YIT:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2004:

YIT:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2004: ALKUVUODEN LIIKEVAIHTO 1,5 MILJARDIA EUROA. TULOS PARANI.

Liikevaihto kasvoi 61 prosenttia

YIT-konsernin liikevaihto tammi-kesäkuulta kasvoi edellisestä vuodesta 61 prosenttia ja oli 1 504,4 milj. euroa (1-6/2003: 932,1 Me). Merkittävä osa liikevaihdon kasvusta johtui 29.8.2003 konserniin liitetystä Building Systems -liiketoiminnasta. ABB:ltä ostettu liiketoiminta tarjoaa talotekniikka-, kiinteistö- ja teollisuuspalveluja Pohjoismaissa, Baltiassa ja Venäjällä.
Liikevaihtoa kasvatti myös vapaarahoitteisen asuntotuotannon kasvu Suomessa.

Kansainvälisen liiketoiminnan osuus konsernin liikevaihdosta nousi 19 prosentista 39 prosenttiin. Liikevaihdosta 61 prosenttia tuli Suomesta, 29 prosenttia muista Pohjoismaista, 5 prosenttia Baltian maista ja 3 prosenttia Venäjältä.

Huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan osuus liikevaihdosta nousi 22 prosentista 32 prosenttiin.

Liikevoitto merkittävästi edellisvuotista parempi

Kaikkien toimialojen tulos oli positiivinen. Konsernin liikevoitto ennen liikearvo- ja konserniliikearvopoistoja (EBITA) oli 75,1 milj.
euroa (63,5 Me) eli 5,0 prosenttia (6,8 %) liikevaihdosta.
Liikevoitto (EBIT) oli 60,2 milj. euroa (57,9 Me) ja liikevoittoprosentti 4,0 (6,2 %). Ilman vertailukauden kertaluonteisia eriä (24,3 Me) liikevoiton kasvu oli 79 prosenttia.
Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja oli 52,9 milj. euroa (51,5 Me). Sijoitetun pääoman tuotto katsauskauden lopussa päättyneeltä 12 kuukauden jaksolta oli 16,5 prosenttia (20,4 %).

Osakekohtainen tulos oli 0,57 euroa (0,61 e). Osakekohtainen oma pääoma oli 6,66 euroa (6,43 e). Omavaraisuusaste oli 28,1 prosenttia (34,8 %).

Tilauskantaa yli puolitoista miljardia

Konsernin tulouttamaton tilauskanta kauden lopussa oli 44 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin ja nousi 1 569,8 milj. euroon (1 091,8 Me). Vuoden vaihteessa tilauskanta oli 1 490,1 milj. euroa.
Kansainvälisen toiminnan tilauskanta kasvoi yli kaksinkertaiseksi ja nousi 626,6 milj. euroon (256,9 Me). Osa konsernin huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnasta on luonteeltaan sellaista, ettei se ole mukana tilauskannassa.

Positiivinen tulos kaikilta toimialoilta

- Viime vuonna tehdyllä isolla strategisella yritysostolla YIT:stä tuli liikevaihdoltaan suurin pohjoiseurooppalainen kiinteistöteknisiä palveluja tarjoava yritys, toteaa konsernijohtaja Reino Hanhinen.
Integraatioprosessi on edennyt kaikissa maissa suunnitellusti.
Kiinteistötekniset palvelut -toimialan tulos ensimmäiseltä vuosipuoliskolta kääntyi positiiviseksi ja suotuisan kehityksen odotetaan jatkuvan edelleen. Ruotsissa toimivat yhtiöt yhdistetään lokakuun alussa ja muodostavat YIT AB -nimisen yhtiön.

- Rakentamispalveluiden operatiivinen tulos kasvoi merkittävästi edellisvuodesta. Useiden vuosien aikana määrätietoisesti kehitetty asuntotuotannon tehokas palvelu- ja tuotantoketju teki hyvää tulosta asuntojen kysynnän jatkuessa vahvana sekä Suomessa että Baltian maissa ja Venäjällä, toteaa Hanhinen edelleen.

Markkinatilanne

BKT:n kasvu nopeutuu taloudellisten ennustelaitosten mukaan tänä ja ensi vuonna kaikissa Pohjoismaissa 2,5 - 3 prosenttiin.
Kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen positiivinen kehitys tukee yhdessä matalien korkojen kanssa yksityistä kulutusta ja asuntokysyntää. Viennin kasvu on hiljalleen käynnistynyt ja investointien arvioidaan vilkastuvan vuoden lopulla ja ensi vuoden aikana.

Pohjoismaissa on tämän ja ensi vuoden aikana alkamassa useita suuria liikenneinfrastruktuurihankkeita sekä YIT:n Kiinteistöteknisten palvelujen ja Teollisuuden palvelujen kannalta potentiaalisia teollisuuden sekä petrokemian ja energiasektorin investointihankkeita. Suomessa viides ydinvoimalaitos on lähivuosien merkittävin energiahanke.  Baltian maissa ja Venäjällä BKT:n ja investointien kasvu on kaksi kertaa niin nopeaa kuin Pohjoismaissa.
Taloudellinen kasvu on vahvistanut näiden maiden keskiluokkaa ja lisännyt nykyaikaisten asuntojen kysyntää. Baltian maat liittyivät EU:n jäseniksi toukokuun alussa, mikä parantaa niiden talouksien kasvunäkymiä.

YIT:n Kiinteistöteknisten palveluiden, Teollisuuden palveluiden ja Tietoverkkopalveluiden liikevaihdosta yli 60 prosenttia on markkinoiden suhdannevaihteluista riippumatta vakaasti kehittyvää huolto- ja kunnossapitopalvelua. YIT:n Rakentamispalvelut ovat investointivaltaisempia ja erityisesti Suomen asuntorakentaminen hyötyy vallitsevasta eurokorkojärjestelmästä.

Näkymät vuodelle 2004

YIT:n liikevaihto kasvaa merkittävästi, kun Kiinteistötekniset palvelut -toimiala kerryttää liikevaihtoa koko vuoden, asuntojen kysyntä jatkuu vahvana sekä Suomessa että Venäjällä ja teollisuuden investointinäkymät Pohjoismaissa vahvistuvat vuoden lopulla. Tuloksen ennen satunnaisia eriä ja veroja arvioidaan paranevan merkittävästi vuoteen 2003 verrattuna. Kiinteistötekniset palvelut -toimialan vaikutuksen YIT:n osakekohtaiseen tulokseen koko vuodelta 2004 odotetaan olevan positiivinen.

Julkistus 5.8. ja seuraava osavuosikatsaus

Torstaina 5.8. järjestetään lehdistötilaisuus klo 10.00 ja sijoitusanalyytikoille ja salkunhoitajille tarkoitettu tilaisuus klo 13.00 YIT:n pääkonttorissa osoitteessa Panuntie 11, 00620 Helsinki.

Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta julkistetaan 2.11.2004.
Osavuosikatsauksia ei paineta, vaan ne julkaistaan pörssitiedotteena ja yhtiön kotisivuilla osoitteessa www.yit.fi. Kopion osavuosikatsauksesta voi tilata osoitteesta YIT-Yhtymä Oyj, Konserniviestintä, PL 36, 00621 Helsinki, puhelin 020 433 2467 tai faksi 020 433 3746.

YIT-YHTYMÄ OYJ



Reino Hanhinen konsernijohtaja

Lisätietoja antavat: konsernijohtaja Reino Hanhinen, puh. 020 433 2454, reino.hanhinen@yit.fi varatoimitusjohtaja Esko Mäkelä, puh. 020 433 2258, esko.makela@yit.fi viestintäjohtaja Veikko Myllyperkiö, puh. 020 433 2297, veikko.myllyperkio@yit.fi sijoittajasuhdepäällikkö Petra Thorén, puh. 020 433 2635, petra.thoren@yit.fi

 LIITTEET Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2004 Konsernin tuloslaskelma, tase, rahoituslaskelma, tunnusluvut ja vastuusitoumukset sekä liikevaihto, liikevoitto ja tilauskanta toimialoittain ja konsernin kehitys vuosineljänneksittäin.

Jakelu: Helsingin Pörssi, keskeiset tiedotusvälineet, www.yit.fi



YIT-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2004

YIT:N KONSERNIRAKENNE

Building Systems -yrityskaupan jälkeen konsernin liiketoiminta jaettiin syyskuun 2003 alussa neljään toimialaan: Kiinteistötekniset palvelut (Building Systems), Rakentamispalvelut, Teollisuuden palvelut ja Tietoverkkopalvelut.

Rakentamispalvelut -toimialan muodosti YIT Rakennus Oy ja Tietoverkkopalvelut -toimialan YIT Primatel Oy. Entinen YIT Installaatiot jaettiin kahdeksi uudeksi toimialaksi. Teollisuuden palvelut -toimialan muodostivat YIT Installaatioihin kuuluneet YIT Industria Oy ja YIT Service Oy sekä osakkuusyhtiö Oy Botnia Mill Service Ab.

Kiinteistötekniset palvelut -toimiala muodostettiin ostetusta Building Systems -liiketoiminnasta ja YIT Installaatioiden Skandinavia- ja Kiinteistötekniikka-liiketoimintaryhmistä. Lisäksi Kiinteistötekniset palvelut -toimialaan on liitetty vuoden 2004 alusta lukien YIT Rapido Kiinteistöpalvelut Oy YIT Rakennus Oy:stä sekä kiinteistöverkkoliiketoiminta YIT Primatel Oy:stä. Ostettujen Building Systems -liiketoimintojen liikevaihto 29.8. - 31.12.2003 oli 335,1 milj. euroa. YIT Rapido Kiinteistöpalveluiden liikevaihto vuonna 2003 oli 27,7 milj. euroa ja kiinteistöverkkoliiketoiminnan liikevaihto 11,4 milj. euroa.

Seuraavassa vuoden 2003 liikevaihtoa ja tilauskantaa koskevat luvut perustuvat Kiinteistöteknisten palvelujen ja Teollisuuden palvelujen osalta pro forma -laskelmiin. Ostettu Building Systems -liiketoiminta on mukana luvuissa 29.8.2003 lähtien.

ALKUVUODEN LIIKEVAIHTO PUOLITOISTA MILJARDIA EUROA

YIT-konsernin liikevaihto tammi-kesäkuulta nousi 1 504,4 milj. euroon (1-6/2003: 932,1 Me). Kasvua edellisestä vuodesta oli 61 prosenttia.
Liikevaihdosta 43 prosenttia tuli Kiinteistöteknisistä palveluista, 47 prosenttia Rakentamispalveluista, 6 prosenttia Teollisuuden palveluista ja 4 prosenttia Tietoverkkopalveluista.

Liikevaihto toimialoittain (milj. euroa)

                          1-6/2004     1-6/2003    Muutos %                                                             Kiinteistötekniset           652,9        156,5          *) palvelut Rakentamispalvelut           726,0        624,4          16 Teollisuuden palvelut         91,9        103,8         -11 Tietoverkkopalvelut           55,2         56,4          -2 Muut erät                    -21,6         -9,0          *) YIT-konserni yhteensä      1 504,4        932,1          61

*) Muutos yli 100 %

YIT:n palveluketju kattaa investointien koko elinkaaren.
Elinkaaristrategialla pyritään parempaan palvelukykyyn, liiketoiminnan kasvuun sekä tasaisempaan tuottovirtaan. Kasvava osuus konsernin liikevaihdosta tulee teollisuuden, kiinteistöjen, tietoliikenneverkkojen ja perinteisen infrastruktuurin huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnasta. Katsauskaudella tämän liiketoiminnan osuus nousi 481,6 milj. euroon (205,9 Me), mikä oli 32 prosenttia  (22 %) koko liikevaihdosta.

