006 1-9/2005 1-12/2005 Kiinteistötekniset palvelut 52,6 35,8 47 56,8 Rakentamispalvelut 120,8 107,7 12 143,1 Teollisuus- ja verkkopalvelut 12,8 *) 27,9 -54 39,1 Muut erät -13,8 -8,9 55 -11,3 YIT-konserni yhteensä 172,4 162,5 6 227,7

*) Teollisuus- ja verkkopalvelut -toimialan liikevoittoon vuoden 2006 kolmannella neljänneksellä sisältyy 5,1 milj. euroa Verkkopalveluiden sopeuttamiskustannuksia.

TILAUSKANTA SEGMENTEITTÄIN KAUDEN LOPUSSA (milj. e)

IFRS IFRS muutos, % IFRS 9/2006 9/2005 12/2005 Kiinteistötekniset palvelut 582,7 575,7 1 492,0 Rakentamispalvelut 1 524,4 1 193,8 28 1 242,6 Teollisuus- ja verkkopalvelut 180,3 158,3 14 173,3 Muut erät -41,2 -46,4 -11 -29,1 YIT-konserni yhteensä 2 246,2 1 881,4 19 1 878,8

2. MUITA YIT-KONSERNIN TUNNUSLUKUJA

TUNNUSLUVUT

IFRS IFRS muutos, % IFRS 9/2006 9/2005 12/2005 Tulos/osake, e **) 0,88 0,91 -3 1,26 Tulos/osake, e, laimennettu **) 0,87 0,89 -2 1,23 Oma pääoma/osake, e **) 4,83 4,14 17 4,49 Osakkeen keskikurssi kauden aikana, e **) 19,11 13,05 46 13,99 Osakkeen kurssi kauden lopussa, e **) 18,27 17,65 4 18,07 Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa, milj. e 2 294,4 2 193,2 5 2 254,4 Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän painotettu keskiarvo, 1 000 kpl **) 125 154 123 256 2 123 544 Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän painotettu keskiarvo, 1 000 kpl, laimennettu **) 126 735 126 346 - 126 522 Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä kauden lopussa, 1 000 kpl **) 125 581 124 260 1 124 794 Korollinen nettovelka kauden lopussa, milj. e 416,8 271,8 53 254,4 Sijoitetun pääoman tuotto, viimeiset 12 kk, % 2) 25,2 23,7 - 26,4 Omavaraisuusaste, % 34,6 34,6 - 36,3 Velkaantumisaste, % 68,1 52,3 - 45,1 Bruttoinvestoinnit pysyviin vastaaviin, milj. e 29,9 22,3 34 30,1 % liikevaihdosta 1,3 1,0 - 1,0 Tilauskanta kauden lopussa, milj. e 3) 2 246,2 1 881,4 19 1 878,8 - josta Suomen ulkopuolista tilauskantaa 908,5 722,6 26 752,4 Henkilöstö keskimäärin 21 704 21 330 2 21 194

2) Laskettu ajalta 1.10.2005 - 30.9.2006 käyttäen 30.9.2005 ja 30.9.2006 taseen lukuja.

3) Tulouttamaton osuus sitovasti saaduista tilauksista.

KONSERNIN KEHITYS VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN I/2005-III/2006

IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS I/ II/ III/ IV/ I/ II/ III/ 2005 2005 2005 2005 2006 2006 2006 Liikevaihto, milj. e 663,9 745,1 754,8 860,0 768,8 818,0 789,5 Liikevoitto, milj. e 40,1 55,7 66,7 65,2 53,7 60,1 58,6 - prosenttia liikevaihdosta 6,0 7,4 8,8 7,6 7,0 7,3 7,4 Rahoitustuotot, milj. e 0,3 0,4 0,6 0,6 1,3 0,4 0,6 Kurssierot, milj. e 1,5 0,6 0,5 -0,6 -0,6 -0,6 -0,6 Rahoituskulut, milj. e -4,5 -4,1 -4,2 -4,0 -4,3 -4,6 -5,9 Voitto ennen veroja, milj. e 37,4 52,6 63,6 61,2 50,1 55,3 52,7 - prosenttia liikevaihdosta 5,6 7,1 8,4 7,1 6,5 6,8 6,7 Taseen loppusumma, milj.e 1508,2 1612,2 1621,4 1688,1 1722,0 1847,2 1925,5 Tulos/osake, e **) 0,23 0,32 0,36 0,35 0,29 0,31 0,28 Oma pääoma/osake, e **) 3,48 3,77 4,14 4,49 4,23 4,54 4,83 Osakkeen päätöskurssi, e **) 10,92 13,80 17,65 18,07 22,38 19,17 18,27 Markkina-arvo, milj. e 1338,6 1711,2 2193,2 2254,4 2792,9 2406,7 2294,4 Sijoitetun pääoman tuotto, % 19,7 21,8 23,7 26,4 28,1 28,2 25,2 Omavaraisuusaste, % 30,1 31,8 34,6 36,3 33,5 34,5 34,6 Korollinen nettovelka kauden lopussa, milj. e 368,1 313,6 271,8 254,4 334,2 342,5 416,8 Velkaantumisaste, % 85,6 66,6 52,3 45,1 62,7 59,5 68,1 Bruttoinvestoinnit, milj. e 7,0 14,1 22,3 30,1 9,1 18,7 29,9 Tulouttamaton tilauskanta kauden lopussa, milj. e 1909,4 1999,2 1881,4 1878,8 2007,2 2151,3 2246,2 Henkilöstö kauden lopussa 21096 21297 21468 21289 21140 21873 22188

