YIT julkaisee uuden strategian ja taloudelliset tavoitteet vuosille 2025–2029, yhtiölle uusi segmenttirakenne
Takaisin
- Pörssitiedotteet
- 06.04.2005 09.00 CET
YIT-YHTYMÄ OYJ:N IFRS-VERTAILUTIEDOT TILIKAUDELTA 2004
PÖRSSITIEDOTE 6.4.2005 KLO 10.00
YIT-YHTYMÄ OYJ:N IFRS-VERTAILUTIEDOT TILIKAUDELTA 2004
YIT siirtyi 1.1.2005 kansainväliseen IFRS-tilinpäätöskäytäntöön (International Financial Reporting Standards). Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2005 julkaistaan 4.5.2005 klo 8.00 IFRS - standardien kirjaamis- ja arvostusperiaatteita noudattaen.
Tämän tiedotteen tarkoituksena on esittää IFRS -standardeihin siirtymisestä aiheutuneet merkittävimmät vaikutukset YIT:n vuoden 2004 taloudelliseen informaatioon. Yhteenvedossa esitettyä IFRS- perusteista taloudellista informaatiota voidaan joutua oikaisemaan ennen sen sisällyttämistä vertailukauden tietoina konsernin ensimmäiseen 31.12.2005 päättyvältä tilikaudelta laadittavaan IFRS- tilinpäätökseen. Tämä johtuu IFRS-normistossa meneillään olevista muutoksista, jotka voivat vaikuttaa tilinpäätökseen niissä yhtiöissä, jotka soveltavat IFRS-standardeja vuodesta 2005 lähtien. Ennen IFRS-standardien käyttöönottoa YIT:n taloudellinen raportointi on perustunut suomalaiseen tilinpäätöskäytäntöön (Finnish Accounting Standards, FAS). Suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaiset laadintaperiaatteet on esitetty vuoden 2004 vuosikertomuksessa. Tässä tiedotteessa esitetyt suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaiset vertailuluvut ovat yhteneväiset aiemmin julkaistujen osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä esitettyjen tietojen kanssa. Kansainvälisen IFRS- tilinpäätöskäytännön mukaiset tilinpäätöksen laadintaperiaatteet on esitetty tämän tiedotteen lopussa.
MERKITTÄVIMMÄT VAIKUTUKSET IFRS-SÄÄNNÖSTEN KÄYTTÖÖNOTOSSA
YIT:n kannalta merkittävimmät vaikutukset IFRS-säännösten käyttöönotossa liittyvät perustajaurakoinnin kirjausmenetelmään.
Segmenttitasolla nämä muutokset vaikuttavat Rakentamispalveluiden taloudellisiin lukuihin. Perustajaurakointiin liittyviä merkittäviä muutoksia ovat ns. kaksinkertaisen liikevaihdon poistuminen, tuloutuksen muuttuminen kokonaisvalmistusasteeseen perustuvaksi sekä perustajaurakoinnin tasekäsittelyn muutokset.
Toinen merkittävä vaikutus on liikearvojen ja konserniliikearvojen suunnitelman mukaisten poistojen jääminen pois. Niiden tilalle tulee arvonalennustestaus. Vuonna 2004 tehtyjen testausten tulokset eivät antaneet aihetta arvonalennuskirjauksiin. IFRS- käytäntöön siirtyminen on kirjanpitotekninen ja laskennallinen toimenpide eikä sillä ole olennaista vaikutusta yhtiön liiketoimintaan eikä kassavirtaan.
Vuoden 2004 liikevaihto oli IFRS:n mukaan 2 780,1 milj. euroa (FAS 3 033,4 Me). Liikevoitto nousi 155,7 milj. euroon (FAS 135,1 Me) eli 5,6 prosenttiin (FAS 4,5 %) liikevaihdosta. Voitto ennen veroja oli 138,7 milj. euroa (FAS 118,2 Me). Osakekohtainen tulos nousi 1,60 euroon (FAS 1,37 e). Sijoitetun pääoman tuotto vuonna 2004 oli 19,0 prosenttia (FAS 19,6 %). Korolliset nettovelat olivat IFRS:n mukaan vuoden 2004 lopussa 349,3 milj. euroa (FAS 226,6 Me). Velkaantumisaste oli vuoden 2004 lopussa 78,4 prosenttia (FAS 49,2 %). Omavaraisuusaste säilyi ennallaan ja oli 31,0 prosenttia (FAS 31,1 %). Tulouttamaton tilauskanta vuoden 2004 lopussa nousi 1 823,4 milj. euroon (FAS 1 604,9 Me), josta 645,0 milj. euroa (FAS 621,0 Me) oli Suomen ulkopuolelta.
Tuloslaskelma
Kirjauskäytännön muutos pienensi vuoden 2004 liikevaihtoa 253,3 milj. euroa 2 780,1 milj. euroon (FAS 3 033,4 Me). Liikevaihdon muutoksen merkittävimmät tekijät olivat perustajaurakoinnissa ns. kaksinkertaisen liikevaihdon poistuminen ja kirjauskäytännön muutoksesta johtuva liikevaihdon tuloutumisen hidastuminen sekä osakkuusyhtiö Oy Botnia Mill Service Ab:n konsolidointi tytäryhtiönä.
Kun Suomessa on perustajaurakoinnissa juridisesti erotettu toisistaan rakennusurakointi ja osakekauppa ja kun molempia toimintoja on käsitelty myös kirjapidossa erikseen, on tämä johtanut siihen, että perustajaurakoinnin liikevaihto on muodostunut osittain tai kokonaan kaksinkertaiseksi. IAS 11 Pitkäaikaishankkeet -standardin mukaisesti tuottoja ei kirjata miltään osin kahteen kertaan vaan perustajaurakointi muodostaa osana rakennustoimintaa oman kokonaisuutensa. Perustajaurakointi tuloutetaan kokonaisvalmistusasteen perusteella, joka saadaan kaavasta rakentamisen valmistusaste kerrottuna myyntiasteella. FAS käytännön mukaan projektin kate tuloutettiin tuloslaskelmaan joko valmistusasteen tai myyntiasteen perusteella sen mukaan, kumpi näistä oli alhaisempi. Kirjauskäytännön muutokset johtavat siihen, että perustajaurakoinnin liikevaihto ja kate tuloutuvat projektin alkuvaiheessa hitaammin ja tuloutus painottuu valmistusasteen kasvaessa projektin jälkimmäiselle puoliskolle.
Kokonaisuudessaan perustajaurakoinnin kirjauskäytännön muutos pienensi vuonna 2004 liikevaihtoa 280,1 milj. euroa, josta ns.
kaksinkertainen liikevaihto oli 203,1 milj. euroa. Kaksinkertaisen liikevaihdon poistumisella ei kuitenkaan ollut vaikutusta liikevoittoon. Tuloutuskäytännön muutoksen vaikutus liikevaihtoon oli kertaluonteinen. Oy Botnia Mill Service Ab:n konsolidointi kasvatti liikevaihtoa 37,0 milj. euroa.
Vuoden 2004 liikevoitto kasvoi 20,6 milj. euroa ja oli 155,7 milj.
euroa (FAS 135,1 Me). Suurin vaikutus liikevoiton paranemiseen oli liikearvojen ja konserniliikearvojen suunnitelman mukaisten poistojen poistumisella. Se kasvatti liikevoittoa 30,4 milj.
euroa. Tästä summasta 24,6 milj. euroa kasvatti Kiinteistöteknisten palveluiden liikevoittoa. Osatuloutus heikensi liikevoittoa 2,9 milj. euroa. Voitto ennen veroja parani 20,5 milj. euroa vuonna 2004 ja oli 138,7 milj. euroa (FAS 118,2 Me).
Laskennalliset verot heikensivät nettovoittoa 7,4 milj. euroa.
Osakekohtainen tulos parani kokonaisuudessaan 0,23 euroa ja oli 1,60 euroa (FAS 1,37 e). Vuonna 2004 IFRS-oikaisujen vaikutus nettovoittoon oli kokonaisuudessaan 15,2 milj. euroa.
Sijoitetun pääoman tuotto vuonna 2004 oli IFRS:n mukaan 19,0 prosenttia (FAS 19,6 %).