Kansainvälisen liiketoiminnan osuus konsernin liikevaihdosta oli 581,8 milj. euroa (181,6 Me) eli 39 prosenttia (19 %). Liikevaihdosta 61 prosenttia tuli Suomesta, 29 prosenttia muista Pohjoismaista, 5 prosenttia Baltian maista ja 3 prosenttia Venäjältä.

YIT:n strategiana on vahvistaa rakentamispalveluja Baltian maissa ja Venäjällä sekä kiinteistöteknisiä palveluja ja tietoverkkopalveluja näiden lisäksi kaikissa Pohjoismaissa.

LIIKEVOITTO MERKITTÄVÄSTI EDELLISVUOTISTA PAREMPI

Liikevoitto ennen liikearvo- ja konserniliikearvopoistoja (EBITA) oli 75,1 milj. euroa (63,5 Me) eli 5,0 prosenttia (6,8 %) liikevaihdosta.
Liikevoitto (EBIT) oli 60,2 milj. euroa (57,9 Me) ja liikevoittoprosentti 4,0 (6,2 %).

Vertailukauden liikevoittoa kasvatti Makroflexin myynnistä syntynyt 30,0 miljoonan euron myyntivoitto. Sitä puolestaan pienensi 5,7 milj.
euron summa, jonka YIT kirjasi tappiokseen Helsingin käräjäoikeuden helmikuussa 2003 antaman päätöksen perusteella. Kiista koski SOK:n entisen pääkonttorikiinteistön vuonna 1999 valmistuneen saneerauksen muutos- ja lisätöitä. YIT on valittanut päätöksestä. Ilman vertailukauden kertaluonteisia eriä liikevoiton kasvu oli 79 prosenttia.

Liikevoitto (EBIT) toimialoittain (milj. euroa)

                          1-6/2004     1-6/2003    Muutos %                                                             Kiinteistötekniset             0,3            -             palvelut Rakentamispalvelut            56,9         57,3          -1 Teollisuuden palvelut          2,3            -             Tietoverkkopalvelut            3,5          0,7          *) (YIT Installaatiot)              -          5,5             Muut erät                     -2,8         -5,6         -50 YIT-konserni yhteensä         60,2         57,9           4

*) Muutos yli 100 %

Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja oli 52,9 milj. euroa (51,5 Me). Tulos verojen jälkeen oli 35,0 milj. euroa (35,5 Me). Sijoitetun pääoman tuotto katsauskauden lopussa päättyneeltä 12 kuukauden jaksolta oli 16,5 prosenttia (20,4 %).

Osakekohtainen tulos oli 0,57 euroa (0,61 e). Osakekohtainen oma pääoma oli 6,66 euroa (6,43 e). Omavaraisuusaste oli 28,1 prosenttia (34,8 %).

HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS JÄLKIVEROASIASSA

Helsingin hallinto-oikeus määräsi päätöksessään 27.5.2004 YIT:n maksamaan maaliskuussa 2002 vuodelta 1997 määrätyn 10,9 miljoonan euron jälkiveron viivästysseuraamuksineen. Päätöksen mukaisesti kesäkuussa maksettiin 11,9 milj. euroa. Konserniverokeskuksen verotuksen oikaisulautakunnan päätöksellä vuoden 2003 alussa YIT:lle maksettua veronpalautusta ei ole kirjattu YIT-Yhtymä Oyj:n vuoden 2002 eikä 2003 tulokseen. YIT on hakenut Helsingin hallinto-oikeuden päätökseen valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

TILAUSKANTAA YLI PUOLITOISTA MILJARDIA

Konsernin markkina-asema on vahva. Tulouttamaton tilauskanta katsauskauden päättyessä oli 44 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin ja nousi 1 569,8 milj. euroon (1 091,8 Me). Vuoden vaihteessa tilauskanta oli 1 490,1 milj. euroa. Kansainvälisen toiminnan tilauskanta kasvoi yli kaksinkertaiseksi ja nousi 626,6 milj. euroon (256,9 Me), mikä oli 40 prosenttia (24 %) koko tilauskannasta.
Tilauskannan katesisältö on hyvä. Osa konsernin huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnasta on luonteeltaan sellaista, ettei se ole mukana tilauskannassa.

 Tilauskanta toimialoittain (milj. euroa)

                            6/2004       6/2003    Muutos %                                                             Kiinteistötekniset           566,5        145,6          *) palvelut Rakentamispalvelut           810,6        784,9           3 Teollisuuden palvelut         73,5         71,3           3 Tietoverkkopalvelut          119,2         90,0          32 YIT-konserni yhteensä      1 569,8      1 091,8          44

*) Muutos yli 100 %

KONSERNIN RAHOITUSASEMA SÄILYI HYVÄNÄ

Konsernin rahoitustilanne säilyi katsauskaudella hyvänä. Korolliset luotot kauden lopussa olivat 279,8 milj. euroa (170,1 Me) ja nettovelat 243,1 milj. euroa (139,5 Me). Nettovelkojen kasvu johtui Building Systems -yrityskaupasta, josta maksettiin ABB:lle 191 milj.
euroa. Nettorahoituskulut olivat 7,3 milj. euroa (6,4 Me) eli 0,5 prosenttia (0,7 %) liikevaihdosta. Likvidit varat katsauskauden päättyessä olivat 36,8 milj. euroa (30,6 Me).

Kiinteäkorkoisten lainojen osuus konsernin koko lainasalkusta oli 56 prosenttia (86 %). Suoraan pääoma- ja rahamarkkinoilta lainoista oli otettu 68 prosenttia (64 %).

Rahoitusyhtiöille myytyjen rakennusaikaisten urakkasaatavien kokonaismäärä kauden lopussa oli 212,3 milj. euroa (145,3 Me). Niistä rahoitusyhtiöille maksetut 2,9 milj. euron (2,4 Me) korot sisältyvät nettorahoituskuluihin. Myytyjen urakkasaatavien kasvu johtui vapaarahoitteisen asuntotuotannon voimakkaasta kasvusta.

Konsernitaseen loppusumma kauden päättyessä oli 1 587,6 milj. euroa (1 176,3 Me). Taseen kasvuun vaikuttivat Building Systems - yrityskauppa ja perustajaurakoinnin voimakas kasvu asuntotuotannossa sekä siihen liittyneet tonttiostot.

INVESTOINNIT JA YRITYSKAUPAT

Bruttoinvestoinnit taseen pysyviin vastaaviin tammi-kesäkuussa olivat 17,0 milj. euroa (14,2 Me) eli 1,1 prosenttia (1,5 %) liikevaihdosta.
Rakennuskalustoon investoitiin 3,1 milj. euroa (3,7 Me) ja tietotekniikkaan 2,9 milj. euroa (2,1 Me). Muut tuotannolliset investoinnit olivat 1,4 milj. euroa (0,5 Me). Muut investoinnit, mukaan lukien ostettujen yritysten konserniliikearvo, olivat 9,6 milj. euroa (7,9 Me). Building Systems -liiketoimintojen ostosta syntynyttä liikearvoa poistettiin kaudella 8,9 milj. euroa ja konserniliikearvoa 0,8 milj. euroa.

YIT Kiinteistötekniikka Oy sopi 22.6.2004 ostavansa Kvaerner Masa- Yardsin omistamat 40 prosenttia YIT Shipins Oy:n osakkeista. YIT Shipins Oy:n perustivat vuonna 1997 ABB Installaatiot Oy 60 prosentin omistusosuudella ja Kvaerner Masa-Yards Oy 40 prosentin osuudella.
ABB myi Shipinsin osakkeensa YIT:lle Building Systems -liiketoiminnan myynnin yhteydessä kesällä 2003. YIT Shipinsin toimialaa ovat laivojen sähköasennusprojektien kokonaistoimitukset. Yhtiön vuosittainen liikevaihto on noin 10 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä noin 130.

Toukokuussa YIT kasvatti omistusosuutensa Moskovan ympäristössä asuntotuotantoa harjoittavassa ZAO YIT Ramenjessa 51 prosenttiin.

 MUUTOKSIA KONSERNIRAKENTEESSA

YIT Building Systems Oy:n ruotsalaiset tytäryhtiöt YIT Building Systems AB ja YIT Calor AB muodostavat yhdessä YIT AB -nimisen yhtiön. Yhdistyminen saatetaan loppuun 30.9.2004 mennessä.

HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ

Katsauskaudella konsernin palveluksessa oli keskimäärin 21 700  (12 606) henkilöä. Kauden lopussa henkilöstön määrä oli 21 952  (13 087). YIT:n henkilöstöstä 55 prosenttia työskentelee Suomessa,  36 prosenttia muissa Pohjoismaissa ja 9 prosenttia Baltian maissa  ja Venäjällä.

Henkilöstö toimialoittain 30.6.2004

                                   Määrä       Osuus                                            konsernin                                          henkilöstös                                                   tä Kiinteistötekniset palvelut       12 310        56 % Rakentamispalvelut                 5 030        23 % Teollisuuden palvelut              2 925        13 % Tietoverkkopalvelut                1 386         6 % Konsernipalvelut                     301         2 % YIT-konserni yhteensä             21 952       100 %

Henkilöstö maittain 30.6.2004

                                   Määrä       Osuus                                            konsernin                                          henkilöstös                                                   tä Suomi                             12 171        55 % Ruotsi                             4 163        19 % Norja                              2 547        12 % Tanska                             1 090         5 % Baltian maat                       1 177         5 % Venäjä                               804         4 % YIT-konserni yhteensä             21 952       100 %

 OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET

YIT-Yhtymä Oyj:n osakepääoma oli katsauskauden alussa 61 046 750 euroa ja liikkeelle laskettujen osakkeiden lukumäärä 30 523 375 kappaletta. Yhtiökokouksen päätöksellä osakkeen nimellisarvo muutettiin 26.3.2004 kahdesta eurosta yhdeksi euroksi, jolloin osakkeiden lukumäärä kaksinkertaistui. Vuoden 2002 C-optio-oikeuksien perusteella tehtyjen osakemerkintöjen seurauksena osakepääomaa korotettiin 35 130 eurolla 6.5.2004 ja 78 060 eurolla 28.6.2004.
Kauden lopussa osakepääoma oli 61 159 940 euroa ja osakkeiden määrä  61 159 940 kappaletta.

Katsauskauden aikana käytiin kauppaa 222 855 kappaleella vuoden 2002 C-optio-oikeuksia keskihintaan 19,48 euroa/kappale.

Kauden aikana ei järjestetty osakeantia eikä laskettu liikkeeseen vaihtovelkakirja- tai optiolainoja. Hallituksella ei ollut kauden päättyessä voimassa valtuutusta osakeantiin eikä vaihtovelkakirja- tai optiolainojen liikkeeseen laskuun.

