YIT:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2006: LIIKEVAIHTO JA TULOS KASVOIVAT

 YIT:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2006: LIIKEVAIHTO JA TULOS KASVOIVAT

YIT-konsernin liikevaihdon ja tuloksen kasvu jatkuivat alkuvuonna.
Liikevaihto kasvoi 13 prosenttia ja tulos ennen veroja 17 prosenttia edellisvuotisesta. Kiinteistöteknisissä palveluissa jatkettiin kannattavuuden parantamista. Toimialan liikevoitto kasvoi  40 prosenttia ja nousi 4,7 prosenttiin liikevaihdosta.
Rakentamispalveluiden liikevaihto kasvoi 23 prosenttia ja liikevoitto 28 prosenttia. Rakentamispalveluiden liikevoittoprosentti oli 11,3.
Teollisuus- ja verkkopalveluissa liikevaihto kasvoi, mutta liikevoitto heikkeni verkkopalveluiden heikosta markkinatilanteesta johtuen. Liikevoittoprosentti oli 4,6 prosenttia.

- Kiinteistöteknisten palvelujen kannattavuuden parantuminen suunnitelmien mukaisesti, menestyminen kaikilla rakentamisen alueilla ja vahva tilauskanta luovat hyvän perustan loppuvuodelle.
Verkkopalveluiden heikko markkinatilanne ei pienen liikevaihtoosuuden takia muuta konsernin koko vuoden näkymiä. YIT:llä on tällä hetkellä rakenteilla yli 11 000 asuntoa. Lupaavin kasvupotentiaali on Venäjällä, missä YIT laajentaa toimintaansa uusiin miljoonakaupunkeihin. Ensi vuonna aloitetaan asuntotuotanto Kazanissa, toteaa konsernijohtaja Hannu Leinonen.

Liikevaihto kasvoi 13 prosenttia

YIT-konsernin liikevaihto tammi-kesäkuussa kasvoi 13 prosenttia ja oli 1 586,8 milj. euroa (1-6/2005: 1 409,0 Me). Liikevaihdosta  56 prosenttia tuli Suomesta,32 prosenttia muista Pohjoismaista, 7 prosenttia  Venäjältä ja 5 prosenttia Baltian maista.

Huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan osuus liikevaihdosta oli  36 prosenttia (38 %) eli 563,6 milj. euroa (532,5 Me).

Vuoden 2006 alusta lukien YIT seuraa liikevaihdon kehityksessä myös kuluttajapalvelujen, pitkien palvelusopimusten sekä projektien ja kehityshankkeiden osuutta. Tammi-kesäkuun liikevaihdosta kuluttajapalvelujen osuus oli 27 prosenttia, pitkien palvelusopimusten osuus 26 prosenttia ja projektien ja kehityshankkeiden osuus 47 prosenttia. YIT:n strategisena tavoitteena on lisätä kuluttajapalvelujen ja pitkien palvelusopimusten suhteellista osuutta liikevaihdosta.

Tulos ennen veroja kasvoi 17 prosenttia

Liikevoitto kasvoi edellisvuotisesta 19 prosenttia 113,8 milj. euroon (95,8 Me). Liikevoittoprosentti oli 7,2 prosenttia (6,8 %). Tulos ennen veroja kasvoi 17 prosenttia ja oli 105,4 milj. euroa (90,0 Me).
Sijoitetun pääoman tuotto katsauskauden lopussa päättyneeltä 12 kuukauden jaksolta oli 28,2 prosenttia (21,8 %).

Osakekohtainen tulos kasvoi 10 prosenttia

Osakekohtainen tulos oli 0,60 euroa (0,55 e, ennen splitiä 1,09).
Kasvu edellisvuodesta oli 10 prosenttia. Osakekohtainen oma pääoma oli 4,54 euroa (3,77 e). Luvut on muutettu vertailukelpoisiksi siten, että niissä on huomioitu 24.3.2006 voimaan tullut osakkeen nimellisarvon puolittaminen. Omavaraisuusaste nousi 34,5 prosenttiin (31,8 %). Konsernin rahoitusasema on vahva. Velkaantumisaste laski 59,5 prosenttiin (66,6 %). Nettovelat olivat 342,5 milj. euroa  (313,6 Me).

Tilauskanta säilyi vahvana

Konsernin tulouttamaton tilauskanta kauden lopussa oli 8 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin ja nousi 2 151,3 milj. euroon  (1 999,2 Me). Tilauskannan katesisältö on hyvä. Osa konsernin huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnasta on luonteeltaan sellaista, ettei se ole mukana tilauskannassa.

Hyvä markkinatilanne jatkuu

Pohjoismaiden korkeasuhdanne jatkuu. Euroconstruct arvioi kesäkuussa Pohjoismaiden bruttokansantuotteen kasvavan vuosina 2006 - 2008 keskimäärin 2,6 prosenttia vuodessa eli EU15:n kasvua nopeammin. Hyvä tulokehitys ja työllisyyden paraneminen tukevat kotitalouksien kulutusta. Eurokorkojen taso ja maltillinen nousuvauhti tukevat investointeja ja asuntokysyntää. Viennin ja teollisuustuotannon kasvu lisää teollisuuden investointien ja kunnossapidon tarvetta Pohjoismaissa. Venäjä ja Norja hyötyvät öljyn korkeista hinnoista.
Venäjällä ja Baltian maissa kasvuvauhti on kaksinkertainen Pohjoismaihin verrattuna.

YIT arvioi vapaarahoitteisten asuntojensa aloitusmäärän olevan vuonna 2006 Suomessa viime vuoden tasolla ja Baltiassa ja Venäjällä viimevuotista korkeampi. Suomessa arvioidaan aloitettavan noin 3 000 (aloituksia 2005: 2 993) vapaarahoitteisen asunnon rakentaminen, Baltiassa noin 1 200 (1 111) ja Venäjällä yli 2 500 (2 263) asunnon rakentaminen.

Näkymät vuodelle 2006

Arvioimme, että vuoden 2006 liikevaihto ja tulos ennen veroja kasvavat viimevuotisista.

Julkistus 28.7. ja seuraavat osavuosikatsaukset

Perjantaina 28.7. järjestetään sijoitusanalyytikoille ja salkunhoitajille tarkoitettu tilaisuus klo 10.00 YIT:n pääkonttorissa osoitteessa Panuntie 11, 00620 Helsinki.
Lehdistötilaisuus järjestetään samassa paikassa klo 13.00.

YIT:n Internet-sivuilla osoitteessa www.yit.fi on nähtävissä suomeksi ja englanniksi webcasting -esitys, jossa konsernijohtaja Hannu Leinonen esittelee tammi-kesäkuun 2006 tuloksen.

Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta julkistetaan 27.10.2006.
Osavuosikatsauksia ei paineta, vaan ne julkaistaan pörssitiedotteena ja yhtiön kotisivuilla osoitteessa www.yit.fi. Kopion osavuosikatsauksesta voi tilata kotisivujen kautta, sähköpostitse InvestorRelations@yit.fi tai puhelimitse 020 433 2467.

YIT OYJ



Hannu Leinonen konsernijohtaja

Lisätietoja antavat: Hannu Leinonen, konsernijohtaja, 020 433 3301, hannu.leinonen@yit.fi Sakari Toikkanen, varatoimitusjohtaja, 020 433 2336, sakari.toikkanen@yit.fi Esko Mäkelä, varatoimitusjohtaja, sijoittajasuhteet,  020 433 2258, esko.makela@yit.fi Petra Thorén, sijoittajasuhdejohtaja, 020 433 2635, petra.thoren@yit.fi Veikko Myllyperkiö, viestintäjohtaja, 020 433 2297, veikko.myllyperkio@yit.fi

LIITTEET Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 1) Konsernitilinpäätös: tuloslaskelma, tase, laskelma oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelma, vastuusitoumukset, hankitut  ja myydyt liiketoiminnot sekä liikevaihto, liikevoitto ja  tilauskanta segmenteittäin, 2) muita YIT-konsernin tunnuslukuja: tunnusluvut, konsernin kehitys vuosineljänneksittäin sekä liikevaihto, liikevoitto ja tilauskanta segmenteittäin vuosineljänneksittäin.

Jakelu: Helsingin Pörssi, keskeiset tiedotusvälineet, www.yit.fi 

YIT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2006

IFRS-TILINPÄÄTÖSKÄYTÄNTÖ

YIT Oyj:n osavuosikatsaus ajalta 1.1.-30.6.2006 on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti. YIT on  soveltanut osavuosikatsauksen laatimisessa samoja laatimis- periaatteita kuin vuositilinpäätöksessään 2005. Osavuosikatsauksessa esitettävät tiedot ovat tilintarkastamattomia.

LIIKEVAIHTO KASVOI 13 PROSENTTIA

YIT-konsernin liikevaihto tammi-kesäkuussa kasvoi  13 prosenttia ja oli 1 586,8 milj. euroa (1-6/2005: 1 409,0 Me). Liikevaihdosta 42 prosenttia tuli Kiinteistöteknisistä palveluista, 44 prosenttia Rakentamispalveluista ja 14 prosenttia Teollisuus- ja verkkopalveluista.

Liikevaihto segmenteittäin (milj. euroa)

                          1-6/2006     1-6/2005      Muutos Kiinteistötekniset           palvelut *) 		     674,0        667,5         1 % Rakentamispalvelut           718,9        585,8        23 % Teollisuus- ja                verkkopalvelut *)	     224,6        186,3        21 % Muut erät                    -30,7        -30,6           - YIT-konserni yhteensä      1 586,8      1 409,0        13 %

*) Vuoden 2006 alussa teollisuuden sähkö- automaatio- ja LVI- toimintoja siirrettiin Suomessa YIT Kiinteistötekniikka Oy:stä Teollisuus- ja verkkopalvelut toimialaan.
Siirrettyjen liiketoimintojen liikevaihto 1-12/2005 oli  58,9 milj. euroa.

YIT:n palveluketju kattaa investointien koko elinkaaren.
Elinkaaristrategialla pyritään parempaan palvelukykyyn, liiketoiminnan kasvuun sekä tasaisempaan tuottovirtaan. Osa konsernin liikevaihdosta tulee kiinteistöjen, teollisuuden, tietoliikenneverkkojen ja perinteisen infrastruktuurin huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnasta. Katsauskaudella tämän liiketoiminnan osuus oli 563,6 milj. euroa (532,5 Me), mikä oli 36 prosenttia (38 %) koko liikevaihdosta.

Vuoden 2006 alusta lukien YIT seuraa liikevaihdon kehityksessä myös kuluttajapalvelujen, pitkien palvelusopimusten sekä projektien ja kehityshankkeiden osuutta. Tammi-kesäkuun liikevaihdosta kuluttajapalvelujen osuus oli 27 prosenttia, pitkien palvelusopimusten osuus  26 prosenttia ja projektien ja kehityshankkeiden osuus  47 prosenttia. YIT:n strategisena tavoitteena on lisätä kuluttajapalvelujen ja pitkien palvelusopimusten suhteellista osuutta liikevaihdosta.