Tase
1.1.2004 IFRS:n mukaisen avaavan taseen loppusumma pieneni 65,3 milj. euroa ja oli 1 490,2 milj. euroa (FAS 1 555,5 Me 31.12.2003). Vuoden 2004 lopussa taseen loppusumma oli 1 516,2 milj. euroa (FAS 1 590,3 Me).
Perustajaurakoinnin käsittelymuutokset kasvattivat avaavassa taseessa lyhytaikaisia korollisia velkoja 140,9 milj. euroa, mutta pienensivät kokonaisuudessaan taseen loppusummaa noin 100 milj.
eurolla. Rahoitusyhtiöille myydyt urakkasaamiset palautuivat lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin myymättömien asuntojen osakkeiden osalta kokonaan ja myytyjen osalta siltä osin kuin ne ylittivät valmistusasteen mukaisen osuuden myytyjen osakkeiden velkaosuudesta. Rahoitusyhtiöille myytyjen rakennusaikaisten urakkasaatavien kaikki korot ovat jo FAS käytännön mukaan sisältyneet tuloslaskelmassa nettorahoituskuluihin ja näin menetellään myös IFRS:n mukaan. Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden käsittelyn muutoksen johdosta lyhytaikaisiin velkoihin kirjatut rakennusrahastovelat, osa saaduista ennakoista ja lyhytaikaisista saamisista eliminoituivat, jolloin taseen loppusumma näiden vaikutuksesta pieneni. Korolliset nettovelat nousivat avaavassa taseessa 385,0 milj. euroon (FAS 204,4 Me 31.12.2003). Perustajaurakoinnin käsittelymuutosten lisäksi rahoitusleasingsopimukset kasvattivat korollisia velkoja 39,6 milj. euroa. Vuoden 2004 lopussa korolliset nettovelat olivat 349,3 milj. euroa (FAS 226,6 Me). Avaavan taseen velkaantumisaste oli 100,9 prosenttia (FAS 49,6 % 31.12.2003) ja vuoden 2004 lopussa 78,4 prosenttia (FAS 49,2%).
1.1.2004 avaavan taseen IFRS-oikaisut pienensivät omaa pääomaa 26,6 milj. euroa 381,7 milj. euroon (FAS 408,3 Me).
Perustajaurakoinnin tuloutuksen muutoksen johdosta voittovarat pienenivät siirtymävaiheessa 14,9 milj. euroa. 10-vuotisvastuut vähensivät omaa pääomaa 18,4 milj. euroa, laskennalliset verot kasvattivat omaa pääomaa 13,5 milj. euroa ja muut vastuut ja varaukset pienensivät omaa pääomaa 8,5 milj. euroa. Vuoden 2004 lopussa oma pääoma oli 445,4 milj. euroa (FAS 457,2 Me). Oman pääoman kasvuun vaikutti liikearvojen poistojen poistuminen.
Avaavan taseen omavaraisuusaste oli 26,9 prosenttia (FAS 28,3 % 31.12.2003) ja vuoden 2004 lopussa 31,0 prosenttia (FAS 31,1%).
Rakentamiseen liittyvät 10-vuotisvastuut kirjataan IFRS:n mukaisesti varauksina tulosvaikutteisesti, kun ne aikaisemmin on kirjattu kuluksi toteutuneen perusteella. Käsittelytavan muutos vähensi aloittavan taseen omaa pääomaa ja lisäsi varauksia 18,4 milj. euroa. Vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaista riskiä tai etua, on luokiteltu rahoitusleasingsopimuksiksi ja kirjattu käyttöomaisuudeksi sekä korollisiksi veloiksi. Leasingsopimukset kasvattivat avaavaa tasetta 39,6 milj. euroa. IFRS:n mukaisesti laaditun tilinpäätöksen ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista on laskettu laskennalliset verosaamiset ja verovelat. Niiden nettovaikutus kasvatti taseen omaa pääomaa ja tasetta 13,5 milj.
euroa.
Tilauskanta
Tulouttamaton tilauskanta vuoden 2004 lopussa kasvoi IFRS:n käytännön mukaan ja oli 1 823,4 milj euroa (FAS 1 604,9 Me).
Tilauskannasta oli Suomen ulkopuolelta IFRS:n mukaan 645,0 milj.
euroa (FAS 621,0 Me). Tilauskannan kertaluonteinen kasvu johtui perustajaurakoinnin tuloutuskäytännön muutoksesta. Käsittelymuutos kasvatti Rakentamispalveluiden tilauskantaa.
Liikearvojen ja konserniliikearvojen testaus
Liikearvojen ja konserniliikearvojen suunnitelman mukaiset poistot poistuvat vuoden 2003 jälkeen ja tilalle tulee arvonalentumistestaus. Liikearvot ja konserniliikearvot on testattu 1.1.2004 aloittavaan taseeseen sekä tilanteesta 30.9.2004. Tulokset eivät ole antaneet aihetta arvonalennuskirjauksiin. Jatkossa testaukset tehdään vuosittain syys-marraskuussa. 1.1.2004 IFRS avaavassa taseessa liikearvo oli 242,4 milj. euroa.
Eläkevelvoitteet
TEL:n työkyvyttömyysosaa ei ole sosiaali- ja terveysministeriön 22.12.2004 hyväksymän Suomen työeläkejärjestelmän muutoksen johdosta kirjattu eläkevastuuksi aloittavassa taseessa 1.1.2004.
Eläkevastuun sekä siitä lasketun laskennallisen verosaamisen määrä olisi ollut nettona noin 37 milj. euroa. Lisäeläkevakuutusten vastuut on kirjattu eläkevastuisiin ja laskennallisen veron osuus verosaataviin. Näiden vaikutus ei ole olennainen.
IAS/IFRS-standardit
Tässä tiedotteessa esitettävä taloudellinen informaatio on laadittu 31.3.2005 voimassa olevien IAS/IFRS-standardien mukaisesti. Siirtymispäivä on 1.1.2004 lukuun ottamatta standardeja IAS 32 ja 39, joiden osalta se on 1.1.2005. IAS 32:n ja 39:n soveltamisalaan kuuluvien rahoitusinstrumenttien raportointiin on vuoden 2004 vertailutiedoissa sovellettu suomalaista tilinpäätöskäytäntöä.
Tiedotteen liitteenä on esitetty 1.1.2004 IFRS avaava tase, IFRS:n ja FAS:n mukaiset luvut neljännesvuosittain vuodelta 2004, lisätiedot tuloslaskelmaan ja taseeseen sekä IFRS-tilinpäätöksen laadintaperiaatteet. Tämä tiedote on tilintarkastamaton.
YIT-YHTYMÄ OYJ
Veikko Myllyperkiö viestintäjohtaja
Lisätietoja antavat: Esko Mäkelä, varatoimitusjohtaja, 020 433 2258, esko.makela@yit.fi Petra Thorén, sijoittajasuhdepäällikkö, 020 433 2635, petra.thoren@yit.fi Veikko Myllyperkiö, viestintäjohtaja, 020 433 2297, veikko.myllyperkio@yit.fi
Jakelu: Helsingin Pörssi, keskeiset tiedotusvälineet, www.yit.fi
Tiedotustilaisuus 7.4.2005
Analyytikoille ja salkunhoitajille järjestetään IFRS-muutoksia koskeva tiedotustilaisuus torstaina 7.4.2005 klo 9.00 YIT:n pääkonttorissa osoitteessa Panuntie 11, 00620 Helsinki. YIT:n internet-sivuilla osoitteessa www.yit.fi on saatavissa esitys IFRS:n vaikutuksista YIT:n taloudellisiin lukuihin 7.4.2005 lähtien.