**) Osakekohtaiset tunnusluvut on muutettu vertailukelpoisiksi siten, että niissä on huomioitu 24.3.2006 voimaan tullut osakkeen nimellisarvon puolittaminen (split).

LIIKEVAIHTO SEGMENTEITTÄIN (milj. e)

IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS I/ II/ III/ IV/ I/ II/ III/ 2005 2005 2005 2005 2006 2006 2006 Kiinteistötekniset palvelut 319,5 348,0 327,2 403,7 325,6 348,4 335,2 Rakentamispalvelut 272,0 313,8 339,5 373,0 350,8 368,1 337,0 Teollisuus- ja verkkopalvelut 85,6 100,7 105,0 107,5 107,7 116,9 128,3 Muut erät -13,2 -17,4 -16,9 -24,2 -15,3 -15,4 -11,0 YIT-konserni yhteensä 663,9 745,1 754,8 860,0 768,8 818,0 789,5

LIIKEVOITTO SEGMENTEITTÄIN (milj. e)

IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS I/ II/ III/ IV/ I/ II/ III/ 2005 2005 2005 2005 2006 2006 2006 Kiinteistötekniset palvelut 8,2 14,3 13,3 21,0 11,7 19,8 21,1 Rakentamispalvelut 29,4 34,2 44,1 35,4 40,7 40,5 39,6 Teollisuus- ja verkkopalvelut 6,3 9,3 12,3 11,2 5,3 5,0 2,5 Muut erät -3,8 -2,1 -3,0 -2,4 -4,0 -5,2 -4,6 YIT-konserni yhteensä 40,1 55,7 66,7 65,2 53,7 60,1 58,6

TILAUSKANTA SEGMENTEITTÄIN KAUDEN LOPUSSA (milj. e)

IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS I/ II/ III/ IV/ I/ II/ III/ 2005 2005 2005 2005 2006 2006 2006 Kiinteistötekniset palvelut 574,0 602,6 575,7 492,0 517,6 584,1 582,7 Rakentamispalvelut 1131,0 1263,3 1193,8 1242,6 1296,5 1391,8 1524,4 Teollisuus- ja verkkopalvelut 234,4 187,3 158,3 173,3 219,5 208,4 180,3 Muut erät -30,0 -54,0 -46,4 -29,1 -26,4 -33,0 -41,2 YIT-konserni yhteensä 1909,4 1999,2 1881,4 1878,8 2007,2 2151,3 2246,2

Lue lisää

YIT:n 100 miljoonan euron vakuudellisen vihreän joukkovelkakirjalainan listalleottoesite on saatavilla ja 100 miljoonan euron vihreän joukkovelkakirjalainan 2026 ehtomuutokset tulevat voimaan

YIT laskee onnistuneesti liikkeeseen 100 miljoonan euron vakuudellisen vihreän joukkovelkakirjalainan

YIT julkistaa 2026 erääntyvän senioriehtoisen vakuudettoman vihreän kiinteäkorkoisen joukkovelkakirjalainan kirjallisen menettelyn positiivisen tuloksen

Sisäpiiritieto: YIT aloittaa kirjallisen menettelyn hankkiakseen suostumuksia 2026 erääntyvän senioriehtoisen vakuudettoman vihreän kiinteäkorkoisen joukkovelkakirjalainan ehtomuutoksia koskien