Liikevaihdosta 56 prosenttia tuli Suomesta, 32 prosenttia muista Pohjoismaista, 7 prosenttia Venäjältä ja 5 prosenttia Baltian maista.

YIT:n strategiana on vahvistaa rakentamispalveluja Baltian maissa ja Venäjällä, kiinteistöteknisiä palveluja Pohjoismaissa ja Baltiassa sekä teollisuus- ja tietoverkkopalveluja koko markkinaalueella.

TULOS ENNEN VEROJA KASVOI 17 PROSENTTIA

Liikevoitto kasvoi edellisvuotisesta 19 prosenttia  113,8 milj. euroon (95,8 Me). Liikevoittoprosentti oli  7,2 prosenttia (6,8 %). 

Liikevoitto segmenteittäin (milj. euroa)

                          1-6/2006     1-6/2005      Muutos

Kiinteistötekniset palvelut   31,5         22,5        40 % Rakentamispalvelut            81,2         63,6        28 % Teollisuus- ja                 verkkopalvelut		      10,3         15,6       -34 % Muut erät                     -9,2         -5,9        56 % YIT-konserni yhteensä        113,8         95,8        19 %

Tulos ennen veroja kasvoi 17 prosenttia ja oli  105,4 milj. euroa (90,0 Me). Tulos verojen jälkeen oli  77,9 milj. euroa (66,8 Me). Sijoitetun pääoman tuotto katsauskauden  lopussa päättyneeltä 12 kuukauden jaksolta oli 28,2 prosenttia  (21,8 %).

Osakekohtainen tulos oli 0,60 euroa (0,55 e, ennen splitiä 1,09). Kasvu edellisvuodesta oli 10 prosenttia.
Osakekohtainen oma pääoma oli 4,54 euroa (3,77 e). Luvut on muutettu vertailukelpoisiksi siten, että niissä on huomioitu 24.3.2006 voimaan tullut osakkeen nimellisarvon puolittaminen. Omavaraisuusaste nousi 34,5 prosenttiin  (31,8 %). Velkaantumisaste laski 59,5 prosenttiin (66,6 %).

TILAUSKANTA SÄILYI VAHVANA

Konsernin markkina-asema on vahva. Tulouttamaton tilauskanta kauden lopussa oli 8 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin ja nousi 2 151,3 milj. euroon (1 999,2 Me). Maaliskuun 2006 lopussa tilauskanta oli 2 007,2 milj. euroa. Tilauskannan katesisältö on hyvä. Osa konsernin huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnasta on luonteeltaan sellaista, ettei se ole mukana tilauskannassa.

Tilauskanta segmenteittäin (milj. euroa)

                            6/2006       6/2005    Muutos

Kiinteistötekniset palvelut  584,1        602,6      -3 % Rakentamispalvelut         1 391,8      1 263,3      10 % Teollisuus- ja                verkkopalvelut		     208,4        187,3      11 % Muut erät                    -33,0        -54,0     -39 % YIT-konserni yhteensä      2 151,3      1 999,2       8 %

KONSERNIN RAHOITUSASEMA ON VAHVA

Konsernin rahoitustilanne säilyi katsauskaudella vahvana.
Korolliset luotot kauden lopussa olivat 369,8 milj. euroa (349,0 Me) ja likvidit varat 27,3 milj. euroa (35,4 Me).
Nettovelat olivat 342,5 milj. euroa (313,6 Me).
Velkaantumisaste kauden lopussa oli 59,5 % (66,6 %).

Kauden rahoitustuotot olivat 1,7 milj. euroa (0,7 Me), valuuttakurssitappiot 1,2 milj. euroa (valuuttakurssivoitot 2,1 Me) ja rahoituskulut 8,9 milj. euroa (8,6 Me).
Nettorahoituskulut olivat 8,4 milj. euroa (5,8 Me) eli  0,5 prosenttia (0,4 %) liikevaihdosta.

Kiinteäkorkoisten lainojen osuus konsernin koko lainasalkusta oli 44 prosenttia (57 %). Suoraan pääoma- ja rahamarkkinoilta lainoista oli otettu 44 prosenttia (45 %).

Rahoitusyhtiöille myytyjen rakennusaikaisten urakkasaatavien kokonaismäärä kauden lopussa oli 268,0 milj. euroa  (156,8 Me). Niistä 93,5 milj. euroa (74,6 Me) sisältyy taseen korollisiin velkoihin ja loput ovat taseen ulkopuolisia eriä IAS 39 säännösten mukaisesti. Myydyistä saatavista rahoitusyhtiöille maksetut 4,6 milj. euron (2,6 Me) korot sisältyvät kaikki rahoituskuluihin.

Valmiiden myymättömien asuntojen yhtiölainaosuudet  19,0 milj. euroa (32,0 Me) sisältyvät myös korollisiin velkoihin, mutta niiden korot on yhtiövastikkeisiin sisältyvinä kirjattu projektikuluihin.

Korollisiin velkoihin sisältyviä leasing-vastuita oli  4,0 milj. euroa (6,6 Me).

INVESTOINNIT JA YRITYSKAUPAT

Bruttoinvestoinnit taseen pysyviin vastaaviin tammi- kesäkuussa olivat 18,7 milj. euroa (14,1 Me) eli  1,2 prosenttia (1,0 %) liikevaihdosta. Rakennuskalustoon investoitiin 6,6 milj. euroa (7,3 Me) ja tietotekniikkaan 2,4 milj. euroa (1,5 Me). Muut tuotannolliset investoinnit olivat 0,5 milj. euroa (1,1 Me). Muut investoinnit olivat 9,2 milj. euroa (4,2 Me).

YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy osti katsauskaudella petrokemianteollisuudelle kunnossapito- ja investointipalveluja tarjoavat Alueputkitus Oy:n ja Konepaja Alueputkitus Oy:n.

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS YIT:N VUODEN 1997 JÄLKIVEROSTA

Korkein hallinto-oikeus päätti 21.6.2006, että Helsingin hallintooikeuden päätöstä saattaa voimaan YIT:n vuodelta 1997 toimitettu jälkiverotus ei muuteta. Päätöksen mukaan YIT Oyj:llä ei ole oikeutta vähentää sulautuneen tytäryhtiön vahvistettuja tappioita verotuksessaan.

Tällä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä ei ole vaikutusta YIT:n vuoden 2006 tulokseen, koska YIT:n maksama jälkivero on kirjattu jo vuoden 2002 tulokseen.

YIT on antanut asiasta pörssitiedotteet 14.3.2002, 31.12.2002, 3.3.2003, 1.6.2004 ja 21.6.2006.

MUUTOKSIA KONSERNIRAKENTEESSA

Rakentamispalvelut-toimialalla YIT Tolonen Oy päätettiin fuusioida marraskuun loppuun mennessä YIT Rakennus Oy:öön.

Teollisuus- ja verkkopalvelut -toimiala muuttui alkuvuoden aikana juridisesti yhdeksi yhtiöksi. YIT Primatel Oy,  YIT Service Oy ja YIT Industria Oy fuusioitiin YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy:öön. Vuoden 2006 alussa teollisuuden sähkö-, automaatio- ja LVI-toimintoja siirrettiin Suomessa YIT Kiinteistötekniikka Oy:stä Teollisuus- ja verkkopalvelut toimialaan. Siirrettyjen liiketoimintojen liikevaihto  1-12/2005 oli 58,9 milj. euroa.

HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 21 300

Katsauskaudella konsernin palveluksessa oli keskimäärin  21 346 (21 153) henkilöä. Kauden lopussa henkilöstön määrä oli 21 873 (21 297). YIT:n henkilöstöstä 53 prosenttia työskentelee Suomessa, 35 prosenttia muissa Pohjoismaissa ja 12 prosenttia Baltian maissa ja Venäjällä.

Henkilöstö toimialoittain 30.6.2006                                     Määrä          Osuus                                                konsernin                                            henkilöstöstä

Kiinteistötekniset palvelut        11 102           51 % Rakentamispalvelut                  5 534           25 % Teollisuus- ja verkkopalvelut       4 914           23 % Konsernipalvelut                      323            1 % YIT-konserni yhteensä              21 873          100 %

Henkilöstö maittain 30.6.2006

                                    Määrä          Osuus                                                konsernin                                            henkilöstöstä

Suomi                              11 673           53 % Ruotsi                              3 928	    18 % Norja                               2 487	    11 % Tanska                              1 182            6 % Baltian maat                        1 501	     7 % Venäjä                              1 102            5 % YIT-konserni yhteensä              21 873          100 %

OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET

YIT Oyj:n osakepääoma oli katsauskauden alussa  62 397 352 euroa ja osakkeiden lukumäärä 62 397 352 kappaletta.

Yhtiökokouksen päätöksen myötä osakkeen nimellisarvo muutettiin yhdestä eurosta 0,5 euroksi (splittaus) 24.3.2006, jolloin osakkeiden määrä kaksinkertaistui. Uudet osakkeet otettiin julkisen kaupankäynnin kohteeksi Helsingin Pörssissä 27.3.2006.

Vuoden 2002 C- ja D-optio-oikeuksien sekä vuoden 2004 E-optio- oikeuksien perusteella tehtyjen osakemerkintöjen seurauksena osakepääomaa korotettiin 205 240 eurolla 28.4.2006 ja  169 022 eurolla 22.6.2006. Kauden lopussa osakepääoma oli  62 771 614 euroa ja osakkeiden määrä 125 543 228 kappaletta.

Katsauskauden aikana käytiin kauppaa 29 980 kappaleella  C-optio-oikeuksia keskihintaan 69,87 euroa/kappale,  171 206 kappaleella Doptio-oikeuksia keskihintaan 73,30 euroa/kappale ja 102 340 kappaleella E-optio-oikeuksia keskihintaan  30,41 euroa/kappale.

Valtuudet osakepääoman korottamiseen

Kauden aikana ei järjestetty osakeantia eikä laskettu liikkeeseen vaihtovelkakirja- tai optiolainoja. Hallituksella ei ollut kauden päättyessä voimassa valtuutusta osakeantiin eikä vaihtovelkakirja- tai optiolainojen liikkeeseen laskuun.

Markkina-arvo 2,4 miljardia euroa

Osakkeen keskikurssi tammi-kesäkuun aikana oli 20,48 euroa (11,80 e). Kauden ylin kurssi oli 23,88 euroa (14,35 e) ja alin 16,65 euroa (8,95 e). Kauden lopussa päätöskurssi oli 19,17 euroa (13,80 e). Luvut on muutettu vertailukelpoisiksi siten, että niissä on huomioitu 24.3.2006 voimaan tullut osakkeen nimellisarvon puolittaminen (split).