IFRS AVAAVA TASE 1.1.2004
Viite IFRS FAS Ero 1.1.2004 31.12.2003 VARAT Pitkäaikaiset varat Aineelliset 6 107,2 66,8 40,4 käyttöomaisuushyödykkeet Liikearvo 7 242,4 246,9 -4,5 Muut aineettomat hyödykkeet 12,1 11,8 0,3 Sijoitukset 4,3 6,2 -1,9 Saamiset 7,2 7,2 - Laskennalliset verosaamiset 4 24,4 7,0 17,4 Lyhytaikaiset varat 8 Vaihto-omaisuus 545,7 380,8 164,9 Myyntisaamiset ja muut 485,4 768,4 -283,0 saamiset Rahavarat 61,5 60,4 1,1 Varat yhteensä 1 490,2 1 555,5 -65,3 OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma 61,0 61,0 - Muu oma pääoma 316,8 347,3 -30,5 Vähemmistön osuus 3,9 3,4 0,5 Oma pääoma yhteensä 9 381,7 411,7 -30,0 Pitkäaikaiset velat Laskennalliset verovelat 4 11,0 7,1 3,9 Eläkevelvoitteet 10 5,4 - 5,4 Varaukset 37,6 21,8 15,8 Korolliset velat 235,2 202,6 32,6 Muut velat 3,0 1,2 1,8 Lyhytaikaiset velat Ostovelat ja muut velat 8 592,4 843,4 -251,0 Varaukset 12,6 5,5 7,1 Lyhytaikaiset korolliset 211,3 62,2 149,1 velat Oma pääoma ja velat 1 490,2 1 555,5 -65,3 yhteensä
TUNNUSLUVUT
IFRS FAS Ero 1.1.2004 31.12.2003 Oma pääoma/osake, e 6,19 6,69 -0,50 Korollinen nettovelka kauden 385,0 204,4 180,6 lopussa, milj. e Omavaraisuusaste, % 26,9 28,3 - Velkaantumisaste, % 100,9 49,6 - VERTAILULUVUT IFRS:N JA FAS:N VÄLISISTÄ EROISTA NELJÄNNESVUOSITTAIN VUODELTA 2004 (tilintarkastamaton)
1) VERTAILULUVUT TAMMI-MAALISKUU 2004
TULOSLASKELMA, milj. e
Viite IFRS FAS Ero 1-3/2004 1-3/2004 Liikevaihto 1 669,9 713,1 -43,2 - ulkomaantoiminnan osuus 264,5 267,2 -2,7 - kaksinkertainen - 64,1 -64,1 liikevaihto Liiketoiminnan tuotot ja 2 -626,0 -673,8 47,8 kulut Poistot ja arvonalentumiset -6,4 -3,9 -2,5 ilman liikearvopoistoja Liikevoitto ennen liikearvo- 37,5 35,4 2,1 ja konserniliikearvopoistoja (EBITA) % liikevaihdosta 5,6 5,0 - Liikearvo- ja 3 - -7,4 7,4 konserniliikearvon poisto Liikevoitto (EBIT) 37,5 28,0 9,5 % liikevaihdosta 5,6 3,9 - Rahoitustuotot 0,7 0,7 - Rahoituskulut -4,8 -4,4 -0,4 Voitto ennen veroja 33,4 24,3 9,1 Tuloverot 4 -11,2 -7,8 -3,4 Vähemmistöosuudet - -0,1 0,1 Katsauskauden voitto 5 22,2 16,4 5,8 % liikevaihdosta 3,3 2,3 - Jakautuminen Emoyhtiön omistajille 22,1 16,4 5,7 Vähemmistölle 0,1 - 0,1 Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos Tulos/osake, e 0,36 0,27 0,09 Tulos/osake, e, laimennettu 0,36 0,27 0,09
TASE, milj. e
Viite IFRS FAS Ero 31.3.2004 31.3.2004 VARAT Pitkäaikaiset varat Aineelliset 6 103,6 64,3 39,3 käyttöomaisuushyödykkeet Liikearvo 7 242,4 239,3 3,1 Muut aineettomat hyödykkeet 12,7 12,7 - Sijoitukset 3,9 6,0 -2,1 Saamiset 6,8 6,8 - Laskennalliset verosaamiset 4 23,4 8,4 15,0 Lyhytaikaiset varat 8 Vaihto-omaisuus 534,4 362,1 172,3 Myyntisaamiset ja muut 482,5 767,4 -284,9 saamiset Rahavarat 55,6 53,0 2,6 Varat yhteensä 1 465,3 1 520,0 -54,7 OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma 61,0 61,0 - Muu oma pääoma 302,6 327,2 -24,6 Vähemmistön osuus 4,0 3,5 0,5 Oma pääoma yhteensä 9 367,6 391,7 -24,1 Pitkäaikaiset velat Laskennalliset verovelat 4 12,2 7,0 5,2 Eläkevelvoitteet 10 5,5 - 5,5 Varaukset 22,9 9,3 13,6 Korolliset velat 265,5 236,2 29,3 Muut velat 3,1 1,3 1,8 Lyhytaikaiset velat 8 Ostovelat ja muut velat 598,0 822,9 -224,9 Varaukset 21,3 14,3 7,0 Lyhytaikaiset korolliset 169,2 37,3 131,9 velat Oma pääoma ja velat 1 465,3 1 520,0 -54,7 yhteensä
TUNNUSLUVUT IFRS FAS Ero 31.3.2004 31.3.2004 Oma pääoma/osake, e 5,96 6,36 -0,40 Korollinen nettovelka kauden 379,1 220,5 158,6 lopussa, milj. e Sijoitetun pääoman tuotto, - 20,8 - viimeiset 12 kk, % Omavaraisuusaste, % 26,7 27,7 - Velkaantumisaste, % 103,1 56,3 - Bruttoinvestoinnit, milj. e 7,3 6,1 1,2 % liikevaihdosta 1,1 0,9 - Tulouttamaton tilauskanta 1 585,2 1 478,2 107,0 kauden lopussa, milj. e - josta ulkomaan toiminnan 582,8 580,4 2,4 tilauskantaa
TALOUDELLISET LUVUT SEGMENTEITTÄIN, milj. e
YIT:n ensisijaisiksi IFRS-raportointisegmenteiksi on määritetty toimialojen mukaiset segmentit FAS-raportoinnin tapaan.
Vuonna 2004 Rakentamispalveluiden liikevaihtoa pienensivät perustajaurakoinnin kirjaamiskäytännön muutokset. Ns.
kaksinkertaisen liikevaihdon poistumisella ei ollut vaikutusta liikevoittoon, jolloin suhteellinen kannattavuus tältä osin parani. Perustajaurakoinnin tuloutuksen muutos vaikutti liikevaihtoon kertaluonteisesti. Tuloutuksen vaikutus liikevoittoon ei ollut merkittävä. Tilauskannan kertaluonteinen kasvu johtui perustajaurakoinnin tuloutuskäytännön muutoksesta.
Teollisuuden palveluiden liikevaihdon kasvuun ja liikevoittoon vaikuttivat osakkuusyhtiö Oy Botnia Mill Service Ab:n ja Kiinteistö Oy Leppävirran konsolidointi ja määrittely IFRS- standardien mukaisesti tytäryhtiöiksi, koska YIT-konsernilla on vastuu liiketoiminnasta.
Kaikkien segmenttien liikevoittoon vaikutti liikearvo- ja konserniliikearvopoistojen poistuminen. Liikearvo- ja konserniliikearvopoistojen poistumisen vaikutus liikevoittomarginaaliin oli merkittävin Kiinteistöteknisissä palveluissa ja Tietoverkkopalveluissa.