Katsauskauden aikana yhtiöllä ei ollut omia osakkeita eikä voimassa olevaa valtuutusta omien osakkeiden hankkimiseen. Tytäryhtiöt eivät omistaneet emoyhtiön osakkeita.

MARKKINA-ARVO KASVOI YLI MILJARDIIN EUROON

Osakkeen keskikurssi kauden aikana oli 15,68 euroa (8,01 e). Kauden ylin kurssi oli 17,53 euroa (8,90 e) ja alin 13,51 euroa (7,01 e).
Kauden lopussa päätöskurssi oli 16,74 euroa (8,50 e). Osakevaihdon arvo katsauskaudella oli 356,6 milj. euroa (85,0 Me) ja vaihdettujen osakkeiden määrä 22 740 475 (10 617 014) kappaletta. Luvut on muutettu osakkeiden nykyistä kaksinkertaista lukumäärää vastaaviksi.

Osakekannan markkina-arvo kasvoi vuodessa yli kaksinkertaiseksi ja oli kauden lopussa 1 023,8 milj. euroa (497,1 Me).

OSAKKEENOMISTAJIEN MÄÄRÄ KASVOI VOIMAKKAASTI

Rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä oli katsauskauden alussa  4 928 (3 271) ja sen päättyessä 6 613 (3 540). Yksityissijoittajien määrä kasvoi ensimmäisellä vuosipuoliskolla noin 1 500:lla.

Ulkomaisessa omistuksessa oli hallintarekisterien mukaan kauden alussa 19,9 prosenttia (22,1 %) ja sen päättyessä 24,3 prosenttia (20,2 %). Muu ulkomainen omistus kauden lopussa oli 1,5 prosenttia (3,3 %), joten kansainvälisten sijoittajien omistuksessa oli yhteensä 25,8 prosenttia (23,5 %) yhtiön koko osakemäärästä.

Fidelity International Limitedin omistusosuus YIT:n äänimäärästä ja osakepääomasta laski 4,92 prosenttiin 28.4.2004. Tapiola-ryhmän omistusosuus laski 4,98 prosenttiin 22.6.2004.

IAS/IFRS-SÄÄNNÖSTEN KÄYTTÖÖNOTTO

YIT-konsernissa aloitettiin valmistautuminen IAS-tilinpäätökseen joulukuussa 2001. Tuolloin käynnistetyssä projektissa selvitettiin konsernissa käytössä olevan suomalaisen tilinpäätöskäytännön ja IAS- tilinpäätösperiaatteiden väliset erot ja valmisteltiin uudet IFRS- standardien mukaiset konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet.
Laskentahenkilöstön koulutus aloitettiin keväällä 2003 ja marraskuussa käynnistettiin järjestelmäprojekti muunnosten laskemista varten.

YIT alkaa raportoida IAS/IFRS-säännösten mukaisesti vuoden 2005 alusta. Valmistelevina toimina vuonna 2004 on laskettu ensimmäisen ja toisen neljänneksen aikana voimassa olevien standardien mukaiset IFRS- vertailuluvut avaavasta taseesta 1.1.2004. Vuoden loppuun mennessä muutetaan myös vuoden 2004 välitilinpäätökset IFRS-säännösten mukaisiksi.

Keskeisimpiä muutoksia laskentaperiaatteissa ovat kaksinkertaisen liikevaihdon poistuminen perustajaurakoinnissa sekä muutokset osatuloutuksessa ja 10-vuotisvastuiden kirjaamisessa. IFRS:n mukaan tuottoja ja kuluja ei kirjata miltään osin kahteen kertaan, vaan perustajaurakointihanketta käsitellään yhtenä kokonaisuutena.
Osatuloutus tapahtuu periaatteella valmistusaste kerrottuna myyntiasteella, kun nykyisen käytännön mukaan projektin kate tuloutetaan tuloslaskelmaan joko valmistusasteen tai myyntiasteen perusteella sen mukaan, kumpi näistä on alhaisempi. 10-vuotisvastuut kirjataan IFRS:n mukaan pakollisina varauksina taseeseen, kun ne nykyisin kirjataan kuluksi toteutuneen perusteella.
Perustajaurakoinnin tulouttamismenettelyssä tapahtuvat muutokset tulevat kasvattamaan taseen korollisia velkoja, mutta alentamaan taseen loppusummaa. Avaavaan taseeseen 1.1.2004 huomioidaan TEL- vakuutuksen työkyvyttömyysosan etuuspohjaisuudesta aiheutuva laskennallinen pitkäaikainen velka, joka pienentää yhtiön omaa pääomaa. Tarkempi selvitys muutoksista annetaan seuraavan vuositilinpäätöksen yhteydessä.

MARKKINATILANNE

Kansainvälisen talouden kasvu on käynnistynyt ja sen ennustetaan kääntävän myös Pohjoismaissa viennin ja investoinnit kasvuun.
Pohjoismaiden yhteenlasketun BKT:n vuotuinen kasvu vuosina 2004-2006 nousee 2-3 prosenttiin eli nopeammaksi kuin koko euroalueella.
Baltian maissa ja Venäjällä BKT:n ja investointien kasvuvauhti on Pohjoismaihin nähden kaksinkertainen. Talouskehityksen riskeinä on lähinnä öljyn ja eräiden raaka-aineiden nopean hintakehityksen aiheuttama inflaatioriski, joka vaikuttaisi korkotasoihin, sekä USA:n dollarin mahdollisen heikkenemisen aiheuttama hidastusvaikutus Euroopan talouskehitykseen.

Suomi

YIT:n liikevaihdon kehitystä tukee vilkkaana jatkuva asuntojen ja kaupallisten palvelujen toimitilakysyntä Suomen kasvukeskuksissa.
Suomessa asuntotuotannon sekä liike- ja korjausrakentamisen kasvu kompensoi toimisto- ja teollisuusrakentamisen vähentymisen rakennus- ja kiinteistötekniikkamarkkinoilla (lämpö-, vesi-, ilmastointi-, sähkö- ja automaatiourakointi ja kunnossapito). Teollisuuden investointien kaksi vuotta jatkunut voimakas supistuminen päättyy tänä vuonna ja investointien arvioidaan lisääntyvän vuoden lopulla ja ensi vuoden aikana yleisen maltillisen suhdannenousun vetämänä.
Suhdannenousua on vaimentanut vuoden alussa tapahtunut euron vahvistuminen.

Suomea Euroconstructissa edustava VTT ennakoi talonrakentamisen kasvavan tänä vuonna 4,5 prosenttia ja ensi vuonna 2,9 prosenttia.
Asuntoinvestoinnit kasvavat VTT:n mukaan tänä vuonna 10,5 prosenttia, kun muut talonrakennusinvestoinnit pysyvät viime vuoden tasolla.
Vuonna 2005 asuntoinvestointien volyymi säilyy tämän vuoden tasolla, ja aloitusmäärä nousee 33 000 asuntoon. Muut  talonrakennusinvestoinnit lisääntyvät 4 prosenttia. Vuonna 2006 VTT ennakoi korkojen nousun pienentävän asuntojen aloitusmäärän 30 500 asuntoon. Myös maa- ja vesirakentaminen lisääntyy meneillään olevien useiden suurhankkeiden johdosta. Julkinen palvelurakentaminen ja toimistorakentaminen supistuvat vielä tänä vuonna.
Korjausrakentaminen kasvaa VTT:n arvion mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana 3-4 prosentin vuosivauhdilla. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA ennustaa rakennustuotannon kasvavan vuosina 2004-2008 keskimäärin 3,4 prosentin vuosivauhdilla eli nopeammin kuin edellisellä viisivuotisjaksolla. Maa- ja vesirakennustuotanto kasvaa talonrakentamista nopeammin suurten liikenne- ja energiainfrastruktuurihankkeiden ansiosta.

Elinkeinoelämän keskusliiton kesäkuun suhdannebarometrin mukaan teollisuuden suhdannenäkymät ovat edelleen parantuneet. Tilauskannat ovat jo normaalitasolla ja niiden odotetaan edelleen vahvistuvan.
Kesäkuussa julkistetun investointitiedustelun mukaan tehdasteollisuuden investoinnit vähenevät tänä vuonna 1,5 prosenttia.
Valtiovarainministeriön toukokuun suhdannekatsauksen mukaan kokonaisinvestoinnit vähenivät viime vuonna 2,3 prosenttia. Tänä vuonna ne kasvavat 1,8 prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia.
Seuraavan viiden vuoden aikana kansantalouden investoinnit lisääntyvät ETLA:n arvion mukaan keskimäärin 3,7 prosenttia vuodessa.
BKT kasvaa tänä vuonna valtiovarainministeriön arvion mukaan 2,5 prosenttia ja ensi vuonna 2,8 prosenttia.

Teollisuuden, kiinteistöjen ja infrastruktuurin kunnossapitomarkkinat laajentuvat ulkoistamiskehityksen edetessä. Tietoliikenneverkkojen rakentamisen ja kunnossapidon kokonaismarkkinat eivät kasva vielä tämän vuoden aikana. Operaattorien kenttätoimintojen ulkoistusten odotetaan tulevaisuudessa  jatkuvan ja kasvattavan YIT:n markkinapotentiaalia.

Ruotsi

Ruotsin talous on lähtenyt nousuun viennin vetämänä. Vienti kasvoi viime vuonna 5,9 prosenttia. Nordea ennustaa viennin kasvuksi 7,6 prosenttia tänä vuonna ja 6,8 prosenttia ensi vuonna. BKT kasvaa ennusteen mukaan tänä vuonna 2,7 ja ensi vuonna 3 prosenttia.
Euroconstruct arvioi kesäkuussa Ruotsin asuntoaloitusten säilyvän viime vuoden 23 000 asunnon tasolla ja kasvavan kahden seuraavan vuoden aikana 25 000 asuntoon. Muu talonrakentaminen saavuttaa tänä vuonna pohjatasonsa ja kääntyy tämän vuoden lopulla nousuun.
Teollisuus- ja opetusrakennusten aloitukset lisääntyivät hieman jo viime vuonna. Rakennusten korjaustoiminnan kasvu jatkuu tasaisesti noin 2 prosentin vauhdilla. Talonrakennustuotannon arvo kasvaa Euroconstructin mukaan tänä vuonna 1,3 prosenttia ja ensi vuonna 3,5 prosenttia.

Ruotsin tilastokeskuksen investointitiedustelun mukaan yritykset ilmoittivat lisäävänsä investointejaan tänä vuonna 10 prosenttia.
Nordea ennustaa kokonaisinvestointien kasvuksi tänä vuonna 3,5 ja ensi vuonna 6,5 prosenttia. Konjunkturinstitutetin (KI) kesäkuun lopussa julkaistun suhdannebarometrin mukaan teollisuuden suhdannenäkymien paraneminen jatkuu. Teollisuuden luottamusindikaattori on korkeimmalla tasollaan kolmeen ja puoleen vuoteen. Rakentamisen suhdannetilanne on alkavan elpymisen vaiheessa.
Uudet tilaukset ovat lisääntyneet ja ala arvioi niiden lisääntyvän edelleen lähikuukausina. BKT:n kasvuksi KI arvioi kesäkuun suhdannekatsauksessaan tänä vuonna 2,9 ja ensi vuonna 2,7 prosenttia.
Viennin kasvuksi KI ennustaa 7,3 tänä vuonna ja 7,0 prosenttia ensi vuonna. Kiinteät investoinnit lisääntyvät tänä vuonna 2,1 ja ensi vuonna 6,8 prosenttia. Useiden suurten teollisuusinvestointien käynnistämisestä on jo päätetty. Teollisuuden korkea kapasiteetin käyttöaste ja hyvät rahoitusmahdollisuudet tukevat investointien kasvua. Rakennusinvestointien kasvun käynnistyminen siirtyy vuoden loppupuolelle.