Osakevaihdon arvo katsauskaudella oli 1 712,1 milj. euroa (689,3 Me) ja vaihdettujen osakkeiden määrä 83 314 935 (58 419 898) kappaletta (split huomioiden). Osakekannan markkina- arvo kauden lopussa oli 2 406,7 milj. euroa (1 711,2 Me).

Omat osakkeet

YIT Oyj:llä oli kauden lopussa 400 kappaletta yhtiön omia osakkeita. YIT hankki 200 omaa osakettaan joulukuussa 2005 keskihintaan 35,25 euroa/kappale. Osakkeen nimellisarvon puolittamisen johdosta osakemäärä kaksinkertaistui ja osakkeen kurssi puolittui 24.3.2006. Omien osakkeiden hankinnasta päätti kevään 2005 yhtiökokous, joka päätti vähintään 200 ja enintään 2 000 000 oman osakkeen hankkimisesta.  Hallituksella ei kauden päättyessä ollut valtuutusta omien  osakkeiden luovuttamiseen. Tytäryhtiöt eivät omistaneet emoyhtiön osakkeita.

Yksityissijoittajien määrä ja kansainvälinen omistus kasvoivat

Rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä oli katsauskauden alussa 9 368 (7 456) ja sen päättyessä 11 340 (8 304).
Yksityissijoittajien määrä kasvoi tammi-kesäkuun aikana reilulla 1 800:lla.

Kansainvälisessä omistuksessa oli hallintarekisterien mukaan kauden alussa 37,8 prosenttia (25,5 %) ja sen päättyessä  45,6 prosenttia (31,6 %). Muu ulkomainen omistus kauden lopussa oli 2,2 prosenttia (2,2 %), joten kansainvälisten sijoittajien omistuksessa oli yhteensä 47,8 prosenttia  (33,8 %) yhtiön koko osakemäärästä.

HYVÄ MARKKINATILANNE JATKUU POHJOIS-EUROOPASSA

Pohjoismaiden korkeasuhdanne jatkuu. Euroconstruct arvioi kesäkuussa Pohjoismaiden bruttokansantuotteen kasvavan vuosina 2006 - 2008 keskimäärin 2,8, 2,7 ja 2,5 prosenttia vuodessa eli EU15:n kasvua nopeammin. Hyvä tulokehitys ja työllisyyden paraneminen tukevat kotitalouksien kulutusta.
Pohjoismaiden rakennusmarkkinat ovat 8 prosenttia Länsi- Euroopan rakennusmarkkinoista. Tänä vuonna Pohjoismaiden rakennusmarkkinat kasvavat 4,3 prosenttia. Vuosina 2007 ja 2008 kasvu hidastuu. Eurokorkojen taso ja maltillinen nousuvauhti tukevat investointeja ja asuntokysyntää.
Viennin ja teollisuustuotannon kasvu lisää teollisuuden investointien ja kunnossapidon tarvetta Pohjoismaissa. Venäjä ja Norja hyötyvät öljyn korkeista hinnoista. Venäjän, Viron, Latvian ja Liettuan kasvuvauhti on kaksinkertainen Pohjoismaihin verrattuna.

Suomi

Nordea arvioi huhtikuussa Suomen BKT:n kasvavan tänä vuonna 3,9 prosenttia ja edelleen 2,8 ja 3,2 prosenttia vuosina 2007 - 2008. Työllisyyden paraneminen, hyvä ansiokehitys ja maltillisesti kohoava korkotaso tukevat kotitalouksien kulutusta ja asuntokysyntää. Kone- ja laiteinvestointien määrä kasvaa ETLA:n maaliskuun ennusteen mukaan tänä vuonna  6 ja ensi vuonna 10 prosenttia. Rakentamisen määrä kasvaa Rakennusteollisuus RT:n huhtikuussa julkaiseman suhdannekatsauksen mukaan sekä tänä että ensi vuonna  3 prosenttia. RT arvioi, että asuntojen rakentaminen ja korjaustoiminta pysyvät vilkkaina. Asuntoja aloitetaan sekä tänä että ensi vuonna 33 500. Myös teollisuus- ja liikerakentaminen lisääntyvät ja toimistorakentamisenkin aallonpohja on ohitettu. Korjausrakentaminen kasvaa tällä vuosikymmenellä 2 - 3,5 prosentin vuosivauhdilla. Uudis- ja korjausrakentamisen kasvu ylläpitää kysyntää rakennus- ja  kiinteistötekniikkamarkkinoilla (lämpö-, vesi, ilmastointi-,  sähkö- ja automaatiourakointi ja kunnossapito). Teollisuuden,  kiinteistöjen ja infrastruktuurin kunnossapitomarkkinat laajentuvat ulkoistamiskehityksen edetessä. Laajakaistayhteyksien määrän kasvu tasaantuu, ja kiinteän ja matkapuhelinverkon laajennusinvestoinnit pysyvät vähäisinä.

Ruotsi

Konjunkturinstitutet (KI) arvioi kesäkuun lopussa Ruotsin BKT:n kasvavan tänä vuonna 3,8 prosenttia sekä 3,2 ja  2,8 prosenttia vuosina 2007 - 2008. Positiivisen kehityksen taustalla on teollisuuden korkea kapasiteetin käyttöaste ja hyvät tulokset sekä kotitalouksien positiivinen tulokehitys ja matalat korot. Kasvu on laajalla pohjalla. Vuonna 2006 vienti lisääntyy 8,2 prosenttia kansainvälisen kysynnän ja suhteellisen heikon kruunun vaikutuksesta. Kiinteät investoinnit kasvavat tänä vuonna 7,3 prosenttia, mutta kasvu hidastuu ensi vuoden aikana 4,9 prosenttiin.  Teollisuuden kiinteät investoinnit kasvavat tänä vuonna 6,5  ja ensi vuonna 3,6 prosenttia.Palvelusektorin investoinnit ovat  suuremmat ja ne kasvavat nopeammin kuin teollisuudessa.  Tänä vuonna kasvua on 7,3 ja ensi vuonna 4,4 prosenttia.  Asuntoinvestointien kasvu jatkuu KI:n mukaan tänä vuonna 10,2 prosentin  ja ensi vuonna 8,3 prosentin vauhdilla. KI:n kesäkuun  suhdannebarometrin mukaan rakennusyritysten tilauskannat olivat  kasvaneet ja yritykset odottivat tuotantonsa kasvavan edelleen.  Lähes 70 prosenttia rakennusyrityksistä ilmoittaa, että  ammattityövoiman puute hidastaa kasvua. 60 prosenttia  rakennusyrityksistä ilmoittaa tarjoushintojen noususta.  Sveriges Byggindustrier ennusti kesäkuussa, että tänä vuonna  aloitetaan 33 500 ja ensi vuonna 34 500 uuden asunnon rakentaminen.

Norja

Norjan korkeasuhdanne jatkuu. Norjan tilastokeskuksen kesäkuisen ennusteen mukaan bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 1,9 prosenttia ja edelleen 2,6 ja 2,5 prosenttia vuosina 2007 -2008. Kotimaisen kulutuksen kasvu jatkuu yli  3 prosentin vauhdilla koko ennustejakson. Vuonna 2004 alkanut voimakas kiinteiden investointien kasvu jatkuu tänä vuonna vielä 8,7 prosentin vauhdilla, mutta suurten öljy- ja kaasuinvestointien valmistuminen kääntää investoinnit   1,7 prosentin laskuun vuonna 2007. Norjan keskuspankin ohjauskorko on vuodessa noussut yhden prosenttiyksikön.
Tilastokeskus odottaa ohjauskoron vielä tämän vuoden aikana nousevan 0,5 prosenttiyksikköä. Kansainvälinen talous elpyy ja norjalaisten vientituotteiden hinnat ovat korkeat.
Asuntoja aloitettiin viime vuonna 31 600 kappaletta.
Prognosesenteret arvioi tänä vuonna aloitettavan 33 000 asunnon rakentamisen. Muita rakennuksia aloitettiin tämän vuoden tammi-toukokuun aikana 7,1 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Elinkeinoelämän rakennusten kysynnän arvioidaan hieman kasvavan vuosina 2006 - 2009.
Euroconstruct arvioi kesäkuussa uudistalonrakentamisen kasvavan tänä vuonna 6,8 prosenttia ja edelleen 2,1 prosenttia  vuonna 2007. Muiden kuin asuinrakennusten tuotanto kasvaa  tänä vuonna 9 prosenttia ja jää korkealle tasolle  kahden seuraavan vuoden aikana. Korjausrakentaminen kasvaa  vuosina 2006 - 2008 noin 3 prosentin vuosivauhdilla.

Tanska

Tanskan talousnäkymät ovat edelleen hyvät. Nordea ennakoi huhtikuussa tämän vuoden BKT:n kasvuksi 2,9 prosenttia.
Viime vuonna nopeutunut viennin kasvu jatkuu tänä vuonna  7,1 ja ensi vuonna 5,6 prosentin vauhdilla. Yksityisen kulutuksen kasvun arvioidaan tänä vuonna hidastuvan  2,4 prosenttiin. Investoinnit kasvavat tänä vuonna  6,4 prosenttia. Asuntojen hinnat nousivat viime vuonna  16,4 prosenttia ja nousu jatkuu tänä vuonna noin 14 prosentin vauhdilla. Asuntoinvestointien kasvu hidastuu tänä ja ensi vuonna 3,5 ja 2,2 prosenttiin. Dansk Byggeri arvioi heinäkuussa, että uusia asuntoja aloitetaan tänä vuonna  31 000 ja 30 000 vuonna 2007. Euroconstructin mukaan asuntojen korjausrakentaminen ei näinä vuosina kasva. Muu talojen uudisrakentaminen kasvaa 3,7 prosenttia tänä vuonna ja  3,8 ja 4,5 prosenttia vuosina 2007 - 2008. Teollisuusrakennusten tuotannon arvo kasvaa vuosina 2006 -2008 10 prosentin ja toimistorakennusten 5 prosentin vuosivauhdilla.
Toimitilarakennusten korjaustoiminnan vuosikasvu on prosentin luokkaa.

Baltia

Baltian maissa BKT:n ja investointien kasvu on selvästi nopeampaa kuin Pohjoismaissa. VTT:n arvion mukaan rakentamisen arvo oli viime vuonna 5,7 miljardia euroa ja valmistuneiden asuntojen lukumäärä kasvoi 7 prosenttia.
Nordea arvioi huhtikuun ennusteessaan BKT:n kasvun jatkuvan lähivuosina 6,5 - 9 prosentin tasolla. Alueen korkea koulutustaso sekä Viron, Latvian ja Liettuan EU-jäsenyys tukevat näiden talouksien kasvua. Investointien kasvu on tänä vuonna Virossa 15 prosenttia ja Liettuassa  12 prosenttia. Kahden seuraavan vuoden aikana investointien kasvu jatkuu molemmissa maissa noin 10 prosentin vauhdilla.
Latviassa investointien kasvuvauhti on tänä vuonna 20 prosentin tuntumassa. Inflaatio on Virossa ja Liettuassa hieman EMU-alueen keskiarvoa nopeampi ja Latviassa yli kaksi kertaa nopeampi. Nopea inflaatio näyttää siirtävän maiden EMU-jäsenyyden alkamisajankohtaa. Korkoero euroon pienenee maiden pyrkiessä EMU-jäsenyyteen. Lainanoton edullisuus, talouskasvu ja väestön vaurastuminen ovat lisänneet uusien asuntojen kysyntää ja korjausrakentamista. VTT arvioi, että tänä vuonna Virossa valmistuu 4 000 ja Latviassa  7 000 asuntoa. Liettuassa valmistui viime vuonna 5 900 asuntoa ja rakennuslupia myönnettiin 11 700 asunnolle.