LIIKEVAIHTO SEGMENTEITTÄIN
IFRS FAS Ero 1-3/2004 1-3/2004 Kiinteistötekniset palvelut 316,1 316,9 -0,8 Rakentamispalvelut 288,3 338,3 -50,0 - kaksinkertainen liikevaihto - 64,1 -64,1 Teollisuuden palvelut 50,4 42,7 7,7 Tietoverkkopalvelut 24,4 24,4 - Muut erät -9,3 -9,2 -0,1 YIT-konserni yhteensä 669,9 713,1 -43,2
LIIKEVOITTO ENNEN LIIKEARVO- JA KONSERNILIIKEARVOPOISTOJA (EBITA) SEGMENTEITTÄIN
IFRS FAS Ero 1-3/2004 1-3/2004 Kiinteistötekniset palvelut 4,5 4,7 -0,2 Rakentamispalvelut 32,7 30,5 2,2 Teollisuuden palvelut 0,1 0,2 -0,1 Tietoverkkopalvelut 1,3 1,3 - Muut erät -1,1 -1,3 0,2 YIT-konserni yhteensä 37,5 35,4 2,1
LIIKEVOITTO (EBIT) SEGMENTEITTÄIN
IFRS FAS Ero 1-3/2004 1-3/2004 Kiinteistötekniset palvelut 4,5 -1,3 5,8 Rakentamispalvelut 32,7 30,1 2,6 Teollisuuden palvelut 0,1 -0,1 0,2 Tietoverkkopalvelut 1,3 0,6 0,7 Muut erät -1,1 -1,3 0,2 YIT-konserni yhteensä 37,5 28,0 9,5
TILAUSKANTA SEGMENTEITTÄIN
IFRS FAS Ero 3/2004 3/2004 Kiinteistötekniset palvelut 557,2 557,2 - Rakentamispalvelut 842,6 735,6 107,0 Teollisuuden palvelut 76,0 76,0 - Tietoverkkopalvelut 109,4 109,4 - YIT-konserni yhteensä 1 585,2 1 478,2 107,0
2) VERTAILULUVUT TAMMI-KESÄKUU JA HUHTI-KESÄKUU 2004
TULOSLASKELMA, milj. e Viite IFRS FAS Ero IFRS FAS Ero 1- 1- 4- 4- 6/2004 6/2004 6/2004 6/2004 Liikevaihto 1 1 399,1 1 504,4 -105,3 729,2 791,3 -62,1 - ulkomaantoiminnan 574,0 581,8 -7,8 309,5 314,6 -5,1 osuus - kaksinkertainen - 107,8 -107,8 - 43,7 -43,7 liikevaihto Liiketoiminnan tuotot ja kulut 2 -1 311,9 -1 421,0 109,1 -685,9 -747,2 61,3 Poistot ja -12,2 -8,3 -3,9 -5,8 -4,4 -1,4 arvonalentumiset ilman liikearvopoistoja Liikevoitto ennen 75,0 75,1 -0,1 37,5 39,7 -2,2 liikearvo- ja konserniliikearvopoisto ja (EBITA) % liikevaihdosta 5,4 5,0 - 5,1 5,0 - Liikearvo- ja 3 - -14,9 14,9 - -7,5 7,5 konserniliikearvon poisto Liikevoitto (EBIT) 75,0 60,2 14,8 37,5 32,2 5,3 % liikevaihdosta 5,4 4,0 - 5,1 4,1 - Rahoitustuotot 1,5 1,6 -0,1 0,8 0,9 -0,1 Rahoituskulut -9,7 -8,9 -0,8 -4,9 -4,5 -0,4 Voitto ennen veroja 66,8 52,9 13,9 33,4 28,6 4,8 Tuloverot 4 -22,4 -17,3 -5,1 -11,2 -9,5 -1,7 Vähemmistöosuudet -0,6 0,6 0 -0,5 0,5 Katsauskauden voitto 5 44,4 35,0 9,4 22,2 18,6 3,6 % liikevaihdosta 3,2 2,3 - 3,0 2,4 - Jakautuminen Emoyhtiön omistajille 43,8 35,0 8,8 21,7 18,6 3,1 Vähemmistölle 0,6 - 0,6 0,5 - 0,5 Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos Tulos/osake, e 0,72 0,57 0,15 0,36 0,30 0,06 Tulos/osake, e, 0,71 0,57 0,14 0,35 0,30 0,05 laimennettu
TASE, milj. e
Viite IFRS FAS Ero 30.6.2004 30.6.2004 VARAT Pitkäaikaiset varat Aineelliset 6 103,5 65,2 38,3 käyttöomaisuushyödykkeet Liikearvo 7 248,2 237,6 10,6 Muut aineettomat hyödykkeet 12,5 12,4 0,1 Sijoitukset 3,9 6,2 -2,3 Saamiset 5,9 5,9 - Laskennalliset verosaamiset 4 22,5 8,0 14,5 Lyhytaikaiset varat 8 Vaihto-omaisuus 572,6 402,3 170,3 Myyntisaamiset ja muut 499,0 813,2 -314,2 saamiset Rahavarat 38,0 36,8 1,2 Varat yhteensä 1 506,1 1 587,6 -81,5 OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma 61,2 61,2 - Muu oma pääoma 325,3 346,2 -20,9 Vähemmistön osuus 4,2 3,6 0,6 Oma pääoma yhteensä 9 390,7 411,0 -20,3 Pitkäaikaiset velat - Laskennalliset verovelat 4 14,4 6,1 8,3 Eläkevelvoitteet 10 5,6 - 5,6 Varaukset 27,6 14,9 12,7 Korolliset velat 244,1 233,4 10,7 Muut velat 3,3 1,4 1,9 Lyhytaikaiset velat 8 Ostovelat ja muut velat 613,8 866,4 -252,6 Varaukset 15,3 7,9 7,4 Lyhytaikaiset korolliset 191,3 46,5 144,8 velat Oma pääoma ja velat 1 506,1 1 587,6 -81,5 yhteensä
TUNNUSLUVUT
IFRS FAS Ero 30.6.2004 30.6.2004 Oma pääoma/osake, e 6,32 6,66 -0,34 Korollinen nettovelka kauden 397,4 243,1 154,3 lopussa, milj. e Sijoitetun pääoman tuotto, - 16,5 - viimeiset 12 kk, % Omavaraisuusaste, % 27,6 28,1 - Velkaantumisaste, % 101,7 59,1 - Bruttoinvestoinnit, milj. e 19,0 17,0 2,0 % liikevaihdosta 1,4 1,1 - Tulouttamaton tilauskanta 1 722,2 1 569,8 152,4 kauden lopussa, milj. e - josta ulkomaan toiminnan 639,4 626,6 12,8 tilauskantaa
TALOUDELLISET LUVUT SEGMENTEITTÄIN, milj. e
LIIKEVAIHTO SEGMENTEITTÄIN
IFRS FAS Ero IFRS FAS Ero 1- 1- 4- 4- 6/2004 6/2004 6/2004 6/2004 Kiinteistötekniset 651,8 652,9 -1,1 335,7 336,0 -0,3 palvelut Rakentamispalvelut 603,8 726,0 -122,2 315,5 387,7 -72,2 - kaksinkertainen - 107,8 -107,8 - 43,7 -43,7 liikevaihto Teollisuuden palvelut 109,8 91,9 17,9 59,4 49,2 10,2 Tietoverkkopalvelut 55,2 55,2 - 30,8 30,8 - Muut erät -21,5 -21,6 0,1 -12,2 -12,4 0,2 YIT-konserni yhteensä 1 399,1 1 504,4 -105,3 729,2 791,3 -62,1
LIIKEVOITTO ENNEN LIIKEARVO- JA KONSERNILIIKEARVOPOISTOJA (EBITA) SEGMENTEITTÄIN
IFRS FAS Ero IFRS FAS Ero 1- 1- 4- 4- 6/2004 6/2004 6/2004 6/2004 Kiinteistötekniset 11,9 12,4 -0,5 7,4 7,7 -0,3 palvelut Rakentamispalvelut 58,1 57,8 0,3 25,4 27,3 -1,9 Teollisuuden palvelut 2,8 2,6 0,2 2,7 2,4 0,3 Tietoverkkopalvelut 5,1 5,1 - 3,8 3,8 - Muut erät -2,9 -2,8 -0,1 -1,8 -1,5 -0,3 YIT-konserni yhteensä 75,0 75,1 -0,1 37,5 39,7 -2,2
LIIKEVOITTO (EBIT) SEGMENTEITTÄIN
IFRS FAS Ero IFRS FAS Ero 1- 1- 4- 4- 6/2004 6/2004 6/2004 6/2004 Kiinteistötekniset 11,9 0,3 11,6 7,4 1,6 5,8 palvelut Rakentamispalvelut 58,1 56,9 1,2 25,4 26,8 -1,4 Teollisuuden palvelut 2,8 2,3 0,5 2,7 2,4 0,3 Tietoverkkopalvelut 5,1 3,5 1,6 3,8 2,9 0,9 Muut erät -2,9 -2,8 -0,1 -1,8 -1,5 -0,3 YIT-konserni yhteensä 75,0 60,2 14,8 37,5 32,2 5,3