Norja

Norjan tilastokeskuksen SSB:n maaliskuun talouskatsauksen 1/2004 mukaan Norjan taloudessa on viime kesästä lähtien vallinnut noususuhdanne. Norjan valtiovarainministeriö on korottanut tämän vuoden Manner-Norjan BKT -ennusteensa 3,2 prosenttiin ja arvioi kasvun jatkuvan samanlaisena myös vuonna 2005. Investoinnit kasvavat samaa vauhtia kuin BKT ja yksityisen kulutuksen kasvu on 5 prosentin tasolla. Norjan keskuspankin ohjauskoron lasku 7 prosentista 1,75 prosenttiin viimeksi kuluneen kahden vuoden aikana tukee kulutusta ja investointeja. Prognosesenteret arvioi ohjauskoron nousevan korkeintaan 2,5 prosenttiin vuoden 2005 loppuun mennessä. Maltillista korkokehitystä tukee inflaation hidastuminen tänä vuonna 2,5 ja ensi vuonna 2 prosenttiin. Norjan tilastokeskuksen SSB:n investointitiedustelun perusteella investointien odotetaan kääntyvän loivaan kasvuun energiahuollossa ja teollisuudessa. Myös palvelusektorin laiteinvestoinnit lisääntyvät. SSB arvioi investointitiedustelunsa perusteella öljy- ja kaasuinvestointien vuotuiseksi kasvuksi 4 prosenttia vuosina 2004-2006.

Euroconstructissa Norjaa edustava Prognosesenteret arvioi aloitettavien asuntojen lukumäärän pysyvän tänä vuonna viimevuotisella tasollaan noin 23 000 asunnossa ja kasvavan ensi vuonna 24 200 asuntoon. SSB kertoi heinäkuun lopulla, että tämän vuoden toukokuun loppuun mennessä oli aloitettu jo 10 306 asuntoa eli 1 800 enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Kaikkiaan talonrakennustöitä on aloitettu 2,7 miljoonaa kerrosneliömetriä eli 14,5 prosenttia enemmän kuin viime vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana. Muiden kuin asuinrakennusten aloituspinta-ala oli 17,1 prosenttia suurempi kuin viime vuoden vastaavana aikana. SSB:n tilauskantatilaston mukaan ensimmäisen neljänneksen lopussa talonrakennusalan yritysten tilauskanta oli 9 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Asuinrakennusten tilauskanta oli 26 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin, kun taas muiden rakennusten tilauskanta oli supistunut. Korjaus- ja kunnossapitotöiden tilauskanta oli sen sijaan kasvanut lähes 30 prosenttia. Norjan tilastokeskuksen suhdannebarometri osoitti huhtikuussa positiivisia kehitysnäkymiä viennissä ja kasvavaa tilauskantaa investointitavaroita valmistavassa teollisuudessa.

Tanska

Nordea ennakoi kesäkuun katsauksessaan Tanskan talouden noususuhdanteen alkaneen yksityisen kulutuksen ja kiinteiden investointien vetämänä. Verohelpotukset lisäävät käytettävissä olevia tuloja vuosina 2004-2007. Taloudellisten tutkimuslaitosten BKT:n kasvuennusteiden keskiarvot tälle vuodelle ovat 2,2 ja ensi vuodelle 2,4 prosenttia. Yksityinen kulutus kasvaa tänä vuonna 3,4 ja ensi vuonna 2,8 prosenttia. Euroconstruct arvioi kiinteiden investointien lisääntyvän keskimäärin 4 prosentin vauhdilla vuosina 2004-2006. Myös viennin kasvun arvioidaan vahvistuvan kahden edessä olevan vuoden aikana. Tanskan rakennustyönantajaliitto Dansk Byggeri arvioi kesäkuussa tämän ja ensi vuoden näkymät vakaiksi. Aloitettavien talonrakennusten pinta-ala kasvaa 3 prosenttia sekä tänä että ensi vuonna. Vapaarahoitteinen asuntotuotanto ylläpitää asuntotuotannon tason vakaana kotitalouksien suotuisan tulokehityksen ja matalien korkojen ansiosta. Tänä vuonna aloitetaan 23 500 ja ensi vuonna 24 500 asunnon rakentaminen. Toimisto- ja teollisuusrakentaminen vähenee. Korjausrakentaminen kasvaa tänä vuonna 3 prosenttia ja ensi vuonna vain vähän. Aktiviteetti keskittyy Kööpenhaminan ja suurten kaupunkien alueille.

Baltia ja Venäjä

Baltian maissa ja Venäjällä BKT:n ja investointien kasvu on selvästi nopeampaa kuin Pohjoismaissa. Baltian maiden EU-jäsenyyden toteutuminen toukokuussa ylläpitää kaksinumeroista investointien kasvuvauhtia tämän ja ensi vuoden aikana. EU:n tuet ja jäsenyyden tuomat edut vahvistavat uusien jäsenmaiden talouskasvua useiden vuosien ajan. Nordea ennustaa Venäjän investointien kasvuksi tänä vuonna 15 ja ensi vuonna 12 prosenttia. Keskiluokan vaurastuminen on vahvistanut vapaarahoitteisten asuntojen kysyntää Moskovan ympäristössä, Pietarissa, Tallinnassa ja Vilnassa.

TOIMIALOJEN TULOSKEHITYS

KIINTEISTÖTEKNISET PALVELUT

 Kiinteistöteknisten palveluiden liikevaihto oli 652,9 milj. euroa (156,5 Me). Huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan osuus toimialan liikevaihdosta oli 59 prosenttia. Liikevaihdosta 36 prosenttia tuli Ruotsista, 33 prosenttia Suomesta, Baltian maista ja Venäjältä, 23 prosenttia Norjasta ja 8 prosenttia Tanskasta.

Kiinteistöteknisten palvelujen liikevoitto ennen liikearvo- ja konserniliikearvopoistoja (EBITA) oli 12,4 miljoonaa euroa. Building Systems -kaupasta tehtiin 9,7 miljoonan euron liikearvo- ja konserniliikearvopoistot. Toimialan liikevoitoksi (EBIT) muodostui 0,3 milj. euroa.

Tilauskanta kauden lopussa oli 566,5 milj. euroa (145,6 Me). Kauden lopussa toimialan palveluksessa oli 12 310 henkeä, joista 4 152 työskenteli Ruotsissa, 4 111 Suomessa, 2 547 Norjassa, 1 090 Tanskassa ja 410 Baltiassa ja Venäjällä.

Ruotsissa yhtiöt yhdistetään YIT AB:ksi

Ruotsissa toimivien YIT Building Systems AB:n ja YIT Calor AB:n yhteenlaskettu liikevaihto oli 239,0 milj. euroa. Liikevaihdosta huollon ja kunnossapidon osuus oli 49 prosenttia. Tilauskanta oli 193,6 milj. euroa.

Ruotsin talous on lähtenyt nousuun viennin vetämänä. Useiden suurten teollisuusinvestointien käynnistämisestä on jo päätetty ja teollisuuden korkea kapasiteetin käyttöaste ja hyvät rahoitusmahdollisuudet tukevat investointien kasvua. Rakentamisen suhdannetilanne on alkavan elpymisen vaiheessa. Uudet tilaukset ovat lisääntyneet ja ala arvioi niiden lisääntyvän edelleen lähikuukausina. Ruotsin asuntoaloitukset ovat ennusteiden mukaan säilymässä viime vuoden 23 000 asunnon tasolla ja kasvavan kahden seuraavan vuoden aikana 25 000 asuntoon. Muu talonrakentaminen saavuttaa tänä vuonna pohjatasonsa ja kääntyy tämän vuoden lopulla nousuun.

Yrityskaupan jälkeisessä integraatioprosessissa edettiin suunnitelmien mukaisesti ja se on nyt saatu päätökseen. YIT Building Systems AB ja YIT Calor AB yhdistetään 30.9.2004 mennessä ja ne muodostavat yhdessä YIT AB -nimisen yhtiön. Yhdistymisen jälkeen kaikki toiminta Ruotsissa tapahtuu YIT AB:n nimissä. Yhtiöt ovat tehneet läheistä yhteistyötä kustannustehokkuuden ja projektinhallinnan kehittämiseksi ja panostaneet asiakaspalveluun yhteisillä tarjouksilla ja uusia liiketoimintakonsepteja kehittämällä.

Toisella neljänneksellä YIT sai tilauksen uudesta turvallisuusjärjestelmästä Ruotsin valtiopäivien rakennuksiin Tukholmassa. Erittäin korkeat turvallisuusvaatimukset omaavassa projektissa hyödynnetään YIT:n OnGuard -ratkaisua.

NCC:ltä YIT sai tilauksen toimittaa vesi- ja ilmanvaihtoasennukset sekä kaasuasennukset Linköpingin yliopistollisen sairaalan laajennukseen. Työ jatkuu syksyyn 2006 asti. NCC:n kanssa tehdyn pitkäaikaisen yhteistyön johdosta YIT sai lisäksi tilauksen toimittaa kaikki tekniset asennukset lämpövoimalaitokseen Ryaverkenissä.

Stora Ensolle YIT toimittaa putkistoasennukset ja eristykset uuteen tehtaaseen Skoghallissa.
Ruotsin Ilmailuhallinnolle toimitetaan Landvetterin lentokentän valaisujärjestelmän uusinta. Molemmat työt jatkuvat syksyyn 2005.

Suomessa asuntojen saneeraus ja kiinteistöjen kunnossapito vireää

YIT Kiinteistötekniikka Oy:n liikevaihto Suomessa, Baltiassa ja Venäjällä oli kaudella 215,1 milj. euroa. Liikevaihdosta huollon ja kunnossapidon osuus oli 66 prosenttia. Tilauskanta oli 205,9 milj.
euroa. Tilauskanta kääntyi kauden aikana loivaan kasvuun alkuvuoden tasaisen jakson jälkeen.

Markkinatilanteessa Suomessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia alkuvuoteen verrattuna. Yleistilanne oli kireä eikä nopeita muutoksia ole odotettavissa. Liiketiloja rakennettiin, mutta toimistojen ja julkisten tilojen kysyntä oli edelleen vähäistä. Uudisasuintuotanto säilyi ja säilynee jatkossakin vahvana samoin kuin asuntojen saneeraus. Kiinteistöjen yllä- ja kunnossapitomarkkinoilla kysyntä oli vireää kaikilla segmenteillä. Julkisella sektorilla uskomme elinkaaritoimitusten lisääntyvän.

Baltian markkinat kehittyvät jatkuvan taloudellisen kasvun ja EU:n tuoman vakauden myötä. Venäjällä kiinteistötekniikan markkinat kehittyvät myönteisesti.