Venäjä

Korkea öljyn hintataso tukee Venäjän talouskasvua. Nordea arvioi huhtikuussa Venäjän BKT:n kasvavan tänä vuonna  5,7 prosenttia ja kahden seuraavan vuoden aikana  5,0 ja 4,4 prosenttia. Venäjän hallituksen budjettikomitea  arvioi BKT:n vuosikasvuksi 5,6 - 5,7 prosenttia vuosina 2007 -2009.
Inflaatio oli viime vuonna 12,6 prosenttia ja se hidastuu tänä vuonna Nordean arvion mukaan 10,4 prosenttiin.
Investointien kasvu on alkanut hidastua korkeista öljyn hinnoista ja kapasiteetin korkeasta käyttöasteesta huolimatta, mutta on lähivuosina edelleen selvästi nopeampaa kuin EU:ssa ja Pohjoismaissa keskimäärin. Hyvän tulokehityksen ansiosta kotitalouksien kulutuksesta on tullut kasvun päämoottori. Yksityinen kulutus kasvaa tänä vuonna 11 prosenttia ja se muodostaa puolet BKT:sta.
Keskiluokan vaurastuminen on vahvistanut asuntojen kysyntää suurissa kaupungeissa kuten Moskovassa ja Pietarissa.

TOIMIALOJEN TULOSKEHITYS

KIINTEISTÖTEKNISET PALVELUT

Kiinteistöteknisten palveluiden liikevaihto tammi-kesäkuussa oli 674,0 milj. euroa (1-6/2005: 667,5 Me). Huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan osuus toimialan liikevaihdosta nousi 62 prosenttiin (59 %).

Vuoden 2006 alussa teollisuuden sähkö- automaatio- ja LVI- toimintoja siirrettiin Suomessa YIT Kiinteistötekniikka Oy:stä Teollisuus- ja verkkopalvelut toimialaan.
Siirrettyjen liiketoimintojen liikevaihto 1-12/2005 oli  58,9 milj. euroa.

Toimialalla jatkettiin kannattavuuden parantamista.
Liikevoitto kasvoi 40 prosenttia ja oli 31,5 milj. euroa (22,5 Me). Liikevoittoprosentti parani 4,7 prosenttiin  (3,4 %). Vuoden 2006 toisella neljänneksellä liikevoittoprosentti oli 5,7 prosenttia.

Tilauskanta kauden lopussa oli 584,1 milj. euroa (602,6 Me).
Tilauskannan supistuminen johtui edellä todetusta liiketoimintasiirrosta sekä huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan osuuden kasvattamisesta.

Kauden lopussa toimialan palveluksessa oli 11 102 henkeä  (11 774).

Kiinteistötekniset palvelut -toimialan liikevaihto maittain

                      1-6/2006      (1-6/2005)   Osuus toimialan                                                  liikevaihdosta  					         1-6/2006 Ruotsi                255,9 Me      (259,5 Me)  	38 % Suomi             161,8 Me **)   (202,3 Me) *)		24 % Norja                 165,5 Me      (147,3 Me)		25 % Tanska                 69,7 Me       (59,9 Me)		10 % Viro, Latvia, Liettua ja              Venäjä	               21,1 Me          (-) *)		 3 % Yhteensä              674,0 Me      (667,5 Me)	       100 %

*) Kiinteistöteknisten palveluiden Baltian maiden ja Venäjän liiketoiminnoista muodostettiin itsenäinen maaryhmä vuoden 2006 alusta alkaen. Liiketoiminnot ovat aiemmin sisältyneet samaan kokonaisuuteen Suomen toimintojen kanssa. Baltian maiden ja Venäjän liiketoimintojen liikevaihto vuonna 2005 oli 38,7 milj. euroa.

**) Vuoden 2006 alussa teollisuuden sähkö- automaatio- ja LVI-toimintoja siirrettiin Suomessa YIT Kiinteistötekniikka Oy:stä Teollisuus- ja verkkopalvelut toimialaan.
Siirrettyjen liiketoimintojen liikevaihto 1-12/2005 oli  58,9 milj. euroa.

Ruotsissa uusia palvelusopimuksia

Ruotsissa markkinatilanne on hyvä sekä teollisuudessa että rakennusalalla. Useista teollisuuden suurista investoinneista päätetään lähitulevaisuudessa. Sekä uudis- että korjausrakentamisen odotetaan lähivuosina kasvavan.
Asuntorakentaminen on piristymisestä huolimatta edelleen vähäistä.

Kauden aikana Eskilstunan kaupunki tilasi YIT:ltä putkistojen asennukset uuteen biopolttoainelaitokseen.
Absolut Spiritsin kanssa sovittiin ilmanvaihtojärjestelmien toimituksesta Åhusiin rakenteilla olevaan tehtaaseen, jossa talotekniikkatyöt valmistuvat kesällä 2007.

Alkuvuoden aikana solmittiin useita palvelusopimuksia kiinteistöteknisten järjestelmien toimituksissa ja teknisessä kunnossapidossa. Annas Pepparkakorin kanssa solmittiin vuoden 2007 loppuun asti kestävä palvelusopimus Tukholman tehtaan ilmanvaihto- ja jäähdytysjärjestelmien toimituksista sekä käynnissä- ja kunnossapitotöistä. Luleån kaupungin kanssa tehdyn palvelusopimuksen puitteissa sovittiin ympäristöä ja energiaa säästävien toimenpiteiden toteutuksesta kaupungin kaikissa kouluissa.

Suomessa huolto- ja kunnossapitopalvelujen markkinat kasvavat

Talotekniikan markkinat kasvavat Suomessa rakentamista nopeammin. Asuntojen korjausrakentaminen on vilkasta johtuen ikääntyneestä asuntokannasta ja putkistojen linjasaneerauksista. Pientalojen ja loma-asuntojen huolto-, korjaus- ja uudistamispalvelujen kysynnän arvioidaan lisääntyvän väestön ikääntymisen, varallisuuden kasvun ja vapaa-ajan arvostuksen myötä.

Kauden aikana tehtiin sopimus mm. Vuosaaren satamahankkeeseen liittyvän Vuoli-projektin maantietunneleiden LVI- ja sähkötöistä, oheistilojen ilmanvaihdosta sekä tunneleiden ja tilojen viemäröinneistä, valaistuksesta ja kaapeloinneista.

Kiinteistöteknisen huollon ja kunnossapidon markkinoilla kysyntä on vilkasta. Ulkoistusten ja kumppanuussopimusten odotetaan lisääntyvän teollisuuden taloudellisten järjestelyjen ja rakennemuutosten vuoksi. Alkuvuonna Hewlett Packard Oy:n kanssa tehtiin palvelusopimus Vantaan laitetilan teknisestä ylläpidosta.

Kiinteistöjohtamispalveluiden kysyntä kasvoi alkuvuonna.
Kuntien palvelurakenteen uudistuksen odotetaan tuovan uusia mahdollisuuksia kiinteistö- ja rakennuttamispalveluihin.
Espoon kaupungin kanssa tehtiin sopimus WeeGee-talon valvomopalveluista ja energiakatselmuksesta sekä Espoonlahden jäähallia koskeva ESCO-energiansäästösopimus.
Turun kaupungin kanssa solmittiin Turun konserttitalon ja Aninkaisten ammatti-instituutin energiansäästösopimukset.
Suomen Sparin kanssa sovittiin yhteistyöstä myymälöiden ylläpidon manageerauksessa, peruskorjausprojekteissa sekä luovutuksissa.

Norjassa vakaa markkinatilanne

Liiketilojen uudisrakentaminen kasvoi Norjassa alkuvuonna selvästi edellisvuotisesta. Käynnistyneet hankkeet näkyvät kiinteistöteknisten palveluiden markkinoilla kolmesta yhdeksään kuukauden viiveellä. Korjaus- ja modernisointihankkeet jatkuivat vakaina. Audiovisuaalisten järjestelmien markkinat kasvoivat nopeasti.

Kauden aikana Seabrokers Groupin kanssa sovittiin kahdesta taloteknisten järjestelmien kokonaistoimituksesta Stavangerin lähelle rakennettaviin toimistorakennuksiin.
Krugerilta saatiin Oslossa tilaus vedenkäsittelylaitoksen automaatio- ja instrumentointitoimituksista, jotka jatkuvat syksyyn 2007.

YIT toimittaa jätteenkeruujärjestelmät Oslossa Fornebun asuinalueelle Baerumin kunnalle sekä Trondheimissä St.
Olavin sairaalaan. Envacin valmistaman, alipaineteknologiaan perustuvan jätteenkeruujärjestelmän avulla jätteiden keräys ja kuljetus tapahtuu automaattisesti maanalaista putkea pitkin.

Tanskassa asennus- ja kunnossapitotyöt lisääntyvät

Hyvä talouskehitys ja matalat korot ovat vauhdittaneet rakentamista Tanskassa. Julkisten rakennusinvestointien odotetaan lisääntyvän kuntauudistuksen myötä. Asennus- ja kunnossapitotöiden markkinat kasvavat teollisten ja julkisten tilojen sekä liiketilojen osalta. Kiinteistöjen teknisiä palveluja ulkoistetaan voimakkaasti, mikä tukee YIT:n strategiaa. Telakka- ja laivateollisuus kasvavat vakaasti. Verkkopalveluissa useat tietoliikenneoperaattorit ovat alkaneet siirtyä 3G- teknologiaan.

Katsauskaudella saatiin Skanskalta tilaus toimittaa kaikki sähköjärjestelmät Lantmännenin uuteen jauhomyllyyn Vejlessa.
Kööpenhaminassa solmittiin Tanskan teknilliseen yliopistoon kuuluvan Scion DTU:n kanssa Design & Build -sopimus ilmanvaihtojärjestelmien uusimisesta sekä sähkö- ja putkistotöistä. Lisäksi Kööpenhaminassa solmittiin kumppanuussopimus koskien Kuninkaallisen eläinlääkäri- ja maatalousyliopiston uusien tilojen taloteknistä suunnittelua.

Volvo Truck Center Danmark A/S:n kanssa solmittiin kehyssopimus, jonka puitteissa YIT toimittaa teknisiä palveluja eri puolilla Tanskaa sijaitseviin raskasajoneuvokeskuksiin. Kansallisen postilaitoksen PostDanmarkin IP-puhelinjärjestelmiin siirtymiseen YIT osallistuu toimittamalla tietoliikenneyhteyksien kaapeloinnit ja sähköliittymien päivitykset ensivaiheessa  40 paikkakunnalle.

Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Venäjällä rakennusten kiinteistötekniikka lisääntyy

Kiinteistöteknisten palvelujen markkinat kehittyivät alkuvuonna vakaasti Baltian maissa. Venäjällä Pietarissa ja Moskovassa markkinat kasvavat voimakkaasti. YIT:n toiminta- alueella on suunnitteilla investointeja, jotka lisäävät kiinteistöteknisten järjestelmien sekä teknisten huolto- ja kunnossapitopalvelujen kysyntää.

Pitkäaikaisen yhteistyön seurauksena Vilniaus Prekyban kanssa sovittiin taloteknisten kokonaisratkaisujen toimittamisesta sekä Liettuassa että Latviassa. YIT vastaa talotekniikan suunnittelusta ja asennuksesta Kaunas Akropolis -kauppakeskuksessa Vilnassa sekä Abras II -logistiikkakeskuksessa Riikassa.

Virossa toimitetaan Lemminkäinen Eesti AS:lle kaikki sähköasennustyöt Tallinnaan rakenteilla olevaan Tornimae-hotelliin. Työt jatkuvat kevääseen 2007.

Venäjällä sovittiin Kesko Real Estaten kanssa taloteknisen kokonaisratkaisun toimittamisesta myös toiseen Pietariin rakennettavaan K-Rauta-liikekiinteistöön. YIT:n Pietarissa rakentamaan Slava III -asuntokohteeseen toimitetaan kaikki  talotekniset työt. Moskovassa sovittiin talotekniikkatoimituksesta  OOO VolgaStrapin pakkausvannetehtaaseen.

RAKENTAMISPALVELUT

Rakentamispalveluiden liikevaihto kasvoi alkuvuonna  23 prosenttia edellisvuotisesta ja oli 718,9 milj. euroa  (585,8 Me). Kunnossapitoliiketoiminnan osuus oli 3 prosenttia  (3 %). Liikevaihdosta 76 prosenttia tuli Suomesta,  14 prosenttia Venäjältä, 10 prosenttia Virosta, Latviasta ja Liettuasta sekä alle prosentti muista maista.

Liikevoitto kasvoi 28 prosenttia ja oli 81,2 milj. euroa (63,6 Me). Liikevoittoprosentti parani 11,3 prosenttiin (10,9 %).

Tilauskanta oli 10 prosenttia edellisvuotista suurempi ja nousi 1 391,8 milj. euroon (1 263,3 Me).

Toimialan palveluksessa oli kauden lopussa 5 534 henkeä  (4 923).

Asuntotuotanto kasvoi

Vapaarahoitteisten asuntojen kysyntä yhtiön markkina- alueella jatkui kokonaisuutena hyvänä.

YIT laajensi katsauskaudella toimintaansa strategiansa mukaisesti Venäjällä Kazanin kaupunkiin. Pietarissa toimiva paikallinen tytäryritys ZAO YIT Lentek hankki ensimmäisen tontin Kazanista ja asuntotuotanto on tarkoitus käynnistää vuoden 2007 aikana. Kaikkiaan YIT tulee rakentamaan hankkimalleen tontille yli 1 000 asuntoa.

Asuntojen hinnat nousivat katsauskauden aikana Suomessa maltillisesti. Baltian maissa ja erityisesti Venäjällä asuntojen hinnat nousivat nopeammin kuin Suomessa. Myös asuntomyynti kasvoi Venäjällä merkittävästi edellisvuotisesta.

YIT:n rakentamien vapaarahoitteisten asuntojen viimeisen  12 kuukauden keskimääräinen myyntihinta on Venäjällä noussut noin 30 prosenttiin ja Baltian maissa lähes 50 prosenttiin Suomessa myytyjen asuntojen keskimääräisestä myyntihinnasta.
Liettuassa asuntojen viimeistelytasoa on nostettu ja suurin osa YIT:n rakentamista asunnoista myydään viimeisteltyinä.

YIT arvioi aloittavansa viimevuotista enemmän asuntoja

YIT arvioi vapaarahoitteisten asuntojensa aloitusmäärän olevan vuonna 2006 Suomessa viime vuoden tasolla ja Baltiassa ja Venäjällä viimevuotista korkeampi. Suomessa arvioidaan aloitettavan noin 3 000 (aloituksia 2005: 2 993)  vapaarahoitteisen asunnon rakentaminen, Baltiassa noin 1 200  (1 111) ja Venäjällä yli 2 500 (2 263) asunnon rakentaminen.

Asuntojen perustajaurakoinnin markkinanäkymien arvioidaan pysyvän hyvinä kaikilla YIT:n markkina-alueilla.
Työllisyyden paraneminen, muuttoliike, kuluttajien myönteiset näkemykset oman taloutensa kehittymisestä ja matala korkotaso pitävät yllä asuntokysyntää Suomessa.
Muutaman asuntokohteen aloituksen siirtyminen rajoitti pääkaupunkiseudulla alkuvuonna YIT:n asuntojen tarjontaa ja myyntiä. Venäjällä ja Baltiassa tarve parantaa asumisen laatua ja kotitalouksien positiivinen tulokehitys lisäävät uusien asuntojen kysyntää.

Asuntorakentaminen 1-6/2006 (1-6/2005), kpl

                        Suomi                Venäjä   	Viro,                                           		Latvia,                                                         Liettua                                                                                    Vapaa-   Valtion   Yhteensä   Yhteensä	yhteensä                rahoit-  rahoitta-                teiset   mat,                         vuokra-                         asunnot                         ja                         kilpailu-                         urakat

Myytyjä      1 303       -         1 303      1 171   	370              (1 635)     (-)       (1 635)     (532)   (446) Aloitettuja  1 602   	104    	   1 706     	754 	195              (1 885)     (66)      (1 951)     (195)   (415) Rakenteilla kauden  lopussa      3 462      177        3 639      6 082   1 485              (2 924)    (135)      (3 059)    (3 431)  (949) Valmistui    1 552       80        1 632       -        238  		             (1 787)     (89)      (1 876)      (326)   (84) Valmiita myymättömiä kauden lopussa        147       -           147         - 	 -  	      (265)     (-)         (265)	(15)	 -

 Asuntorakentaminen sisältää myös vapaa-ajan asunnot.

Tonttivarantoa kasvatettiin

Perustajaurakointimuotoinen asuntorakentaminen edellyttää hyvää tonttivarantoa. Maanhallinnassa panostettiin hyvään tonttivarantoon ja sen nopeaan kiertoon.

Asuntotonttikantaa on vahvistettu Suomessa pääkaupunkiseudulla. Katsauskaudella YIT hankki mm. Kapiteeli Oyj:ltä asuntorakentamiseen kaavoitettua tonttimaata Helsingin Länsi- Pasilasta. Keskuspuistoon rajoittuvalle alueelle rakennetaan noin 250 asuntoa vuosina 2007–2010.

Venäjällä Pietarissa toimiva paikallinen tytäryritys ZAO YIT Lentek hankki ensimmäisen tontin Kazanista ja asuntotuotanto on tarkoitus käynnistää vuoden 2007 aikana.

Tonttivaranto 30.6.2006 (30.6.2005) Rakennusoikeudet ja kaavoitusmahdollisuudet, 1 000 krs-m2

                               Suomi   Venäjä   Viro, Latvia,                                                 Liettua                                                                             Asuntotontit           	       1 771    723 	274  			      (1 498)  (292)   (260) Toimitilatontit                  674    444      33  			        (807)	(-)	(-) Yhteensä               	       2 445  1 167 	307  			      (2 305)  (292)   (260) Tonttivarantoon sidottu pääoma,        		  milj. euroa		         321,7  52,8     33,3   				(272,1)(32,1)   (18,6)	

Tonttivaranto sisältää valmiiksi kaavoitetut tontit sekä arvion kaavakehitysvaiheessa olevien alueiden mahdollisesti toteutuvasta rakennusoikeudesta. Yhteistyössä maanomistajien kanssa tehtävien aluekehittämissopimusten tuomat rakennusoikeudet ovat YIT:n taseen ulkopuolella siihen asti, kun toteutuvan kaavan osat vuorollaan tulevat rakennettaviksi.

Vapaa-ajanrakentamisessa uusia sopimuksia

Vapaa-ajan asuntojen ja keskusten rakentaminen on YIT:n strateginen kasvualue. Tavoitteena on lisätä suoraan kuluttajille tarjottavien palvelujen osuutta liiketoiminnasta.
YIT:n kumppaneina hankkeissa toimivat kunnat ja maanomistajat sekä majoitus-, ravintola- ja vapaa-ajanpalveluja tarjoavat yritykset.

Toisen vuosineljänneksen aikana sovittiin yhteistyöstä uusissa vapaa-ajan asuntohankkeissa Meri-Teijossa ja Rokualla.
Käynnissä tai käynnistämisvaiheessa vapaa-ajan hankkeita on  Ylläksellä, Saariselällä, Nilsiän Tahkolla, Jämsän Himoksessa ja Haukiputaan Virpiniemessä.

Toimistorakentamisen näkymät paranivat

Toimistojen vajaakäyttöaste pieneni pääkaupunkiseudulla ja toimistorakentamisen näkymät paranivat. Kauppa- ja logistiikkatilojen kysyntä pysyi kohtuullisena. Teollisuuden investoinnit pysyivät edelleen vähäisinä. Kilpailu-urakoina toteutettavissa kohteissa markkinatilanne säilyi kireänä sekä uudis- että korjausrakentamisessa.

Alkuvuoden aikana käynnistettiin Helsingissä Kiinteistö Oy Sturenkadun saneeraaminen Unileverin ja Suomen Postin käyttöön. Espoossa aloitettiin Mankkaa Business Parkin toisen vaiheen rakentaminen. Tilojen päävuokralaisia ovat Roche Oy ja Roche Diagnostics. Herttoniemen autotalo myytiin Tapiola-ryhmälle. Tilojen vuokralaiseksi tulee Simetron Autotalo Oy.

Pietarissa sovittiin K-Raudan liikekiinteistön rakentamisesta vuoden 2006 aikana.
Virossa solmittiin sopimus Mustakiven liikekeskuksen rakentamisesta AS Volexille Tallinnaan.

Vilnassa, Liettuassa allekirjoitettiin sopimukset uuden parlamenttitalon rakentamisesta, Vilnan yliopistolliselle sairaalan laboratorion ja hallintorakennuksen saneerauksen ja laajennuksen toteuttamisesta sekä kansainvälisen lentokentän uuden matkustajaterminaalin rakentamisesta.
Hankkeet valmistuvat vuoden 2007 aikana.