TILAUSKANTA SEGMENTEITTÄIN
IFRS FAS Ero 6/2004 6/2004 Kiinteistötekniset palvelut 566,5 566,5 - Rakentamispalvelut 963,0 810,6 152,4 Teollisuuden palvelut 73,5 73,5 - Tietoverkkopalvelut 119,2 119,2 - YIT-konserni yhteensä 1 722,2 1 569,8 152,4
3) VERTAILULUVUT TAMMI-SYYSKUU JA HEINÄ-SYYSKUU 2004
TULOSLASKELMA, milj. e
Viite IFRS FAS Ero IFRS FAS Ero 1- 1- 7- 7- 9/2004 9/2004 9/2004 9/2004 Liikevaihto 1 2 058,0 2 223,9 165,9 658,9 719,5 -60,6 - ulkomaantoiminnan 858,1 875,6 -17,5 284,1 293,8 -9,7 osuus - kaksinkertainen - 143,2 -143,2 - 35,4 -35,4 liikevaihto Liiketoiminnan tuotot ja kulut 2 -1 920,2 -2 091,4 171,2 -608,3 -670,4 62,1 Poistot ja 15,9 -12,7 -3,2 -3,7 -4,4 0,7 arvonalentumiset ilman liikearvopoistoja Liikevoitto ennen 121,9 119,8 2,1 46,9 44,7 2,2 liikearvo- ja konserniliikearvopoisto ja (EBITA) % liikevaihdosta 5,9 5,4 - 7,1 6,2 - Liikearvo- ja 3 - -22,6 22,6 - -7,7 7,7 konserniliikearvon poisto Liikevoitto (EBIT) 121,9 97,2 24,7 46,9 37,0 9,9 % liikevaihdosta 5,9 4,4 - 7,1 5,1 - Rahoitustuotot 1,9 1,9 - 0,4 0,3 0,1 Rahoituskulut -14,4 -14,0 -0,4 -4,7 -5,1 0,4 Voitto ennen veroja 109,4 85,1 24,3 42,6 32,2 10,4 Tuloverot 4 -32,4 -25,4 -7,0 -10,0 -8,1 -1,9 Vähemmistöosuudet -0,9 0,9 - -0,3 0,3 Katsauskauden voitto 5 77,0 58,8 18,2 32,6 23,8 8,8 % liikevaihdosta 3,7 2,6 - 4,9 3,3 - Jakautuminen Emoyhtiön omistajille 76,0 58,8 17,2 32,2 23,8 8,4 Vähemmistölle 1,0 - 1,0 0,4 - 0,4 Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos Tulos/osake, e 1,24 0,96 0,28 0,52 0,39 0,13 Tulos/osake, e, 1,23 0,95 0,28 0,52 0,38 0,14 laimennettu
TASE, milj. e
Viite IFRS FAS Ero 30.9.2004 30.9.2004 VARAT Pitkäaikaiset varat Aineelliset 6 80,3 66,9 13,4 käyttöomaisuushyödykkeet Liikearvo 7 248,8 231,3 17,5 Muut aineettomat hyödykkeet 12,1 12,1 - Sijoitukset 4,2 6,6 -2,4 Saamiset 3,8 4,2 -0,4 Laskennalliset verosaamiset 4 21,1 8,3 12,8 Lyhytaikaiset varat 8 Vaihto-omaisuus 624,5 451,1 173,4 Myyntisaamiset ja muut 477,4 798,0 -320,6 saamiset Rahavarat 41,8 40,2 1,6 Varat yhteensä 1 514,0 1 618,7 -104,7 OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma 61,2 61,2 - Muu oma pääoma 357,7 370,2 -12,5 Vähemmistön osuus 3,9 3,3 0,6 Oma pääoma yhteensä 9 422,8 434,7 -11,9 Pitkäaikaiset velat Laskennalliset verovelat 4 14,9 6,3 8,6 Eläkevelvoitteet 10 6,4 - 6,4 Varaukset 31,3 14,9 16,4 Korolliset velat 227,8 217,2 10,6 Muut velat 2,9 2,4 0,5 Lyhytaikaiset velat 8 Ostovelat ja muut velat 613,3 861,0 -247,7 Varaukset 10,6 7,8 2,8 Lyhytaikaiset korolliset 184,0 74,4 109,6 velat Oma pääoma ja velat 1 514,0 1 618,7 -104,7 yhteensä
TUNNUSLUVUT
IFRS FAS Ero 30.9.2004 30.9.2004 Oma pääoma/osake, e 6,85 7,05 -0,20 Korollinen nettovelka kauden 370,0 251,4 118,6 lopussa, milj. e Sijoitetun pääoman tuotto, - 15,8 - viimeiset 12 kk, % Omavaraisuusaste, % 30,2 29,5 - Velkaantumisaste, % 87,5 57,8 - Bruttoinvestoinnit, milj. e 24,3 21,4 2,9 % liikevaihdosta 1,2 1,0 - Tulouttamaton tilauskanta 1 708,2 1 521,0 187,2 kauden lopussa, milj. e - josta ulkomaan toiminnan 613,6 596,8 16,8 tilauskantaa
TALOUDELLISET LUVUT SEGMENTEITTÄIN, milj. e
LIIKEVAIHTO SEGMENTEITTÄIN
IFRS FAS Ero IFRS FAS Ero 1- 1- 7- 7- 9/2004 9/2004 9/2004 9/2004 Kiinteistötekniset 962,7 969,3 -6,6 310,9 316,4 -5,5 palvelut Rakentamispalvelut 869,8 1 -185,8 266,0 329,6 -63,6 055,6 - kaksinkertainen - 143,2 -143,2 - 35,4 -35,4 liikevaihto Teollisuuden palvelut 167,7 141,3 26,4 57,9 49,4 8,5 Tietoverkkopalvelut 90,4 90,4 - 35,2 35,2 - Muut erät -32,6 -32,7 0,1 -11,1 -11,1 - YIT-konserni yhteensä 2 058,0 2 223,9 -165,9 658,9 719,5 -60,6
LIIKEVOITTO ENNEN LIIKEARVO- JA KONSERNILIIKEARVOPOISTOJA (EBITA) SEGMENTEITTÄIN
IFRS FAS Ero IFRS FAS Ero 1- 1- 7- 7- 9/2004 9/2004 9/2004 9/2004 Kiinteistötekniset 20,4 19,1 1,3 8,5 6,7 1,8 palvelut Rakentamispalvelut 86,0 84,4 1,6 27,9 26,6 1,3 Teollisuuden palvelut 5,9 5,8 0,1 3,1 3,2 -0,1 Tietoverkkopalvelut 14,0 14,0 - 8,9 8,9 - Muut erät -4,4 -3,5 -0,9 -1,5 -0,7 -0,8 YIT-konserni yhteensä 121,9 119,8 2,1 46,9 44,7 2,2
LIIKEVOITTO (EBIT) SEGMENTEITTÄIN
IFRS FAS Ero IFRS FAS Ero 1- 1- 7- 7- 9/2004 9/2004 9/2004 9/2004 Kiinteistötekniset 20,4 1,0 19,4 8,5 0,7 7,8 palvelut Rakentamispalvelut 86,0 82,9 3,1 27,9 26,0 1,9 Teollisuuden palvelut 5,9 5,3 0,6 3,1 3,0 0,1 Tietoverkkopalvelut 14,0 11,5 2,5 8,9 8,0 0,9 Muut erät -4,4 -3,5 -0,9 -1,5 -0,7 -0,8 YIT-konserni yhteensä 121,9 97,2 24,7 46,9 37,0 9,9
TILAUSKANTA SEGMENTEITTÄIN
IFRS FAS Ero 9/2004 9/2004 Kiinteistötekniset palvelut 564,6 564,6 - Rakentamispalvelut 940,0 752,8 187,2 Teollisuuden palvelut 115,5 115,5 - Tietoverkkopalvelut 88,1 88,1 - YIT-konserni yhteensä 1 708,2 1 521,0 187,2
4) VERTAILULUVUT TAMMI-JOULUKUU JA LOKA-JOULUKUU 2004
TULOSLASKELMA, milj. e