Toisella neljänneksellä aloitettiin talotekniikkatoimitukset mm.
Sisätautisairaalaan Turussa ja Osuuskauppa Keskimaan Aleksandra- hotelliin Jyväskylässä. Sopimukset allekirjoitettiin Outokumpu Stainless Oy:n, Stora Enso Oyj:n Summan tehtaiden ja Birka Linen risteilijän sähköistystöistä sekä Finnjet-aluksen modernisoinnista.
Lisäksi tehtiin kiinteistöjohtamisen sopimuksia Citycon Oyj:n, Tapiola Oy:n ja Pilkington Oy:n kanssa. Liettuassa solmittiin talotekniikkasopimus VP Marketin kanssa Vilnan Akropolis- kauppakeskuksen laajennuksesta, joka kasvattaa marketin Baltian suurimmaksi. YIT:llä on VP Marketin kanssa myös 140 kauppakeskusta ympäri maata kattava huoltosopimus.

Merkittäviä kaudella valmistuneita kohteita olivat Eduskunnan lisärakennuksen talotekniikkatyöt Helsingissä ja LEIPA Georg Leinfelder GmbH:n ilmastointityö Saksassa. YIT:n yhteishankkeena valmistui TietoEnator Oyj:n toimitilat Klovin alueelle Espooseen.

Sisäisenä yhteishankkeena käynnistyi mm. Kartanonkosken koulu Vantaalle ns. ranskalaisena urakkana, jossa asiakas ostaa hankkeen täyden toteutuksen. YIT:n pohjoismaisena yhteistyönä käynnistyi Stora Enson Kvarnsvedenin hanke Ruotsissa. Pietarissa aloitettiin asuntotuotannon talotekninen yhteistyö Rakentamispalveluiden kanssa.

Käynnissä on YIT Keskusten rakentaminen Rovaniemelle, Jyväskylään ja Turkuun sekä lukuinen määrä asuntokohteita eri puolilla Suomea, mukaan lukien Ylläs Chalets -huoneistohotelli. Merkittävänä yhteiskohteena jatkui Ilmatieteen laitoksen ja Merentutkimuslaitoksen toimitilahanke Helsinkiin.

Norjassa kunnossapitomarkkinat kasvussa

YIT Building Systems AS:n liikevaihto oli 148,4 milj. euroa.
Liikevaihdosta huollon ja kunnossapidon osuus oli 73 prosenttia.
Tilauskanta oli 80,2 milj. euroa.

Euroconstructissa Norjaa edustava Prognosesenteret arvioi aloitettavien asuntojen lukumäärän pysyvän tänä vuonna viimevuotisella tasollaan noin 23 000 asunnossa ja kasvavan ensi vuonna 24 200 asuntoon. Uusien liiketilojen rakennusmarkkinat ovat 6 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2003. Toimitilojen rakentaminen on edelleen vähäistä, sillä vapaiden toimitilojen määrä on korkea.
Oslossa toimitiloista 10 prosenttia eli lähes miljoona neliömetriä on vapaana.

Modernisointien ja kunnostusten markkinat ovat kasvussa johtuen erityisesti julkisen sektorin hankkeista. Modernisointihankkeissa kiinnitetään huomiota elinkaarikustannuksiin.
Kunnossapitomarkkinoilla on merkittäviä kasvumahdollisuuksia, mikä tukee YIT:n strategiaa.

Toisella neljänneksellä solmittiin sopimus Framo Engineeringin pääkonttorin laajennuksen teknisistä toimituksista sekä Norjan ja Ruotsin rajalle, Svinesundiin, rakennettavan tullirakennuksen sähköasennuksista. Kansainvälinen Foster Wheeler Company tilasi YIT:ltä uuden höyrykattilan rakentamisen lisälaitteineen. Norjan johtavalle munien ja kananlihan toimittajalle Priorille YIT toimittaa ilmanvaihto- ja sähköjärjestelmät.

Patentoidun ClimaCeil sähkö- ja ilmanvaihtojärjestelmän käytön laajentaminen koko konserniin eteni erityisesti Tanskassa.
Teollisuusasiakkaille yhteistyössä YIT:n Teollisuuden palveluiden kanssa järjestetyt tapahtumat saatiin päätökseen. Kehitystyötä jatkettiin mm. Carnegie Mellon -yliopiston kanssa.

Tanskan talouden noususuhdanne alkanut

YIT A/S:n liikevaihto oli 51,3 milj. euroa. Liikevaihdosta huollon ja kunnossapidon osuus oli 35 prosenttia. Tilauskanta oli 86,8 milj.
euroa.

Nordea ennakoi kesäkuun katsauksessaan Tanskan talouden noususuhdanteen alkaneen yksityisen kulutuksen ja kiinteiden investointien vetämänä. Korkotaso sekä inflaatio ovat alhaisia, hallitus on keventänyt verotusta ja uusia lainamuotoja on tuotu markkinoille. Myös kansainvälinen talous on kasvussa. Taloudessa odotetaan selvää kohentumista vuosina 2004 ja 2005. Korkea öljyn hinta aiheuttaa tiettyä epävarmuutta kotitalouksissa. Myös suurten teollisuushankkeiden käynnistymisessä on epävarmuutta johtuen heikosta valuuttakurssista USA:n dollariin nähden.

Ensimmäisellä vuosineljänneksellä aloitettujen rakennusten pinta-ala kasvoi 7 prosenttia. Asuntojen ja liiketilojen osalta kasvu oli 5 prosenttia ja kulttuuri- ja opetustilojen osalta 16 prosenttia (Dansk Byggeri). Myös yksityinen pientalojen rakentaminen on kasvanut.
Kiinteistöpalveluiden ja kiinteistöhuollon (Facility Management) markkinat kehittyvät edelleen yritysten pyrkiessä kustannussäästöihin ja ulkoistaessa näitä palveluja.

Huhtikuussa YIT sai Århus Shipyardilta tilauksen toimittaa sähköasennukset kolmeen 146-metriseen alukseen.
Matkaviestinoperaattori Orangen kanssa tehtiin uusi kehyssopimus.
Lääkeyhtiö Novo Nordiskilta saatiin jälleen ilmanvaihtoa koskeva tilaus.

YIT:n sisäistä yhteistyötä Facility Management -palvelujen alla on tiivistetty. Johdon koulutusohjelmassa edettiin suunnitelmien mukaisesti.

RAKENTAMISPALVELUT

Rakentamispalveluiden liikevaihto kasvoi 16 prosenttia edellisvuodesta ja oli 726,0 milj. euroa (624,4 Me).
Kunnossapitoliiketoiminnan osuus oli 2 prosenttia (3 %) ja kansainvälisen liiketoiminnan osuus 17 prosenttia (13 %) liikevaihdosta. Liikevaihtoon sisältyy kaksinkertaista liikevaihtoa (oman tuotannon osakemyyntiä) 107,8 milj. euroa (111,2 Me).

Liikevoitto oli 56,9 milj. euroa (57,3 Me). Vertailukauden liikevoitto sisälsi kertaluonteisia eriä 24,3 milj. euroa.
Tilauskanta oli 3 prosenttia edellisvuotista suurempi ja nousi 810,6 milj. euroon (784,9 Me). Toimialan palveluksessa oli kauden lopussa  5 030 henkeä.

Kauden aikana jatkettiin toiminnan painopisteen siirtämistä kilpailu- urakoinnista perustajaurakointimuotoiseen asuntorakentamiseen, jonka tilauskanta kasvoi erityisesti kansainvälisessä liiketoiminnassa.

Asuntojen kysyntä hyvä koko markkina-alueella

Suomessa asuntokauppa tasaantui kauden loppua kohden alkuvuoden ennätystasolta normaalin kausivaihtelun mukaisesti. Kysyntä jatkui hyvänä koko maassa. Asuntokauppa kävi vilkkaasti erityisesti pääkaupunkiseudun ympäristökunnissa. Vapaarahoitteisia omistusasuntoja myytiin kauden aikana 1 382 kappaletta, mikä on 312 kappaletta enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana.
Kysyntää pitivät yllä kuluttajien vahva usko omaan talouteen ja matalana pysynyt korkotaso.

Suomessa aloitettiin kauden aikana 1 453 (1 503) vapaarahoitteisen omistusasunnon rakentaminen. Kauden lopussa rakenteilla oli 3 115  (2 706) vapaarahoitteista omistusasuntoa ja sen aikana valmistui  1 551 (991) vapaarahoitteista omistusasuntoa. Myymättömiä valmiita  asuntoja oli kauden lopussa 134 kappaletta.

Kansainvälisessä liiketoiminnassa asuntorakentamisen kasvu jatkui strategian mukaisesti. Kauden aikana käynnistyi 2 821 (247) vapaarahoitteisen uudisasunnon rakentaminen Venäjällä, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Asuntoja valmistui 110 (0). Keskeneräisiä rakenteilla olevia vapaarahoitteisia omistusasuntoja oli jakson lopussa 3 562 (973) kappaletta. Kaudella myytiin Venäjällä ja Baltiassa yhteensä 538 (203) asuntoa. Myymättömiä valmiita asuntoja oli kauden lopussa kolme kappaletta.

Venäjällä asuntojen hinnat ovat vuoden aikana nousseet merkittävästi.
Moskovan alueella ja Pietarissa hinnat ovat nousseet noin kolmanneksella.

Suomessa kuntien välisen muuttoliikkeen, kuluttajien uskon oman talouden positiiviseen kehittymiseen ja matalan korkotason arvioidaan säilyvän. Venäjällä ja Baltiassa vahvan talouskasvun ja vilkkaan uudisasuntojen kysynnän ennakoidaan jatkuvan. Asuntorakentamisen markkinanäkymien arvioidaan pysyvän hyvinä YIT:n kaikilla markkina- alueilla. Kysyntään pystytään vastaamaan hyvällä tonttivarannolla.

YIT:n tonttivaranto 30.6.2004

                     Rakennusoikeudet ja  Tonttivarantoon                 kaavoitusmahdollisuudet,  sidottu pääoma,                             1 000 krs-m2      milj. euroa Suomi                                                     Asuntotontit                       1 362              224 Toimitilatontit                      847               54 Yhteensä                          2  209              278                                                           Baltia ja                                                 Venäjä Asuntotontit                         489               19                                                           Yhteensä                           2 698              297

Muu talonrakentaminen

Suomessa vapaiden toimitilojen runsas määrä hidasti edelleen uusien toimitilahankkeiden käynnistämistä. Kauppa- ja logistiikkatilojen osalta kysyntä säilyi kohtuullisena. Toimitilahankkeiden kilpailu- urakoiden kilpailutilanne oli kireähkö sekä uudis- että korjausrakentamisessa. Teollisuuden investointien alhaisuus piti tuotantotilojen rakentamismäärää matalana.

Uusia kilpailu-urakoita talonrakentamisessa olivat toisella neljänneksellä VTI Technologies Oy:n toimitilojen laajennus ja Technopoliksen kolmas vaihe Vantaalla, Näsin sosiaali- ja terveyskeskuksen laajennus Porvoossa, terveyskeskuksen peruskorjaus Keravalla, Asunto Oy Oulun Lyötynportin uudisrakennus TA-Asunnot Oy:lle sekä Laukalnen sahan viides vaihe Stora Ensolle Latviassa.