Infrarakentamisessa hyvä markkinatilanne

Maa- ja vesirakentamisessa markkinatilanne säilyi hyvänä.
Helsingissä solmittiin Tieliikelaitoksen kanssa urakkasopimus Mannerheimintien alittavan Kivihaan tunnelin ja siihen liittyvien patoseinien rakentamisesta osana Hakamäentien peruskorjausta. Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin kanssa sovittiin Valtatie 7:n Pernajanlahden painumakorjaustöiden tekemisestä sekä yhdeksän sillan korjaamisesta läntisen Uudenmaan alueella.

Kauden aikana käynnistettiin Munkkisaari–Vanha kirkkopuisto -yhteiskäyttötunnelin rakentaminen Helsingin Energialle.
YTV:n kanssa solmittiin sopimus syksyn aikana toteutettavista pintarakenne- ja tietöistä Ämmässuon kaatopaikalla.

Vesihuolto- ja ympäristörakentamisessa allekirjoitettiin Helsingin Veden kanssa sopimus Pitkäkosken vedenpuhdistamon kunnostustöiden toteuttamisesta.

TEOLLISUUS- JA VERKKOPALVELUT

Teollisuus- ja verkkopalveluiden liikevaihto kasvoi  21 prosenttia ja oli 224,6 milj. euroa (186,3 Me).
Kunnossapitoliiketoiminnan osuus oli 61 prosenttia liikevaihdosta. Liikevaihdosta 93 prosenttia tuli Suomesta ja 7 prosenttia muista maista.

Vuoden 2006 alussa teollisuuden sähkö- automaatio- ja LVI- toimintoja siirrettiin Suomessa YIT Kiinteistötekniikka Oy:stä Teollisuus- ja verkkopalvelut toimialaan.
Siirrettyjen liiketoimintojen liikevaihto 1-12/2005 oli  58,9 milj. euroa.

Toimialan liikevoitto heikkeni alkuvuonna verkkopalveluiden heikosta markkinatilanteesta johtuen. Tammi-kesäkuussa liikevoitto oli 10,3 milj. euroa (15,6 Me) ja liikevoittoprosentti 4,6 prosenttia (8,4 %).

Tilauskanta kauden lopussa oli 208,4 milj. euroa (187,3 Me).
Verkkopalveluiden tilauskanta perustuu asiakkailta saatuihin ennusteisiin, jotka laskivat viimevuotisesta.

Toimialan palveluksessa oli kauden lopussa 4 914 henkilöä  (4 284).

Teollisuus- ja verkkopalvelut -toimiala muodostettiin 1.6.2005 yhdistämällä Teollisuuden palvelut ja Tietoverkkopalvelut yhdeksi toimialaksi. Toimialan vertailuluvut vuodelta 2005 on laadittu yhdistämällä Teollisuuden palvelut ja Tietoverkkopalvelut -toimialojen taloudelliset luvut.

Teollisuuden kunnossapidossa vilkas alkuvuosi

Teollisuuden kunnossapitopalveluiden kysyntä oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla vilkasta. Kunnossapidon ulkoistusten ja palvelusopimusten lisäksi tehtiin mittavia huoltoseisokkitöitä metsä-, energia-, prosessi- ja rakennusaineteollisuudelle. Kunnossapitopalvelujen ulkoistuksia on odotettavissa Suomessa erityisesti metsäteollisuudessa.

Teollisuuden Voiman OL1- ja OL2-ydinvoimalaitoksiin toteutettiin merkittävät seisokkityöt sekä vuosihuoltoon liittyviä mekaanisia ja sähköautomaatioasennustöitä.
Vuosihuoltotöitä tehtiin myös mm. Metsä-Botnian Joutsenon ja Kaskisten tehtailla, Finnsementin tehtaalla Paraisilla, Neste Oilin Porvoon jalostamolla sekä Pohjolan Voiman useilla voimalaitoksilla.

YIT:n tavoitteena on kasvattaa kunnossapitoliiketoimintaansa ja lisätä kokonaisvaltaisia kumppanuussopimuksia.
Kunnossapidon kumppanuussopimus uusittiin mm.
kaapelivalmistaja Prysmian Cables & Systems Oy:n kanssa.

Teollisuuden projekteissa jatkui hyvä kysyntä

Teollisuuden investointiprojekteissa vuoden alkupuolta hallitsi Neste Oilin Diesel-projekti, jonka mekaaniset ja sähköautomaatioasennukset jatkuivat laajoina. Prosessi- ja energiateollisuudessa vientikysyntä jatkui hyvänä ja myös kotimainen kysyntä vilkastui. Meriteollisuudessa säilyi hyvä markkinatilanne.

Ruotsissa saatiin uusia putkistotilauksia voimalaitoksiin.
Andritz Oy:n kanssa sovittiin soodakattilan pääputkistojen suunnittelusta ja esivalmistuksesta SCA:n sellutehtaan voimalaitokseen Obbolaan. Kvaerner Power Oy:lle toimitetaan päähöyryputkistot ja kattilaputkistot Kappa Kraftliner Ab:n voimalaitokseen Piteåån.

Suomessa Foster Wheeler Energia Oy:ltä saatiin tilaus Tornion Voima Oy:n voimakattilan korkeapaineputkistojen esivalmistuksesta. Teollisuuden Voiman OL1- ja OL2- ydinvoimaloissa saatiin päätökseen ns. Timo-projekti, johon YIT toimitti uusiin korkeapaineturbiinilaitoksiin kuuluvat putkistot sekä pääputkistojen kannakerevisioinnit.

Verkkopalveluissa heikko markkinatilanne

Tietoliikenneoperaattorien välinen kova kilpailu heijastui katsauskaudella verkkopalveluiden kysyntään ja markkinatilanne heikkeni merkittävästi. Verkkopalvelujen markkinoiden odotetaan säilyvän hiljaisina myös loppuvuoden aikana. Laajakaistaliittymien vilkas kysyntä tasaantui.
Kiinteiden puhelimien määrä ja niihin liittyvät työt vähenivät edellisvuosien tapaan. YIT:n tarjoamien tietoteknisten lähitukipalvelujen kysyntä lisääntyi ja niiden osuutta on tavoitteena kasvattaa edelleen.
Verkkopalvelujen osuus YIT:n liikevaihdosta on ollut noin  3 - 4 prosenttia ja se pienenee tämän vuoden aikana.

Heinäkuussa käynnistyneellä Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella  YIT toimittaa tapahtumien ja kokousten tietoliikenteen  rakennus- ja asennuspalvelut TeliaSonera Finland Oy:lle.

Teletoimialalla liiketoimintojen virtaviivaistaminen jatkui ja kustannuspaineista johtuen alalla on edelleen odotettavissa rakennemuutoksia. Operaattorien investointien ja verkkojen rakentamisen odotetaan jäävän kuluvana vuonna  maltillisiksi.

NÄKYMÄT VUODELLE 2006

Arvioimme, että vuoden 2006 liikevaihto ja tulos ennen veroja kasvavat viimevuotisista.

 Helsingissä, 27. heinäkuuta 2006

Hallitus

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2006: TAULUKKO-OSA

 1. Konsernitilinpäätös 1.1. - 30.6.2006

Tuloslaskelma Tase Laskelma oman pääoman muutoksista Rahavirtalaskelma Vastuusitoumukset Hankitut ja myydyt liiketoiminnot Liikevaihto, liikevoitto ja tilauskanta segmenteittäin

2. Muita YIT-konsernin tunnuslukuja

Tunnusluvut Konsernin kehitys vuosineljänneksittäin Liikevaihto, liikevoitto ja tilauskanta segmenteittäin vuosineljänneksittäin

 1. KONSERNITILINPÄÄTÖS 1.1. - 30.6.2006

IFRS-tilinpäätöskäytäntö

YIT Oyj:n osavuosikatsaus ajalta 1.1. - 30.6.2006 on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset-standardin mukaisesti.  YIT on soveltanut osavuosikatsauksen laatimisessa samoja  laatimisperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessään 2005.  Osavuosikatsauksessa esitettävät tiedot ovat tilintarkastamattomia.

Segmenttijako

YIT:n toimialarakennetta tiivistettiin 1.6.2005 yhdistämällä Teollisuuden palvelut ja Tietoverkkopalvelut yhdeksi Teollisuus- ja verkkopalvelut -segmentiksi. YIT:n liiketoiminta jakautuu nyt kolmeen liiketoimintasegmenttiin, jotka ovat Kiinteistötekniset palvelut, Rakentamispalvelut ja Teollisuus- ja verkkopalvelut. Teollisuus- ja verkkopalvelut -segmentin vertailuluvut vuodelta 2005 on laadittu yhdistämällä Teollisuuden palveluiden ja Tietoverkkopalveluiden taloudelliset luvut.

Vuoden 2006 alussa teollisuuden sähkö-, automaatio- ja LVI- toimintoja siirrettiin Suomessa YIT Kiinteistötekniikka Oy:stä Teollisuus- ja verkkopalvelut segmenttiin.
Siirrettyjen liiketoimintojen liikevaihto 1-12/2005 oli  58,9 milj. euroa.

TULOSLASKELMA (milj. e)

                                 IFRS      IFRS  muutos, %	IFRS                              1-6/2006  1-6/2005		   1-12/2005                              				    Liikevaihto                   1 586,8   1 409,0         13   3 023,8 - Suomen ulkopuolisen          liiketoiminnan osuus		693,0     594,7         17   1 326,6 Liiketoiminnan tuotot ja      kulut			     -1 462,0  -1 302,4         12  -2 772,9 Osuus osakkuusyhtiöiden           tuloksesta			  0,4       0,3         33       0,7 Poistot ja arvonalentumiset     -11,4     -11,1          3     -23,9 Liikevoitto                     113,8      95,8         19     227,7 % liikevaihdosta                  7,2       6,8          5       7,5 Rahoitustuotot                    1,7       0,7         *)       1,9 Kurssierot                       -1,2       2,1          -       2,0 Rahoituskulut                    -8,9      -8,6          3     -16,8 Voitto ennen veroja             105,4      90,0         17     214,8 % liikevaihdosta                  6,6       6,4          4       7,1 Tuloverot                       -27,5     -23,2         19     -57,9 Katsauskauden voitto 1)          77,9      66,8         17     156,9 % liikevaihdosta                  4,9       4,7          4       5,2

Jakautuminen Emoyhtiön omistajille            75,6      67,0         13     155,5 Vähemmistölle                     2,3      -0,2          -       1,4

Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos Tulos/osake, e **)               0,60      0,55         10      1,26 Tulos/osake, e, laimennettu **)  0,60      0,53         13      1,23

 *) Muutos yli 100 prosenttia.

**) Osakekohtaiset tunnusluvut on muutettu taulukoissa vertailukelpoisiksi siten, että niissä on huomioitu 24.3.2006 voimaan tullut osakkeen nimellisarvon puolittaminen (split).
Muutosprosentit on laskettu splitiä edeltäneistä arvoista.
Tulos/osake 1-6/2005 oli 1,09 euroa.