Viite IFRS FAS Ero IFRS FAS Ero 1-12/ 1-12/ 10-12/ 10-12/ 2004 2004 2004 2004 Liikevaihto 1 2 780,1 3 033,4 -253,3 722,1 809,5 -87,4 - ulkomaantoiminnan 1 183,2 1 212,7 -29,5 325,1 337,1 -12,0 osuus - kaksinkertainen - 203,1 -203,1 - 59,9 -59,9 liikevaihto Liiketoiminnan tuotot -2 602,1 -2 850,6 248,5 -681,9 -759,2 77,3 ja kulut Poistot ja -22,3 -17,1 -5,2 -6,4 -4,4 -2,0 arvonalentumiset ilman liikearvopoistoja Liikevoitto ennen 155,7 165,7 -10,0 33,8 45,9 -12,1 liikearvo- ja konserniliikearvopoisto ja (EBITA) % liikevaihdosta 5,6 5,5 - 4,7 5,7 - Liikearvo- ja 3 - -30,6 30,6 - -8,0 8,0 konserniliikearvon poisto Liikevoitto (EBIT) 155,7 135,1 20,6 33,8 37,9 -4,1 % liikevaihdosta 5,6 4,5 - 4,7 4,7 - Rahoitustuotot 3,9 3,5 0,4 2,0 1,6 0,4 Rahoituskulut -20,9 -20,4 -0,5 -6,5 -6,4 -0,1 Voitto ennen veroja 138,7 118,2 20,5 29,3 33,1 -3,8 Tuloverot 4 -39,5 -32,8 -6,7 -7,1 -7,4 0,3 Vähemmistöosuudet -1,4 1,4 0,0 -0,5 0,5 Katsauskauden voitto 5 99,2 84,0 15,2 22,2 25,2 -3,0 % liikevaihdosta 3,6 2,8 - 3,1 3,1 - Jakautuminen Emoyhtiön omistajille 97,8 84,0 13,8 21,8 25,2 -3,4 Vähemmistölle 1,4 - 1,4 0,4 - 0,4 Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos Tulos/osake, e 1,60 1,37 0,23 0,36 0,41 -0,05 Tulos/osake, e, 1,58 1,36 0,22 0,35 0,41 -0,06 laimennettu
TASE, milj. e
Viite IFRS FAS Ero 31.12.2004 31.12.2004 VARAT Pitkäaikaiset varat Aineelliset 6 81,0 68,4 12,6 käyttöomaisuushyödykkeet Liikearvo 7 248,8 224,2 24,6 Muut aineettomat hyödykkeet 13,1 12,3 0,8 Sijoitukset 4,1 6,7 -2,6 Saamiset 7,8 7,8 - Laskennalliset verosaamiset 4 26,1 12,2 13,9 Lyhytaikaiset varat 8 Vaihto-omaisuus 629,3 421,6 207,7 Myyntisaamiset ja muut 469,9 802,2 -332,3 saamiset Rahavarat 36,1 34,9 1,2 Varat yhteensä 1 516,2 1 590,3 -74,1 OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma 61,3 61,3 - Muu oma pääoma 380,0 395,9 -15,9 Vähemmistön osuus 4,1 3,5 0,6 Oma pääoma yhteensä 9 445,4 460,7 -15,3 Pitkäaikaiset velat Laskennalliset verovelat 4 19,9 12,9 7,0 Eläkevelvoitteet 10 9,8 - 9,8 Varaukset 26,5 12,4 14,1 Korolliset velat 224,0 214,0 10,0 Muut velat 3,7 2,9 0,8 Lyhytaikaiset velat 8 Ostovelat ja muut velat 601,9 826,3 -224,4 Varaukset 23,6 13,6 10,0 Lyhytaikaiset korolliset 161,4 47,5 113,9 velat Oma pääoma ja velat 1 516,2 1 590,3 -74,1 yhteensä
TUNNUSLUVUT
IFRS FAS Ero 31.12.2004 31.12.2004 Oma pääoma/osake, e 7,20 7,46 -0,26 Korollinen nettovelka kauden 349,3 226,6 122,7 lopussa, milj. e Sijoitetun pääoman tuotto, 19,0 19,6 - viimeiset 12 kk, % Oman pääoman tuotto, viimeiset 24,0 19,6 - 12 kk, % Omavaraisuusaste, % 31,0 31,1 - Velkaantumisaste, % 78,4 49,2 - Bruttoinvestoinnit, milj. e 35,6 31,0 4,6 % liikevaihdosta 1,3 1,0 - Tulouttamaton tilauskanta 1 823,4 1 604,9 218,5 kauden lopussa, milj. e - josta ulkomaan toiminnan 645,0 621,0 24,0 tilauskantaa
TALOUDELLISET LUVUT SEGMENTEITTÄIN, milj. e
LIIKEVAIHTO SEGMENTEITTÄIN
IFRS FAS Ero IFRS FAS Ero 1-12/ 1-12/ 10-12/ 10-12/ 2004 2004 2004 2004 Kiinteistötekniset 1 321,2 1 331,5 -10,3 358,5 362,2 -3,7 palvelut Rakentamispalvelut 1 147,2 1 427,3 -280,1 277,4 371,7 -94,3 - kaksinkertainen - 203,1 -203,1 - 59,9 -59,9 liikevaihto Teollisuuden palvelut 232,1 195,1 37,0 64,4 53,8 10,6 Tietoverkkopalvelut 127,0 127,0 - 36,6 36,6 - Muut erät -47,4 -47,5 0,1 -14,8 -14,8 - YIT-konserni yhteensä 2 780,1 3 033,4 -253,3 722,1 809,5 -87,4 LIIKEVOITTO ENNEN LIIKEARVO- JA KONSERNILIIKEARVOPOISTOJA (EBITA) SEGMENTEITTÄIN
IFRS FAS Ero IFRS FAS Ero 1-12/ 1-12/ 10-12/ 10-12/ 2004 2004 2004 2004 Kiinteistötekniset 34,1 33,6 0,5 13,7 14,5 -0,8 palvelut Rakentamispalvelut 101,9 111,6 -9,7 15,9 27,2 -11,3 Teollisuuden palvelut 6,9 6,8 0,1 1,0 1,0 - Tietoverkkopalvelut 20,7 19,7 1,0 6,7 5,7 1,0 Muut erät -7,9 -6,0 -1,9 -3,5 -2,5 -1,0 YIT-konserni yhteensä 155,7 165,7 -10,0 33,8 45,9 -12,1
LIIKEVOITTO (EBIT) SEGMENTEITTÄIN
IFRS FAS Ero IFRS FAS Ero 1-12/ 1-12/ 10-12/ 10-12/ 2004 2004 2004 2004 Kiinteistötekniset 34,1 9,0 25,1 13,7 8,0 5,7 palvelut Rakentamispalvelut 101,9 109,4 -7,5 15,9 26,5 -10,6 Teollisuuden palvelut 6,9 6,3 0,6 1,0 1,0 - Tietoverkkopalvelut 20,7 16,4 4,3 6,7 4,9 1,8 Muut erät -7,9 -6,0 -1,9 -3,5 -2,5 -1,0 YIT-konserni yhteensä 155,7 135,1 20,6 33,8 37,9 -4,1
TILAUSKANTA SEGMENTEITTÄIN
IFRS FAS Ero 12/2004 12/2004 Kiinteistötekniset palvelut 557,8 557,8 - Rakentamispalvelut 1 066,4 847,9 218,5 Teollisuuden palvelut 116,5 116,5 - Tietoverkkopalvelut 82,7 82,7 - YIT-konserni yhteensä 1 823,4 1 604,9 218,5
5) KONSERNIN KEHITYS VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN I/2004-IV/2004
TULOSLASKELMA, milj. e
Viite 1-3/2004 4-6/2004 7-9/2004 10-12/2004 IFRS FAS IFRS FAS IFRS FAS IFRS FAS Liikevaihto 1 669,9 713,1 729,2 791,3 658,9 719,5 722,1 809,5 - ulkomaan- 264,5 267,2 309,5 314,6 284,1 293,8 325,1 337,1 toiminnan osuus - - 64,1 - 43,7 - 35,4 0,0 59,9 kaksinkertainen liikevaihto Liiketoiminnan 2 - - - - - - - - tuotot ja kulut 626,0 673,8 685,9 747,2 608,3 670,4 681,9 759,2 Poistot ja arvonalentumiset -6,4 -3,9 -5,8 -4,4 -3,7 -4,4 -6,4 -4,4 ilman liikearvo- poistoja
Liikevoitto 37,5 35,4 37,5 39,7 46,9 44,7 33,8 45,9 ennen liikearvo- ja konserniliike arvopoistoja (EBITA) % 5,6 5,0 5,1 5,0 7,1 6,2 4,7 5,7 liikevaihdosta Liikearvo- ja 3 - -7,4 - -7,5 - -7,7 - -8,0 konserniliike arvon poisto Liikevoitto 37,5 28,0 37,5 32,2 46,9 37,0 33,8 37,9 (EBIT) % 5,6 3,9 5,1 4,1 7,1 5,1 4,7 4,7 liikevaihdosta Rahoitustuotot 0,7 0,7 0,8 0,9 0,4 0,3 2,0 1,6 Rahoituskulut -4,8 -4,4 -4,9 -4,5 -4,7 -5,1 -6,5 -6,4 Voitto ennen 33,4 24,3 33,4 28,6 42,6 32,2 29,3 33,1 veroja Tuloverot 4 -11,2 -7,8 -11,2 -9,5 -10,0 -8,1 -7,1 -7,4 Vähemmistö- - -0,1 0 -0,5 - -0,3 0,0 -0,5 osuudet Katsauskauden 5 22,2 16,4 22,2 18,6 32,6 23,8 22,2 25,2 voitto % 3,3 2,3 3,0 2,4 4,9 3,3 3,1 3,1 liikevaihdosta Jakautuminen Emoyhtiön 22,1 16,4 21,7 18,6 32,2 23,8 21,8 25,2 omistajille Vähemmistölle 0,1 - 0,5 - 0,4 - 0,4 - Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos Tulos/osake, e 0,36 0,27 0,36 0,30 0,52 0,39 0,36 0,41 Tulos/osake, e, 0,36 0,27 0,35 0,30 0,52 0,38 0,35 0,41 laimennettu