Toisella neljänneksellä toteutettiin YIT Keskusten kauppa, jossa YIT myi Suomi-yhtiöille kiinteistöt Rovaniemellä, Oulussa, Jyväskylässä, Kouvolassa ja Lappeenrannassa jääden itse kiinteistöihin vuokralaiseksi.

Infrarakentamista edellisvuotista enemmän

Maa- ja vesirakentamisessa markkinoiden kokonaisvolyymi oli katsauskaudella edellisvuotista suurempi, mutta hintakilpailu jatkui kireänä. Kalliorakentamisen markkinatilanteen arvioidaan kehittyvän myönteisesti uusien isojen hankkeiden tullessa tarjousvaiheeseen.

Kauden aikana saatuja uusia kilpailu-urakoita olivat Vuosaaren sataman stabilointityöt, Kujalan kompostointilaitos, Lounais-Suomen vankilan maanalaiset rakenteet sekä Kaaritalon paalutus-, maa- ja perustustyöt Senaattikiinteistöille.

Yleisten teiden kunnossapidon osalta YIT vahvisti asemaansa yksityisten toimijoiden markkinajohtajana. YIT:llä on hoidettavanaan yhdeksän Tiehallinnon tienhoitourakkaa.

Tieliikelaitoksen kanssa käynnistettiin valmistautuminen yksityisrahoitusmallilla toteutettavan E18 -moottoritien rakentamisen esivalintamenettelyyn työyhteenliittymänä.

Kehitystoiminta

Kauden aikana käynnistettyjä merkittäviä kehityshankkeita ja - toimenpiteitä olivat mm. hankinnan kehittäminen ja uudelleenorganisointi, sähköisen asiakaspalautejärjestelmän käyttöönotto sekä YIT Koti -palvelukonseptin vahvistaminen ja brandin laajentaminen kansainväliseen liiketoimintaan. Infrarakentamisessa käynnistettiin YIT Rakennuksen omaan ammattitutkintoon tähtääviä koulutusohjelmia kalliorakentamisen ja kunnossapidon osalta, jotta alaa uhkaavaan työvoimapulaan voidaan vastata.

TEOLLISUUDEN PALVELUT

Teollisuuden palveluiden liikevaihto oli 91,9 milj. euroa (103,8 Me).
Liikevaihto supistui edellisvuodesta 11 prosenttia johtuen pääosin teollisuuden investointien vähenemisestä. Kunnossapidon osalta markkinakehitys oli suotuisaa. Kunnossapitoliiketoiminnan osuus oli 65 prosenttia liikevaihdosta. Kansainvälisen liiketoiminnan arvo liikevaihdosta oli 7 prosenttia.

Liiketulos oli 2,3 milj. euroa. Tilauskanta kauden lopussa oli 73,5 milj. euroa (71,3 Me), josta 8,5 milj. euroa oli kansainvälistä työvarantoa. Toimialan palveluksessa oli kauden lopussa 2 925 henkilöä.

Kotimarkkinoilla työllistivät pienehköt kunnossapito- ja modernisointiprojektit

Matalan investointiasteen vuoksi projektitoiminta oli katsauskaudella kokonaisuutena varsin vähäistä. Toiminnan painopiste oli kunnossapitoluonteisissa pientöissä. Teollisuuden investointien kysyntä kasvaa selvästi loppuvuonna johtuen nyt tiedossa olevista kohteista.

Puunjalostusteollisuuden suurimpia päättyneitä projekteja olivat Stora Enson Veitsiluodon tehtaan VEPA 2003:n ja Varkaudessa hiertämön uusintaprojekti WARMA:n putkistot.

Teollisuuden Voiman ydinvoimaloissa oli useampia huoltoseisokkeja.
YIT toimitti TVO:lle kolme merkittävää projektitoimitusta, Lauhde-, TIMO- ja Kannake -modernisointiprojektit, sekä tuntiveloitusperusteisia huoltotöitä.

Meriteollisuuden toimituksista keskeisimpiä olivat Kvaerner Masa- Yards Oy:n Turun ja Helsingin telakoilla rakenteilla olevien Color- autolautan ja Fesco-jäänmurtajan putkistoesivalmisteet.

Kunnossapidossa tasainen kysyntä

Teollisuuden kunnossapitotoiminnot jatkuivat ajankohtaan nähden normaalisti. Kauden aikana tehtiin runsaasti seisokkitöitä metsäteollisuudessa ja ydinvoimalaitoksilla. Ulkoistuksissa kysyntä jatkui tasaisena.

Vuoden toisella neljänneksellä Vacon Oyj:n kanssa tehtiin kumppanuussopimus taajuusmuuttajien laitehuollosta ja - kunnossapidosta Suomessa. Yhteistyö on jatkunut vuodesta 1998 lähtien. YIT:llä on Vacon-taajuusmuuttajien kunnossapito- ja huoltopisteitä aikaisemman yhteistyösopimuksen pohjalta Imatralla, Jyväskylässä, Kemissä, Lahdessa, Porissa, Turussa, Vantaalla ja Varkaudessa. Uuden sopimuksen myötä Vacon-laitteiden huoltotoiminta laajeni 1.6.2004 alkaen myös Vaasaan ja Tampereelle.

Raisio Chemicalsin kanssa solmittiin kunnossapidon kumppanuussopimus, joka koskee Lapuan ja Kaipiaisen tehtaita. Kokonaisvastuu Raisio Chemicalsin tehtaiden kunnossapidosta ja sen kehittämisestä siirtyy YIT:lle 1.9.2004 Kaipiaisen tehtaiden osalta ja jatkuu uuden sopimuksen puitteissa Lapuan tehtaiden osalta.

UPM-Kymmenen kanssa jatkettiin valtakunnallista puitesopimusta putkistojen kunnossapidosta ja Stora Enson kanssa jatkettiin paikkakuntakohtaisia vuosisopimuksia. Lisäksi kunnossapidon vuosisopimuksia tehtiin myös muiden merkittävimpien tilaajien kanssa.

Tilauksia alkavista investointihankkeista

Alkavista suuremmista investointihankkeista YIT on saanut Fortumin Diesel-hankkeeseen tulevien maanalaisten putkistojen tilauksen, kesäkuussa aloitetun Stora Enson Summan tehtaiden PK 2:n putkistoprojektin sekä M-realin Kaskisten BTCMP-laitoksen putkisillan putkitukset.

Voimalaitoshankkeisiin tilauksia on tullut erityisesti Ruotsista.
Alstom Power Sweden Ab:lle toimitetaan putkistot korkeapaineturbiinin vaihdon yhteydessä vuosina 2004-06. Demag Delaval Industrial Turbomachinery Ab:lle (SIEMENS) toimitetaan kaasukombilaitoksen putkistot Riikaan ja Billerud Karlsborg AB:lle, Stora Enso Norrsundets Brukille ja SCA Packaging Obbola AB:lle suoritetaan Ruotsissa kattiloiden paineosien uusintoja.

Muita merkittäviä vientitilauksia olivat Andritz Oy:lle Portugalin Caciaan soodakattilan sisäisen kierron putkisto ja korkeapaineputkisto suunnitteluineen, Kvaerner Power Oy:lle USA:an ja Brasiliaan rengaskammiot ja korkeapaineputkistojen osia sekä Foster Wheeler Oy:lle Kiinaan sisäisen kierron putkisto.

Kehitystyötä tulevia hankkeita varten

Viidennen ydinvoimalan tarjoustyövalmistelut jatkuivat intensiivisenä koko kevään ja ensimmäiset suuret tarjouspyynnöt ovat tulossa laskentaan. Olkiluoto 3:n mahdollisiin toimituksiin on varauduttu lisäämällä korkeapaineputkistojen esivalmistuskapasiteettia.

Kehitystoiminnassa painopisteinä olivat automaattihitsaus ja projektinohjausjärjestelmän tehostaminen.

Kevään aikana pidettiin Tehdään se yhdessä -tilaisuuksia Botnia Mill Servicen henkilöstölle eri puolilla Suomea. Tilaisuudet ovat jatkoa kehitystyölle, jonka tavoitteena on ollut luoda yhteistyökykyinen ja toimiva työyhteisö eri toimipaikoille.

TIETOVERKKOPALVELUT

Vuoden 2004 alkupuolisko on ollut edellisvuotista parempi.
Liikevaihto tammi-kesäkuulta oli 55,2 milj. euroa (56,4 Me, vertailukelpoinen 50,7 Me). Vertailukelpoinen liikevaihto on 9 prosenttia korkeampi kuin edellisvuonna. Liikevaihdosta noin 75 prosenttia (60 %) perustui pitkäaikaisiin asiakassopimuksiin ja 25 prosenttia (40 %) projektituotantoon. Liikevoitto oli 3,5 milj. euroa (0,7 Me). Tilauskanta katsauskauden lopussa oli 119,2 milj. euroa (90,0 Me). Toimialan palveluksessa oli kauden lopussa 1 386 henkeä.
           Merkittävin liikevaihtoa ja tilauskantaa kasvattanut tekijä oli laajakaistaliittymien määrän kasvu sekä niihin liittyvien tietoteknisten asennuspalvelujen kysyntä. Mobiiliverkkojen investointirakentamisen muuttuminen pieniksi muutostöiksi kasvatti pitkäaikaisiin asiakassopimuksiin perustuvan toiminnan osuutta liikevaihdosta.

Tuloskehitys oli edellisvuotista parempi, johtuen työvolyymin kasvusta sekä oman toiminnan kehittämis- ja tehostamistoimenpiteistä.

Laajakaistaliittymien lisääntyminen jatkuu

Laajakaistaverkkojen ja -liittymien sekä niiden yhteydessä tarjottavien tietoteknisten lähipalvelujen kysyntä kasvaa ja kehityksen odotetaan jatkuvan lähitulevaisuudessa samankaltaisena.

Laajakaistakehityksen myötä kiinteän televerkon investoinnit ovat lisääntyneet hieman. Liittymien määrän lisääntyessä kasvaa myös verkkojen ylläpitopalvelujen tarve. Tämän ennustetaan näkyvän hieman jo seuraavan jakson aikana.

Asennuspalveluiden tilaukset kasvaneet

Jakson aikana solmittiin uusia asiakassopimuksia teleoperaattorien kanssa. Uudet sopimukset laajentavat asiakaskuntaa ja kasvattavat siten YIT:n asennuspalveluiden tilausvolyymia.

Teletoimialan ankara kilpailutilanne ohjaa operaattoreita keskittymään omaan ydintoimintaansa ja avaa pidemmällä aikavälillä asennusmarkkinoita palveluntarjoajille. Ylläpitotöitä ei toistaiseksi ole ulkoistettu, mutta kiristyvän kilpailutilanteen odotetaan nopeuttavan sen suuntaista kehitystä.

Arvioimme, että operaattorit ja tietoteknisten järjestelmien toimittajat toteuttavat kuluvan vuoden aikana uusia järjestelyjä, joilla on vaikutusta asennusmarkkinoihin. Muutokset vaikuttavat merkittävästi avoimiin markkinoihin vasta muutaman vuoden kuluttua, kun järjestelyihin yleensä liittyvät suoja-ajat päättyvät.