1) Veroina on otettu huomioon katsauskauden tulokseen suhteutettu osuus koko tilikauden arvioiduista veroista.

TULOSLASKELMA VIIMEISELTÄ VUOSINELJÄNNEKSELTÄ (milj. e)

                                 IFRS      IFRS  muutos, %                              4-6/2006  4-6/2005 Liikevaihto                     818,0     745,1         10 - Suomen ulkopuolisen          liiketoiminnan osuus		366,1     322,2         14 Liiketoiminnan tuotot ja kulut -752,6    -684,0         10 Osuus osakkuusyhtiöiden           tuloksesta			  0,4       0,3         33 Poistot ja arvonalentumiset      -5,7      -5,7          - Liikevoitto                      60,1      55,7          8 % liikevaihdosta                  7,3       7,5         -2 Rahoitustuotot                    0,4       0,4          - Kurssierot                       -0,6       0,9         *) Rahoituskulut                    -4,6      -4,5          2 Voitto ennen veroja              55,3      52,5          5 % liikevaihdosta                  6,8       7,0         -4 Tuloverot                       -15,1     -14,0          8 Katsauskauden voitto 1)          40,2      38,5          4 % liikevaihdosta                  4,9       5,2         -5

Jakautuminen Emoyhtiön omistajille            39,2      38,8          1 Vähemmistölle                     1,0      -0,3         *)

Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos Tulos/osake, e **)               0,31      0,32         -2 Tulos/osake, e, laimennettu **)  0,31      0,30          3

*) Muutos yli 100 prosenttia.

**) Osakekohtaiset tunnusluvut on muutettu vertailukelpoisiksi siten, että niissä on huomioitu 24.3.2006 voimaan tullut osakkeen nimellisarvon puolittaminen (split).

1) Veroina on otettu huomioon katsauskauden tulokseen suhteutettu osuus koko tilikauden arvioiduista veroista.

TASE (milj. e)                                  IFRS      IFRS  muutos, %      IFRS                             30.6.2006 30.6.2005		  31.12.2005 VARAT

Pitkäaikaiset varat Aineelliset hyödykkeet           82,8      78,3          6      77,1 Liikearvo                       248,8     248,8          -     248,8 Muut aineettomat hyödykkeet      15,0      12,5         20      13,4 Osuudet osakkuusyrityksissä       2,2       1,3         69       1,8 Muut sijoitukset                  3,0       2,8          7       3,0 Muut saamiset                    11,0       9,1         21       9,4 Laskennalliset verosaamiset      21,9      21,3          3      23,6

Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus                 797,4     685,4         16     685,2 Myyntisaamiset ja muut saamiset 637,8     517,3         23     545,2 Rahavarat                        27,3      35,4        -23      80,6

Varat yhteensä                1 847,2   1 612,2         15   1 688,1

 OMA PÄÄOMA JA VELAT

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma                      62,8      62,0          1      62,4 Muu oma pääoma                  507,5     404,7         25     497,4

Vähemmistöosuus                   5,8       3,9         49       3,7

Oma pääoma yhteensä             576,1     470,6         22     563,5

Pitkäaikaiset velat Laskennalliset verovelat         40,0      23,3         72      36,5 Eläkevelvoitteet                 11,0      10,0         10      11,6 Varaukset                        33,3      33,0          1      30,1 Korolliset velat                166,7     177,1         -6     172,4 Muut velat                       13,8       3,9         *)       4,4

Lyhytaikaiset velat Ostovelat ja muut velat         786,9     711,1         11     691,2 Varaukset                        16,3      11,3         44      15,8 Lyhytaikaiset korolliset velat  203,1     171,9         18     162,6

Oma pääoma ja velat yhteensä  1 847,2   1 612,2         15   1 688,1

 *) Muutos yli 100 prosenttia.

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA (milj. e)

           Osake-  Yli-   Vara-   Muut Muun-  Arvon- Kerty- Vähem- Oma 	   pääoma  kurssi- rahas- rahas- toero- muutos- neet  mis- pääoma                    rahas-  to     tot	rahas- rahas- voitto- tön  yhteen- 	           to                   to     to     varat osuus  sä                                                          

Oma pääoma   1.1.2006    62,4   77,2   0,7    2,5  -3,0   -0,1    420,0    3,7  563,5 Osakemerkin-     nät optioilla0,4    2,2     -      -     -      -     -       -     - Korkojohdan-     naisten suojaus        -     -      -      -     -    0,5     -       -	    - Muuntoerot     -     -      -      -  -0,3      -     -       -     - Optioiden       kirjaus	       -     -      -     12,1   -      -    -11,3    -     -	 Tilikauden      voitto         -     -      -      -     -      -     75,6    -     - Osingonjako    -     -      -      -     -      -    -68,6    -     - Muu muutos     -     -    0,1      -     -      -     -0,1    -     - Oma pääoma   30.6.2006   62,8   79,4   0,8   14,6  -3,3    0,4    415,6    5,8  576,1

           Osake-  Yli-  Vara-    Muut Muun-  Arvon- Kerty-  Vähem- Oma 	   pääoma  kurssi- rahas- rahas- toero-muutos- neet  mis-   pääoma                    rahas-  to     tot  rahas-  rahas- voitto- tön   yhteen-                    to                  to      to     varat  osuus  sä                                                 

Oma pääoma   31.12.2004  61,3   71,5   0,7    1,6  -1,4      -     307,4    4,1   445,4 IAS 32:n        ja IAS 39:n käyttöönoton vaikutus       -      -     -      -     -     -0,4    -0,3      -   -0,7 Oma pääoma   1.1.2005    61,3   71,5   0,7    1,6  -1,4     -0,4   307,2    4,1   444,7 Osakemerkin-     nät optioilla0,7    3,7     -      -     -      -       -        -   - Korkojohdan-      naisten-       suojaus        -      -     -      -     -     -0,5     -        -   - Muuntoerot     -      -     -      -  -2,6      -       -        -   - Optioiden       kirjaus        -      -     -    0,9     -      -      -0,3      -   - Tilikauden      voitto	       -      -     -      -     -      -      67,0      -   - Osingonjako    -      -     -      -     -      -     -42,9      -   - Muu muutos     -      -     -      -     -      -       0,2      -   - Oma pääoma   30.6.2005   62,0   75,2   0,7    2,5  -4,0     -0,9   331,2    3,9   470,6

           Osake-  Yli-   Vara-   Muut Muun-   Arvon- Kerty-   Vähem- Oma            pääoma  kurssi- rahas- rahas- toero- muutos- neet   mis-   pääoma                    rahas-   to     tot  rahas-   rahas- voitto- tön   yhteen-                     to                   to       to     varat  osuus  sä            

Oma pääoma   31.12.2004  61,3   71,5   0,7    1,6  -1,4       -    307,4    4,1  445,4 IAS 32:n ja      IAS 39:n käyttöön- oton vaikutus  -      -     -      -     -      -0,4  -0,3	-    -0,7 Oma pääoma  1.1.2005   61,3   71,5    0,7    1,6  -1,4      -0,4  307,1    4,1  444,7 Osakemerkinnät   optioilla   1,1    5,7     -      -      -       -     -        -      -                 Korkojohdan-     naisten suojaus        -      -     -      -     -       0,3   -        -      - Muuntoerot     -      -     -      -  -1,6       -     -        -      - Optioiden                         kirjaus        -      -     -    0,9     -       -   0,1        -      - Tilikauden     voitto         -      -     -      -     -      -  155,5        -      - Osingonjako    -      -     -      -     -      -  -42,9        -      - Muu muutos     -      -     -      -     -      -   0,1         -      - Oma pääoma   31.12.2005 62,4   77,2    0,7    2,5  -3,0     -0,1 420,0	3,7 563,5

 RAHAVIRTALASKELMA (MILJ. E)

                                 IFRS      IFRS  muutos, %      IFRS                              1-6/2006  1-6/2005            1-12/2005

Liiketoiminnan rahavirrat Tilikauden voitto                76,7      66,8         15     156,9 Suoriteperusteisten erien        peruminen 			 47,3      40,3         17      94,4 Käyttöpääoman muutokset        -105,9       7,0         *)     -26,8 Maksetut korot                   -7,5     -15,4        -51     -20,8 Saadut korot                      1,8       6,6        -73       1,3 Maksetut verot                  -20,9     -18,6         12     -37,0 Liiketoiminnan nettorahavirta    -8,5      86,7         *)     168,0

 Investointien rahavirrat Tytäryritysten ja                  liiketoimintojen hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla			  0,9      -1,5          -      -4,7 Osakkuusyritysten hankinta       -0,2      -0,2          -         - Investoinnit aineellisiin       hyödykkeisiin                   -15,8     -12,4         27     -23,1 Investoinnit aineettomiin        hyödykkeisiin                    -3,0      -0,2         *)      -1,8 Investoinnit sijoituksiin           -         -          -      -0,5 Aineellisten hyödykkeiden         myynti                            2,1       2,3         -9       5,1 Aineettomien hyödykkeiden           myynti 				    -       0,2        -98       0,1 Sijoitusten myynti                0,1         -          -       0,4 Investointien nettorahavirta    -13,3     -11,8         13     -24,5

 Rahoituksen rahavirrat Osakeannista saadut maksut        2,6       4,3        -40       6,8 Lainasaamisten vähennys           0,1       0,2        -58         - Lainojen nostot                  69,5       0,3         *)         - Lainojen takaisinmaksut         -33,7     -34,2         -1     -58,0 Rahoitusleasingvelkojen maksut   -1,0      -3,5        -69      -5,1 Maksetut osingot                -68,9     -42,9         61     -42,9 Rahoituksen nettorahavirta      -31,4     -75,8        -59     -99,2

 Rahavarojen muutos              -53,2      -0,9         *)      44,3 Rahavarat katsauskauden alussa   80,6      36,1         *)      36,1 Valuuttakurssien muutoksen        vaikutus			 -0,1       0,2         *)       0,2 Rahavarat katsauskauden lopussa  27,3      35,4        -23      80,6

 *) Muutos yli 100 prosenttia.

VASTUUSITOUMUKSET (milj. e)

                                 IFRS      IFRS muutos, %       IFRS                             30.6.2006 30.6.2005	          31.12.2005

                                                                    Omasta puolesta annetut vakuudet - Annetut yrityskiinnitykset     29,3      29,3         -       29,3 - Pantatut arvopaperit            2,0       1,6        25        1,6 Muut vastuusitoumukset - Ostovastuut                   286,0     246,0        16      266,8 - Vuokravastuut                 191,2     173,7        10      189,2 - Annetut vuokravastuut           2,3       4,4       -48        3,8 - Muut vastuusitoumukset          0,6       0,7       -14        0,4 Johdannaissopimuksista johtuva vastuu **) Kohde-etuuksien arvot -- Korko-optiosopimukset         28,4      28,4         -       28,4 -- Koronvaihtosopimukset         95,0      70,0        36       60,0 -- Valuuttatermiinisopimukset    64,9      95,8       -32       70,5 Käyvät arvot -- Korko-optiosopimukset          1,0       0,6        67        0,6 -- Koronvaihtosopimukset          0,5      -1,3        *)       -0,2 -- Valuuttatermiinisopimukset    -1,7      -1,3        31       -0,8 Ehdolliset saatavat Oikeudenkäynnit                  11,1         -         -          -

*) Muutos yli 100 %

**) Johdannaissopimusten käyvät arvot on siirrytty esittämään nettoarvoisina. Vertailukaudet on muutettu uuden esitystavan mukaisiksi.