TASE, milj. e
Viite 3/2004 6/2004 9/2004 12/2004 IFRS FAS IFRS FAS IFRS FAS IFRS FAS VARAT Pitkäaikaiset varat Aineelliset käyttöomaisuus- hyödykkeet 6 103,6 64,3 103,5 65,2 80,3 66,9 81,0 68,4 Liikearvo 7 242,4 239,3 248,2 237,6 248,8 231,3 248,8 224,2 Muut aineettomat hyödykkeet 12,7 12,7 12,5 12,4 12,1 12,1 13,1 12,3 Sijoitukset 3,9 6,0 3,9 6,2 4,2 6,6 4,1 6,7 Saamiset 6,8 6,8 5,9 5,9 3,8 4,2 7,8 7,8 Laskennalliset verosaamiset 4 23,4 8,4 22,5 8,0 21,1 8,3 26,1 12,2 Lyhytaikaiset varat 8 Vaihto- omaisuus 534,4 362,1 572,6 402,3 624,5 451,1 629,3 421,6 Myyntisaamiset ja muut saamiset 482,5 767,4 499,0 813,2 477,4 798,0 469,9 802,2 Rahavarat 55,6 53,0 38,0 36,8 41,8 40,2 36,1 34,9 Varat yhteensä 1 465,3 1 520,0 1 506,1 1 587,6 1 514,0 1 618,7 1 516,2 1 590,3 OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma 61,0 61,0 61,2 61,2 61,2 61,2 61,3 61,3 Muu oma pääoma 302,6 327,2 325,3 346,2 357,7 370,2 380,0 395,9 Vähemmistön osuus 4,0 3,5 4,2 3,6 3,9 3,3 4,1 3,5 Oma pääoma yhteensä 9 367,6 391,7 390,7 411,0 422,8 434,7 445,4 460,7 Pitkäaikaiset velat Laskennalliset verovelat 4 12,2 7,0 14,4 6,1 14,9 6,3 19,9 12,9 Eläkevelvoitteet 10 5,5 - 5,6 - 6,4 - 9,8 -
Varaukset 22,9 9,3 27,6 14,9 31,3 14,9 26,5 12,4 Korolliset velat 265,5 236,2 244,1 233,4 227,8 217,2 224,0 214,0 Muut velat 3,1 1,3 3,3 1,4 2,9 2,4 3,7 2,9 Lyhytaikaiset velat 8 Ostovelat ja muut velat 598,0 822,9 613,8 866,4 613,3 861,0 601,9 826,3 Varaukset 21,3 14,3 15,3 7,9 10,6 7,8 23,6 13,6 Lyhytaikaiset korolliset velat 169,2 37,3 191,3 46,5 184,0 74,4 161,4 47,5 Oma pääoma ja velat yhteensä 1 465,3 1 520,0 1 506,1 1 587,6 1 514,0 1 618,7 1 516,2 1 590,3
TUNNUSLUVUT
3/2004 6/2004 9/2004 12/2004 IFRS FAS IFRS FAS IFRS FAS IFRS FAS Oma pääoma/osake, e 5,96 6,36 6,32 6,66 6,85 7,05 7,20 7,46 Korollinen nettovelka kauden lopussa, milj. e 379,1 220,5 397,4 243,1 370,0 251,4 349,3 226,6 Sijoitetun pääoman tuotto, viimeiset 12 kk, % 1) 20,8 1) 16,5 1) 15,8 19,0 19,6 Oman pääoman tuotto, viimeiset 12 kk, % 1) 1) 1) 1) 1) 1) 24,0 19,6 Omavaraisuusaste, % 26,7 27,7 27,6 28,1 30,2 29,5 31,0 31,1 Velkaantumisaste, % 103,1 56,3 101,7 59,1 87,5 57,8 78,4 49,2 Bruttoinvestoinnit, milj. e 7,3 6,1 19,0 17,0 24,3 21,4 35,6 31,0 % liikevaihdosta 1,1 0,9 1,4 1,1 1,2 1,0 1,3 1,0 Tulouttamaton tilauskanta kauden lopussa, milj. e 1 585,2 1 478,2 1 722,2 1 569,8 1 708,2 1 521,0 1 823,4 1 604,9 - josta ulkomaan toiminnan tilauskantaa 582,8 580,4 639,4 626,6 613,6 596,8 645,0 621,0
1) Tunnuslukujen vertailutiedot eivät ole saatavissa.
TALOUDELLISET LUVUT SEGMENTEITTÄIN, milj. e
LIIKEVAIHTO SEGMENTEITTÄIN
1-3/2004 4-6/2004 7-9/2004 10-12/2004 IFRS FAS IFRS FAS IFRS FAS IFRS FAS Kiinteistötekni 316,1 316,9 335,7 336,0 310,9 316,4 358,5 362,2 set palvelut Rakentamispalve 288,3 338,3 315,5 387,7 266,0 329,6 277,4 371,7 lut - - 64,1 - 43,7 - 35,4 - 59,9 kaksinkertainen liikevaihto Teollisuuden 50,4 42,7 59,4 49,2 57,9 49,4 64,4 53,8 palvelut Tietoverkkopalv 24,4 24,4 30,8 30,8 35,2 35,2 36,6 36,6 elut Muut erät -9,3 -9,2 -12,2 -12,4 -11,1 -11,1 -14,8 -14,8 YIT-konserni 669,9 713,1 729,2 791,3 658,9 719,5 722,1 809,5 yhteensä
LIIKEVOITTO ENNEN LIIKEARVO- JA KONSERNILIIKEARVOPOISTOJA (EBITA) SEGMENTEITTÄIN 1-3/2004 4-6/2004 7-9/2004 10-12/2004 IFRS FAS IFRS FAS IFRS FAS IFRS FAS Kiinteistötekni 4,5 4,7 7,4 7,7 8,5 6,7 13,7 14,5 set palvelut Rakentamispalve 32,7 30,5 25,4 27,3 27,9 26,6 15,9 27,2 lut Teollisuuden 0,1 0,2 2,7 2,4 3,1 3,2 1,0 1,0 palvelut Tietoverkkopalv 1,3 1,3 3,8 3,8 8,9 8,9 6,7 5,7 elut Muut erät -1,1 -1,3 -1,8 -1,5 -1,5 -0,7 -3,5 -2,5 YIT-konserni 37,5 35,4 37,5 39,7 46,9 44,7 33,8 45,9 yhteensä
LIIKEVOITTO (EBIT) SEGMENTEITTÄIN
1-3/2004 4-6/2004 7-9/2004 10-12/2004 IFRS FAS IFRS FAS IFRS FAS IFRS FAS Kiinteistötekniset 4,5 -1,3 7,4 1,6 8,5 0,7 13,7 8,0 palvelut Rakentamispal- 32,7 30,1 25,4 26,8 27,9 26,0 15,9 26,5 velut Teollisuuden 0,1 -0,1 2,7 2,4 3,1 3,0 1,0 1,0 palvelut Tietoverkkopal- 1,3 0,6 3,8 2,9 8,9 8,0 6,7 4,9 velut Muut erät -1,1 -1,3 -1,8 -1,5 -1,5 -0,7 -3,5 -2,5 YIT-konserni 37,5 28,0 37,5 32,2 46,9 37,0 33,8 37,9 yhteensä
TILAUSKANTA SEGMENTEITTÄIN
3/2004 6/2004 9/2004 12/2004 IFRS FAS IFRS FAS IFRS FAS IFRS FAS Kiinteistötekni set palvelut 557,2 557,2 566,5 566,5 564,6 564,6 557,8 557,8 Rakentamispal- velut 842,6 735,6 963,0 810,6 940,0 752,8 1 066,4 847,9 Teollisuuden palvelut 76,0 76,0 73,5 73,5 115,5 115,5 116,5 116,5 Tietoverkkopal- velut 109,4 109,4 119,2 119,2 88,1 88,1 82,7 82,7 Muut erät YIT-konserni yhteensä 1 585,2 1 478,2 1 722,2 1 569,8 1 708,2 1 521,0 1 823,4 1 604,9
LISÄTIEDOT TULOSLASKELMAAN JA TASEESEEN
1. LIIKEVAIHTO Perustajaurakointi käsitellään IAS 11 Pitkäaikaishankkeet - standardin mukaisesti. Perustetut asunto- ja kiinteistöyhtiöt käsitellään osana konsernin tasetta ja tuloslaskelmaa. Tällöin tuottoja ei kirjata miltään osin kahteen kertaan vaan perustajaurakointi muodostaa osana rakennustoimintaa oman kokonaisuutensa.