Mobiiliverkkomarkkinoilla hiljaista

Mobiiliverkkomarkkinat ovat taantuneessa tilassa operaattorien kovan hintakilpailun ja menossa olevan teknologiamurroksen takia. 3G- verkkoinvestoinneissa ei uskota tulevan voimakasta piikkiä. Kehitys jatkuu verkkoevoluutiona eli hitaana muutoksena, jota ohjaa palveluiden kehitys ja verkkokapasiteetin tarve.

Uusia palvelukokonaisuuksia ja toiminnan tehostamista

Alkuvuonna kehittämistyö painottui uusien palvelukokonaisuuksien löytämiseen teknisten lähitukipalvelujen alueelle sekä toimenpiteisiin, joilla tuetaan televerkkojen asennusmarkkinoiden avautumista.

YIT:n sisäisessä yhteistyössä painopisteenä on ollut kehittyminen yhteisten asiakkuuksien hyödyntämisessä. Alkuvuonna keskityttiin useilla paikkakunnilla toimiviin asiakkaisiin sekä julkishallintoon.
Kehittämistyötä tehdään sekä yhtiö- että paikallistasolla.

YIT Tietoverkkopalveluiden tietoteknistä alustaa on modernisoitu palveluprosessien tehostamiseksi ja palvelutason parantamiseksi.
Operatiivisen toiminnan kehittämiseksi on käynnistetty yhteistyössä Tekesin kanssa hanke, jolla haetaan tehokkuutta kenttäpalvelujen tuotannonohjaukseen ja logistiikkaan. Oppilaitosyhteistyötä on tiivistetty työvoiman saannin turvaamiseksi tulevina vuosina.

Olemme mukana myös Lapin ja Oulun yliopistojen sekä Tekesin käynnistämässä hankkeessa.  Hankkeella pyritään langattomien ja langallisten viestintäteknisten apuvälineiden käytön lisäämiseen ikääntyneiden henkilöiden hoidossa ja mahdollistamaan siten omassa kodissa asuminen mahdollisimman pitkään.

NÄKYMÄT VUODELLE 2004

YIT:n liikevaihto kasvaa merkittävästi, kun Kiinteistötekniset palvelut -toimiala kerryttää liikevaihtoa koko vuoden, asuntojen kysyntä jatkuu vahvana sekä Suomessa että Venäjällä ja teollisuuden investointinäkymät Pohjoismaissa vahvistuvat vuoden lopulla. Tuloksen ennen satunnaisia eriä ja veroja arvioidaan paranevan merkittävästi vuoteen 2003 verrattuna. Kiinteistötekniset palvelut -toimialan vaikutuksen YIT:n osakekohtaiseen tulokseen koko vuodelta 2004 odotetaan olevan positiivinen.

Helsingissä, 4. elokuuta 2004

Hallitus



KONSERNITILINPÄÄTÖS 30.6.2004 (Tilintarkastamaton)

TULOSLASKELMA, milj. e                            1-6/2004   1-6/2003 muutos, % 1-12/2003                                                Liikevaihto                 1 504,4      932,1        61   2 389,7 - ulkomaantoiminnan osuus     581,8      181,6        *)     672,5 - oman tuotannon              107,8      111,2        -3     243,1 osakemyynti Liiketoiminnan tuotot ja   -1 421,0     -860,3        65  -2 253,3 kulut Poistot ja                                                         arvonalentumiset ilman         -8,3       -8,3               -17,7 liikearvopoistoja Liikevoitto ennen                                                  liikearvo- ja                  75,1       63,5        18     118,7 konserniliikearvopoistoja (EBITA) % liikevaihdosta              5,0 %      6,8 %               5,0 % Liikearvojen ja                                                    konserniliikearvon poisto     -14,9       -5,6        *)     -20,1 Liikevoitto (EBIT)             60,2       57,9         4      98,6 % liikevaihdosta              4,0 %      6,2 %               4,1 % Rahoitustuotot ja -kulut,      -7,3       -6,4        14     -14,2 netto Voitto ennen                   52,9       51,5         3      84,4 satunnaiseriä % liikevaihdosta              3,5 %      5,5 %               3,5 % Satunnaiset tuotot                0          0                   0 Satunnaiset kulut                 0          0                   0 Voitto ennen veroja            52,9       51,5         3      84,4 % liikevaihdosta              3,5 %      5,5 %               3,5 % Katsauskauden voitto           35,0       35,5        -1      48,4 % liikevaihdosta              2,3 %      3,8 %               2,0 %

*) Muutos yli 100 %

Projektit on kirjattu tuloslaskelmaan valmistusasteen tai myyntiasteen perusteella sen mukaan, kumpi näistä on alhaisempi.
IAS/IFRS-tilinpäätöskäytäntöön siirtymisen jälkeen vuoden 2005 alusta osatuloutus tapahtuu periaatteella valmistusaste kerrottuna myyntiasteella.

Katsauskauden voitossa on otettu huomioon laskennallinen verovelka ja vähemmistön osuus poistoerosta. Tuloveroina on otettu huomioon katsauskauden tulokseen suhteutettu osuus koko tilikauden arvioiduista veroista.

TULOSLASKELMA, milj. e (toinen neljännes verrattuna ensimmäiseen neljännekseen)

                                4-6/2004     1-3/2004    muutos, %                                          Liikevaihto                        791,3        713,1           11 - ulkomaantoiminnan osuus          314,6        267,2           18 - oman tuotannon osakemyynti        43,7         64,1          -32 Liiketoiminnan tuotot ja          -747,2       -673,8           11 kulut Poistot ja arvonalentumiset                                        ilman liikearvopoistoja             -4,3         -4,0            8 Liikevoitto ennen liikearvo-        39,8         35,3           13 ja konserniliikearvopoistoja (EBITA) % liikevaihdosta                   5,0 %        5,0 %              Liikearvojen ja                     -7,6         -7,3            4 konserniliikearvon poisto Liikevoitto (EBIT)                  32,2         28,0           15 % liikevaihdosta                   4,1 %        3,9 %              Rahoitustuotot ja -kulut,           -3,6         -3,7           -3 netto Voitto ennen satunnaiseriä          28,6         24,3           18 % liikevaihdosta                   3,6 %        3,4 %              Satunnaiset tuotot                     0            0              Satunnaiset kulut                      0            0              Voitto ennen veroja                 28,6         24,3           18 % liikevaihdosta                   3,6 %        3,4 %              Katsauskauden voitto                18,6         16,4           13 % liikevaihdosta                   2,4 %        2,3 %             

TASE, milj. e                             30.6.2004 30.6.2003 muutos, 31.12.2003                                                       %        VASTAAVAA                                                          Aineettomat hyödykkeet                                             - Liikearvo                     159,7       0,5      *)      168,9 - Muut aineettomat               12,4       8,7      43       11,8 hyödykkeet Konserniliikearvo                77,9      69,3      12       78,0 Aineelliset hyödykkeet           65,2      57,1      14       66,8 Sijoitukset                                                        - Omat osakkeet                     0       7,2                  0 - Muut sijoitukset                8,5       7,4      15        7,9 Vaihto-omaisuus                 402,3     396,5       1      380,8 Saamiset                        824,8     599,0      38      781,0 Rahoitusarvopaperit               0,9      10,7     -92       11,9 Rahat ja pankkisaamiset          35,9      19,9      80       48,4 Vastaavaa yhteensä            1 587,6   1 176,3      35    1 555,5                                                                    VASTATTAVAA Osakepääoma                      61,2      59,6       3       61,0 Muu oma pääoma                  346,2     323,3       7      347,3 Vähemmistöosuus                   3,6       2,2      64        3,4 Pakolliset varaukset             22,8       8,8      *)       27,3 Pitkäaikainen vieras pääoma     240,9     114,6      *)      210,9 Lyhytaikainen vieras pääoma     912,9     667,8      37      905,6 Vastattavaa yhteensä          1 587,6   1 176,3      35    1 555,5

*) Muutos yli 100 %

RAHOITUSLASKELMA, milj. e                              1-6/2004  1-6/2003 muutos, % 1-12/2003 Liiketoiminnan rahavirta                                           Voitto ennen satunnaisia         52,9      51,5         3     84,4 eriä Suoriteperusteisten erien        21,9     -12,2               30,7 peruminen Rahavirta ennen                                                    käyttöpääoman muutosta           74,8      39,3        90    115,1 Käyttöpääoman muutos            -41,8     -46,7       -10     25,4 Liiketoiminnan rahavirta                                           ennen rahoituseriä ja            33,0      -7,4              140,5 veroja Maksetut korot                   -9,4      -9,0         4    -14,7 Saadut osingot                      0         0                0,3 Saadut korot                      1,5       0,9        67      2,7 Maksetut verot                  -17,3     -12,7        36    -31,2 Liiketoiminnan rahavirta          7,8     -28,2               97,6                                                                    Investointien rahavirta                                            Investoinnit aineellisiin                                          ja aineettomiin                 -16,8     -15,4         9   -230,5 hyödykkeisiin Aineellisten ja                                                    aineettomien hyödykkeiden         4,1      33,5       -88     37,5 luovutustuotot Investoinnit sijoituksiin        -0,6         0               -2,4 Sijoitusten                       0,8       0,1        *)      1,4 luovutustuotot/tappiot Investointien rahavirta         -12,5      18,2             -194,0                                                                    Rahoituksen rahavirta                                              Maksullinen osakeanti             0,7       0,7                9,5 Omien osakkeiden hankinta           0         0               12,4 Lainasaamisten muutos             1,9       0,1        *)      0,1 Lyhytaikaisten lainojen          12,2      19,6       -38     23,6 muutos Pitkäaikaisten lainojen          45,4      15,1        *)    117,7 nostot Pitkäaikaisten lainojen         -42,3      -7,6        *)    -19,2 takaisinmaksut Maksetut osingot                -36,8     -26,3        40    -26,3 Rahoituksen rahavirta           -18,9       1,6              117,8                                                                    Rahavarojen muutos              -23,6      -8,4        *)     21,4                                                                    Rahavarat katsauskauden          60,3      38,9        55     38,9 alussa Rahavarat katsauskauden          36,7      30,5        20     60,3 lopussa