HANKITUT LIIKETOIMINNOT

Kauden aikana, 31.5.2006 YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy hankki petrokemianteollisuudelle kunnossapito- ja investointipalveluja tarjoavien Konepaja Alueputkitus Oy:n ja Alueputkitus Oy:n koko osakekannat. Lisäksi konserni teki pieniä yrityshankintoja. Hankintojen yhteenlasketut hankintahinnat olivat noin 3,2 milj. euroa. Hankintahintoja kohdistettiin aineettomiin hyödykkeisiin. Hankinnoista ei syntynyt kohdistamatonta liikearvoa. Hankittujen liiketoimintojen vaikutus konsernin liikevaihtoon raportointikaudella oli 0,6 milj. euroa.

MYYDYT LIIKETOIMINNOT

YIT Rakennus Oy:n liettualainen tytäryhtiö AB YIT Kausta myi Kaunasissa sijaitsevan teräsrakennetehtaan ja Teollisuus- ja verkkopalveluliiketoimintaan kuuluva Telesilta- liiketoimintayksikkö myi laivansähköistysliiketoiminnot tammikuussa 2006. Lisäksi myytiin pieniä liiketoimintoja.
Yhteenlasketut myyntihinnat olivat 2,7 milj. euroa. Myytyjen nettovarojen arvo oli noin 1,6 milj. euroa, joten myyntivoitto raportointikaudelle ennen veroja oli 1,2 milj.
euroa.

LIIKEVAIHTO SEGMENTEITTÄIN (milj. e)                                  IFRS      IFRS  muutos, %      IFRS                              1-6/2006  1-6/2005            1-12/2005

Kiinteistötekniset palvelut     674,0     667,5          1   1 398,4 Rakentamispalvelut              718,9     585,8         23   1 298,3 Teollisuus- ja verkkopalvelut   224,6     186,3         21     398,8 Muut erät                       -30,7     -30,6          -     -71,7 YIT-konserni yhteensä         1 586,8   1 409,0         13   3 023,8

 LIIKEVOITTO SEGMENTEITTÄIN (milj. e)

                                 IFRS      IFRS  muutos, %      IFRS                              1-6/2006  1-6/2005            1-12/2005

Kiinteistötekniset palvelut      31,5      22,5         40      56,8 Rakentamispalvelut               81,2      63,6         28     143,1 Teollisuus- ja verkkopalvelut    10,3      15,6        -34      39,1 Muut erät                        -9,2      -5,9         56     -11,3 YIT-konserni yhteensä           113,8      95,8         19     227,7

TILAUSKANTA SEGMENTEITTÄIN KAUDEN LOPUSSA (milj. e)

                                 IFRS      IFRS  muutos, %      IFRS                                6/2006    6/2005		     12/2005

Kiinteistötekniset palvelut     584,1     602,6         -3     492,0 Rakentamispalvelut            1 391,8   1 263,3         10   1 242,6 Teollisuus- ja verkkopalvelut   208,4     187,3         11     173,3 Muut erät                       -33,0     -54,0        -39     -29,1 YIT-konserni yhteensä         2 151,3   1 999,2          8   1 878,8





2. MUITA YIT-KONSERNIN TUNNUSLUKUJA

TUNNUSLUVUT

                                 IFRS      IFRS  muutos, %      IFRS                                6/2006    6/2005		     12/2005

Tulos/osake, e **)               0,60      0,55         10      1,26 Tulos/osake, e, laimennettu **)  0,60      0,53         13      1,23 Oma pääoma/osake, e **)          4,54      3,77         21      4,49 Osakkeen keskikurssi kauden     aikana, e **)                   20,48     11,80         74     13,99 Osakkeen kurssi kauden           lopussa, e **)                  19,17     13,80         39     18,07 Osakekannan markkina-arvo      kauden lopussa, milj. e       2 406,7   1 711,2         41   2 254,4 Ulkona olevien osakkeiden      osakeantioikaistun lukumäärän painotettu keskiarvo,  1 000 kpl **)	              124 951   122 824          2   123 544 Ulkona olevien osakkeiden      osakeantioikaistun lukumäärän painotettu keskiarvo, 1 000 kpl, laimennettu **)    126 821   126 182          1   126 522 Ulkona olevien osakkeiden      osakeantioikaistu lukumäärä kauden lopussa, 1 000 kpl **) 125 543   122 586          2   124 794 Korollinen nettovelka            kauden lopussa, milj. e         342,5     313,6          9     254,4 Sijoitetun pääoman tuotto,        viimeiset 12 kk, % 2)            28,2      21,8         29      26,4 Omavaraisuusaste, %              34,5      31,8          8      36,3 Velkaantumisaste, %              59,5      66,6        -11      45,1 Bruttoinvestoinnit pysyviin      vastaaviin, milj. e              18,7      14,1         33      30,1 % liikevaihdosta                  1,2       1,0                  1,0 Tilauskanta kauden lopussa,    milj. e 3)                    2 151,3   1 999,2         81   1 878,8 - josta Suomen ulkopuolista     tilauskantaa                    925,7     738,2         25     752,4 Henkilöstö keskimäärin         21 346    21 153          1    21 194

 **) Osakekohtaiset tunnusluvut on muutettu taulukoissa vertailukelpoisiksi siten, että niissä on huomioitu 24.3.2006 voimaan tullut osakkeen nimellisarvon puolittaminen (split).
Muutosprosentit on laskettu splitiä edeltäneistä arvoista.
Tulos/osake 1-6/2005 oli 1,09 euroa.

2) Laskettu ajalta 1.7.2005 - 30.6.2006 käyttäen 30.6.2005 ja 30.6.2006 taseen lukuja.

3) Tulouttamaton osuus sitovasti saaduista tilauksista.

KONSERNIN KEHITYS VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN I/2005-II/2006

                           IFRS   IFRS    IFRS   IFRS   IFRS    IFRS                              I/    II/    III/    IV/     I/     II/                            2005   2005    2005   2005   2006    2006

Liikevaihto, milj. e      663,9  745,1   754,8  860,0  768,8   818,0 Liikevoitto, milj. e       40,1   55,7    66,7   65,2   53,7    60,1 - prosenttia liikevaihdosta 6,0    7,5     8,8    7,6    7,0     7,3 Rahoitustuotot, milj. e     0,3    0,4     0,6    0,6    1,3     0,4 Kurssierot, milj. e         1,5    0,9     0,5   -0,6   -0,6    -0,6 Rahoituskulut, milj. e     -4,5   -4,5    -4,2   -4,0   -4,3    -4,6 Voitto ennen veroja,       milj. e                    37,4   52,5    63,6   61,2   50,1    55,3 - prosenttia liikevaihdosta 5,6    7,0     8,4    7,1    6,5     6,8

Taseen loppusumma,       milj. e                  1508,2 1612,2  1621,4 1688,1 1722,0  1847,2            

 Tulos/osake, e **)         0,23   0,32    0,37   0,35   0,29    0,31 Oma pääoma/osake, e **)    3,48   3,77    4,14   4,49   4,23    4,54 Osakkeen päätöskurssi,   e **)                     10,92  13,80   17,65  18,07  22,38   19,17 Markkina-arvo, milj. e   1338,6 1711,2  2193,2 2254,4 2792,9  2406,7                              

 Sijoitetun pääoman         tuotto, %                  19,7   21,8    23,7   26,4   28,1    28,2 Omavaraisuusaste, %        30,1   31,8    34,6   36,3   33,5    34,5 Korollinen nettovelka      kauden lopussa, milj. e   368,1  313,6   271,8  254,4  334,2   342,5 Velkaantumisaste, %        85,6   66,6    52,3   45,1   62,7    59,5

Bruttoinvestoinnit, milj. e 7,0   14,1    22,3   30,1    9,1    18,7 Tulouttamaton                 tilauskanta kauden        lopussa, milj. e         1909,4  1999,2 1881,4 1878,8 2007,2  2151,3 Henkilöstö kauden        21 096         21 468        21 140   lopussa 			 21 297        21 289         21 873

**) Osakekohtaiset tunnusluvut on muutettu vertailukelpoisiksi siten, että niissä on huomioitu 24.3.2006 voimaan tullut osakkeen nimellisarvon puolittaminen (split).

LIIKEVAIHTO SEGMENTEITTÄIN (milj. e)

                           IFRS   IFRS    IFRS   IFRS   IFRS    IFRS                              I/    II/    III/    IV/     I/     II/                            2005   2005    2005   2005   2006    2006 Kiinteistötekniset        palvelut                  319,5  348,0   327,2  403,7  325,6   348,4 Rakentamispalvelut        272,0  313,8   339,5  373,0  350,8   368,1 Teollisuus- ja              verkkopalvelut             85,6  100,7   105,0  107,5  107,7   116,9 Muut erät                 -13,2  -17,4   -16,9  -24,2  -15,3   -15,4 YIT-konserni yhteensä     663,9  745,1   754,8  860,0  768,8   818,0

LIIKEVOITTO SEGMENTEITTÄIN (milj. e)

                           IFRS   IFRS    IFRS   IFRS   IFRS    IFRS                              I/    II/    III/    IV/     I/     II/                            2005   2005    2005   2005   2006    2006 Kiinteistötekniset          palvelut                    8,2   14,3    13,3   21,0   11,7    19,8 Rakentamispalvelut         29,4   34,2    44,1   35,4   40,7    40,5 Teollisuus- ja              verkkopalvelut              6,3    9,3    12,3   11,2    5,3     5,0 Muut erät                  -3,8   -2,1    -3,0   -2,4   -4,0    -5,2 YIT-konserni yhteensä      40,1   55,7    66,7   65,2   53,7    60,1

TILAUSKANTA SEGMENTEITTÄIN KAUDEN LOPUSSA (milj.e)

                           IFRS   IFRS    IFRS   IFRS   IFRS    IFRS                              I/    II/    III/    IV/     I/     II/                            2005   2005    2005   2005   2006    2006 Kiinteistötekniset         palvelut                  574,0  602,6   575,7  492,0  517,6   584,1 Rakentamispalvelut       1131,0 1263,3  1193,8 1242,6 1296,5   1391,8  Teollisuus- ja             verkkopalvelut            234,4  187,3   158,3  173,3  219,5   208,4 Muut erät                 -30,0  -54,0   -46,4  -29,1  -26,4   -33,0 YIT-konserni yhteensä    1909,4 1999,2  1881,4 1878,8 2007,2  2151,3