*) Muutos yli 100 %

TUNNUSLUVUT                                6/2004     6/2003 muutos,   12/2003                                                       % Tulos/osake, e                   0,57    0,61**)     -7    0,82**) Tulos/osake, e, laimennettu      0,57    0,61**)     -7    0,82**) Oma pääoma/osake, e              6,66    6,43**)      4    6,69**) Osakkeen keskikurssi kauden     15,68    8,01**)     96   10,35**) aikana, e Osakkeen kurssi kauden          16,74    8,50**)     97   13,45**) lopussa, e Osakekannan markkina-arvo                                          kauden lopussa, milj. e       1 023,8      497,1     *)      821,1 Ulkona olevien osakkeiden                                          osakeantioikaistun lukumäärän                                      painotettu keskiarvo, 1 000    61 058  58 362**)      5  59 104**) kpl                                                    Ulkona olevien osakkeiden                                          osakeantioikaistun lukumäärän                                      painotettu keskiarvo, 1 000    61 622  58 890**)      5  59 248**) kpl, laimennettu                                       Ulkona olevien osakkeiden                                          osakeantioikaistu lukumäärä    61 160  58 478**)      5  61 047**) kauden lopussa, 1 000 kpl                              Korollinen nettovelka kauden    243,1      139,5     74      204,4 lopussa, milj. e Sijoitetun pääoman tuotto,     16,5 %     20,4 %            16,8 % viimeiset 12 kk, % Omavaraisuusaste, %            28,1 %     34,8 %            28,3 % Velkaantumisaste, %            59,1 %     36,9 %            49,6 % Bruttoinvestoinnit pysyviin      17,0       14,2     20      232,9 vastaaviin, milj. e % liikevaihdosta                1,1 %      1,5 %             9,7 % Tulouttamaton tilauskanta                                          kauden lopussa, milj. e 1)    1 569,8    1 091,8     44    1 490,1 - josta ulkomaantoiminnan       626,6      256,9     *)      569,5 tilauskantaa Henkilöstö keskimäärin         21 700     12 606     72     16 212

*)  Muutos yli 100 % **) 26.3.2004 rekisteröity osakkeen nimellisarvon puolittaminen     huomioitu 1)  Tulouttamaton osuus sitovasti saaduista tilauksista

VASTUUSITOUMUKSET, milj. e                                  6/2004   6/2003  muutos,  12/2003                                                         % Annetut kiinnitykset lainoihin                                     - Omista sitoumuksista             29,3     29,9       -2     29,8 Muut omasta puolesta annetut                                       vakuudet - Pantatut arvopaperit                0      0,2               0,2 Leasingvastuut                     49,0     18,5       *)     50,7 Muut vastuut                                                       - Ostovastuut                     166,6    107,4       55      7,3 - Vastuu vaihto-                                                   omaisuusyhtiöiden ulkoisista       35,0        0              44,5 veloista - Muut vastuusitoumukset            0,6      0,5       20      1,2 Takaukset                                                          - Osakkuusyhtiöiden puolesta        0,8      1,1      -27      0,7 - Muiden puolesta                   2,1      8,5      -75      9,0 Vaihto-omaisuusyhtiöiden                                           antamat kiinnitykset                                               konserniyhtiöiden ja omista         2,1      2,1               2,1 veloista Johdannaissopimuksista johtuva                                     vastuu 2) - Kohde-etuuksien arvot                                            -- Koronvaihtosopimukset           20,0        0              20,0 -- Valuuttatermiinisopimukset      48,3     14,2       *)     70,8 - Käyvät arvot                                                     -- Koronvaihtosopimukset           19,7        0              19,7 -- Valuuttatermiinisopimukset      47,9     14,3       *)     72,1

*) Muutos yli 100 % 2) Johdannaissopimukset on tehty pääosin valuuttalainojen ja    projektien valuuttavirtojen suojaamistarkoituksessa.

LIIKEVAIHTO TOIMIALOITTAIN, milj. e

YIT-konsernin liiketoiminta jaettiin syyskuun 2003 alussa neljään toimialaan: Kiinteistötekniset palvelut, Rakentamispalvelut, Teollisuuden palvelut ja Tietoverkkopalvelut. Rakentamispalvelut- toimialan muodosti YIT Rakennus Oy ja Tietoverkkopalvelut-toimialan YIT Primatel Oy. Entinen YIT Installaatiot Oy jaettiin kahdeksi uudeksi toimialaksi: Kiinteistötekniset palvelut ja Teollisuuden palvelut. Vuoden 2003 liikevaihto ja tilauskanta ovat Kiinteistöteknisten palvelujen ja Teollisuuden palvelujen osalta pro forma -laskelmia. Ostettu Building Systems -liiketoiminta on mukana Kiinteistöteknisten palvelujen luvuissa 29.8.2003 lähtien.

                             1-6/2004  1-6/2003   muutos, 1-12/2003                                                         %   Kiinteistötekniset palvelut     652,9     156,5        *)     681,0 Rakentamispalvelut              726,0     624,4        16   1 398,5 Teollisuuden palvelut            91,9     103,8       -11     209,7 Tietoverkkopalvelut              55,2      56,4        -2     130,0 Muut erät                       -21,6      -9,0        *)     -29,5 YIT-konserni yhteensä         1 504,4     932,1        61   2 389,7

 *) Muutos yli 100 %

LIIKEVOITTO ENNEN LIIKEARVO- JA KONSERNILIIKEARVOPOISTOJA (EBITA) TOIMIALOITTAIN, milj. e

                             1-6/2004  1-6/2003  muutos, 1-12/2003                                                        %   Kiinteistötekniset palvelut      12,4                         -7,1 Rakentamispalvelut               57,8      58,3       -1     111,1 Teollisuuden palvelut             2,6                          9,7 Tietoverkkopalvelut               5,1       2,3       *)      14,0 (YIT Installaatiot)                         8,5                    Muut erät                        -2,8      -5,6      -50      -9,0 YIT-konserni yhteensä            75,1      63,5       18     118,7

*) Muutos yli 100 %

LIIKEVOITTO (EBIT) TOIMIALOITTAIN, milj. e

                             1-6/2004  1-6/2003   muutos, 1-12/2003                                                         %   Kiinteistötekniset palvelut       0,3         -               -19,7 Rakentamispalvelut               56,9      57,3        -1     107,8 Teollisuuden palvelut             2,3         -                 8,8 Tietoverkkopalvelut               3,5       0,7        *)      10,7 (YIT Installaatiot)                 -       5,5                    Muut erät                        -2,8      -5,6       -50      -9,0 YIT-konserni yhteensä            60,2      57,9         4      98,6

*) Muutos yli 100 %

TILAUSKANTA TOIMIALOITTAIN KAUDEN LOPUSSA, milj. e

                               6/2004    6/2003   muutos,  12/2003                                                         % Kiinteistötekniset palvelut     566,5     145,6        *)    502,3 Rakentamispalvelut              810,6     784,9         3    817,7 Teollisuuden palvelut            73,5      71,3         3     67,2 Tietoverkkopalvelut             119,2      90,0        32    102,9 YIT-konserni yhteensä         1 569,8   1 091,8        44  1 490,1

*) Muutos yli 100 %

KONSERNIN KEHITYS VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN I/2003-II/2004

                          I/     II/    III/     IV/       I/     II/                         2003    2003    2003    2003     2004    2004                                                        Liikevaihto, milj. e   431,5   500,6   503,6   954,0    713,1   791,3 Liikevoitto (EBIT),   milj. e			 6,9    51,0    27,9    12,8     28,0    32,2 - prosenttia             1,6    10,2     5,5     1,3      3,9     4,1 liikevaihdosta Rahoitustuotot ja -kulut, netto, milj. e		-3,6    -2,8    -4,0    -3,8     -3,7    -3,6 Voitto ennen veroja,     3,3    48,2    23,9     9,0     24,3    28,6 milj. e - prosenttia             0,8     9,6     4,7     0,9      3,4     3,6 liikevaihdosta                                                                       Taseen loppusumma kauden                                              lopussa, milj. e     1 067,7 1 176,3 1 323,9 1 555,5  1 520,0 1 587,6                                                                                                               Tulos/osake, e **)      0,03    0,58    0,25   -0,04     0,27    0,30 Oma pääoma/osake, e **) 5,85    6,43    6,73    6,69     6,36    6,66 Osakkeen päätöskurssi                                                 kauden lopussa, e **)   7,35    8,50   11,00   13,45    15,40   16,74 Markkina-arvo kauden   428,6   497,1   662,6   821,1    940,1 1 023,8 lopussa, milj. e                                                                                                                       Liiketoiminnan rahavirta, milj. e			12,5   -40,7    58,3    67,5     20,2   -12,4 Sijoitetun pääoman tuotto                                             12 viimeiseltä          17,0    20,4    18,5    16,8     20,8    16,5 kuukaudelta, % Omavaraisuusaste, %     34,7    34,8    33,2    28,3     27,7    28,1 Korollinen nettovelka                                                 kauden lopussa,  milj. e		       122,4   139,5   246,9   204,4    220,5   243,1 Velkaantumisaste, %     35,6    36,9    60,6    49,6     56,3    59,1                                                                       Bruttoinvestoinnit,   milj. e			 5,1     9,1   173,4    45,3      6,1    10,9 Tilauskanta kauden    lopussa, milj. e     1 008,3 1 091,8 1 416,5 1 490,1  1 478,2 1 569,8                     Henkilöstö kauden lopussa   		      12 459  13 087  22 144  21 939   21 654  21 952

**) 26.3.2004 rekisteröity osakkeen nimellisarvon puolittaminen huomioitu

LIIKEVAIHTO TOIMIALOITTAIN VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN, milj. e                            I/      II/   III/     IV/     I/     II/                          2003     2003   2003    2003   2004    2004                                                       Kiinteistötekniset       80,8     75,7   85,4   439,1  316,9   336,0 palvelut Rakentamispalvelut      280,6    343,8  337,0   437,1  338,3   387,7 Teollisuuden palvelut    48,4     55,4   50,0    55,9   42,7    49,2 Tietoverkkopalvelut      25,5     30,9   36,6    37,0   24,4    30,8 Muut erät                -3,8     -5,2   -5,4   -15,1   -9,2   -12,4 YIT-konserni yhteensä   431,5    500,6  503,6   954,0  713,1   791,3

Kiinteistöteknisten palvelujen ja Teollisuuden palvelujen luvut vuoden 2003 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä ovat pro forma - laskelmia. Kiinteistöteknisten palvelujen neljännen neljänneksen luku sisältää ostetun Building Systems -liiketoiminnan liikevaihdon neljältä kuukaudelta.

LIIKEVOITTO TOIMIALOITTAIN VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN, milj. e                          I/    II/     III/      IV/     I/     II/                        2003   2003     2003     2003   2004    2004                                                      Kiinteistötekniset                         -19,7***)   -1,3     1,6 palvelut                                                                                         Rakentamispalvelut      9,5   47,8     21,6     28,9   30,1    26,8 Teollisuuden                                 8,8***)   -0,1     2,4 palvelut Tietoverkkopalvelut    -1,7    2,4      5,5      4,5    0,6     2,9 (YIT Installaatiot)     1,8    3,7      1,8                         Muut erät              -2,7   -2,9     -1,0     -2,4   -1,3    -1,5 YIT-konserni            6,9   51,0     27,9     12,8   28,0    32,2 yhteensä

ªªª© ·¬³ íéìê® å óéóältyy vuoden 2003 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä YIT Installaatioiden liikevoittoon.

TILAUSKANTA TOIMIALOITTAIN VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN KAUDEN LOPUSSA, milj. e                          I/     II/    III/     IV/      I/     II/                        2003    2003    2003    2003    2004    2004                                                      Kiinteistötekniset    133,5   145,6   419,9   502,3   557,2   566,5 palvelut Rakentamispalvelut    699,3   784,9   868,7   817,7   735,6   810,6 Teollisuuden           81,0    71,3    62,6    67,2    76,0    73,5 palvelut Tietoverkkopalvelut    94,5    90,0    65,3   102,9   109,4   119,2 YIT-konserni        1 008,3 1 091,8 1 416,5 1 490,1 1 478,2 1 569,8 yhteensä