Perustajaurakoinnin tuotot muodostuvat osakkeiden velattomista myyntihinnoista ja kulut tonttihankinnoista sekä varsinaisista rakentamismenoista. Perustajaurakointia tuloutetaan IAS 11 - standardin mukaisesti kokonaisvalmistusasteen perusteella, joka saadaan kaavasta: rakentamisen valmistusaste kerrottuna myyntiasteella.
Kirjauskäytännön muutokset johtavat siihen, että perustajaurakoinnin liikevaihto ja kate tuloutuvat alkuvaiheessa hitaammin ja tuloutus painottuu valmistusasteen kasvaessa projektin jälkimmäiselle puoliskolle.
2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT JA KULUT Katso viite 1 perustajaurakoinnin osalta.
10-vuotisvastuut Rakentamiseen liittyvät 10-vuotisvastuut kirjataan IAS 37 Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat -standardin mukaisesti varauksina tulosvaikutteisesti. 10- vuotisvastuuvaraukset lasketaan kokemusperäisen tiedon perusteella vastuiden toteutumisesta.
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista Osakkuusyhtiöt Oy Botnia Mill Service Ab ja Kiinteistö Oy Leppävirta on määritelty IFRS-standardien mukaisesti tytäryhtiöiksi, koska YIT-konsernilla on vastuu niiden liiketoiminnasta. YIT:n omistuksen ylittävät osuudet on merkitty vähemmistöosuuksiin. Poikkeuksena ulkopuolisen osuus Oy Botnia Mill Service Ab:n omasta pääomasta, joka on merkitty pitkäaikaisiin korollisiin velkoihin.
Muiden osakkuusyritysten tulokset on IFRS-raportoinnissa raportoitu rahoituserissä ja vero-osuus veroissa.
3. LIIKEARVOJEN POISTOT JA ARVONALENTUMISET Liikearvojen ja konserniliikearvojen suunnitelman mukaiset poistot poistuvat vuoden 2003 jälkeen ja tilalle tulee arvonalentumistestaus. Liikearvot ja konserniliikearvot on testattu aloittavaan taseeseen sekä tilanteesta 30.9.2004.
Jatkossa testaukset tehdään vuosittain syys-loka-marraskuussa.
viimeisimpiin ennusteisiin, strategioihin ja tasetilanteeseen 30.9. perustuen.
Testausperiaatteet: IAS 36 Omaisuuserien arvon alentuminen -standardin mukaisesti omaisuuserien kirjanpitoarvoja arvioidaan mahdollisten arvonalentumisten varalta. Mikäli on viitteitä jonkin omaisuuserän arvonalentumisesta, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän nettomyyntihinta tai sitä korkeampi arvioituihin vastaisiin rahavirtoihin perustuva käyttöarvo.
YIT-konsernin liikearvot on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille:
Kiinteistöteknisten palveluiden maat Rakentamispalveluiden liiketoimintaryhmät Teollisuuden palvelut Tietoverkkopalvelut
Kerrytettävissä olevat rahavirrat perustuvat kolmen vuoden ennusteisiin sekä näitä seuraaviin tasaisestivakionopeudella kasvaviin rahavirtoihin. Aloittavan taseen 1.1.2004 sekä 30.9.2004 tilanteesta tehtyjen liikearvojen arvonalentumistestauksessa on kasvutekijänä käytetty 2 prosenttia eikä se ylitä kyseisten toimialojen pitkän aikavälin toteutunutta kasvua.
Diskonttaustekijänä käytetään viimeistä määriteltyä YIT:n oman ja vieraan pääoman painotettua keskimääräistä kustannusta ennen veroja (Weighted Average Cost of Capital, WACC pre-tax), jota korotetaan yksikkökohtaisesti määritettävällä lisäriskitekijällä.
Testattujen kausien WACC:ina on käytetty 9 prosenttia.
Lisäriskitekijät ovat olleet: Tietoverkkopalvelut 1 %, Kiinteistötekniset palvelut 2 % sekä Rakentamispalveluiden Kansainvälinen toiminta 3 %. Riskitekijät arvioidaan aina testauksen yhteydessä uudestaan ja ne voivat vaihdella välillä 1 - 3 %.
Liikearvon testaustuloksia arvioidaan vertaamalla kerrytettävissä olevaa rahamäärää (E) rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvoon (T) seuraavasti:
Suhde Arvio E < T Alaskirjaus E 0 - 20 % > T Ylittää hieman E 20 - 50 % > T Ylittää selvästi E 50 % - > T Ylittää merkittävästi
Kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti kirjanpitoarvon merkittävästi kaikissa liikearvoa sisältävissä kassavirtaa tuottavissa yksiköissä sekä 1.1.2004 että 30.9.2004 tilanteessa.
4. TULOVEROT
IAS 12 Tuloverot -standardin mukaisesti laskennalliset verot on laskettu kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät pysyvien vastaavien poistoeroista, myöhemmin vähennyskelpoisista varauksista, vapaaehtoisista varauksista Ruotsissa sekä käyttämättömistä verotuksellisista tappioista.
Ruotsissa vuoden 2007 jälkeen käyttöön tulevista vahvistetuista tappioista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista.
Laskennallinen veroprosentti on ollut aloittavassa 1.1. 2004 taseessa Suomessa 29 % sekä 30.6.2004 alkaen 26 %. Muiden maiden laskennalliset verot on laskettu kunkin maan tilinpäätöspäivänä vallitsevan prosentin mukaisesti.
5. TILIKAUDEN TULOS
LASKELMA NETTOVOITON MUUTOKSISTA, milj. e
1-3/2004 1-6/2004 1-9/2004 1- 12/2004 Nettovoitto FAS:n mukaan 16,4 35,0 58,8 84,0 Vaikutukset IFRS:in siirtymisestä Vähemmistöosuus 0,1 0,6 1,0 1,4 Osatuloutus (IAS 11) 1,3 -0,2 -2,9 0,3 Laskennalliset verot (IAS -3,4 -4,9 -6,6 -6,4 12) Varaukset (IAS 37) -0,3 0,2 -6,8 1,3 Liikearvon poistot (IAS 7,3 14,9 38) 22,5 30,4 Muut erät **) 0,8 -1,2 -0,3 -0,5 IFRS-oikaisut yhteensä 5,8 9,4 18,2 15,2 Nettovoitto IFRS:n mukaan 22,2 44,4 77,0 99,2
**) Muita nettovoiton määräytymiseen vaikuttavia eriä ovat mm.
rahoitusleasing, optiot ja tytäryhtiöiksi muuttuvat osakkuusyhtiöt.
6. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET Vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaista riskiä tai etua, on luokiteltu rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimus on merkitty taseeseen vuokrasopimuksen alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon.
Hyödykkeistä tehdään poistot taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Vuokravelvoitteet on merkitty korollisiin velkoihin.
7. LIIKEARVOT Katso viite 3.
8. PERUSTAJAURAKOINNIN TASEKÄSITTELY Pitkäaikaishankkeiden IAS 11 -standardin käsittelytavan muutos vaikuttaa aloittavaan taseeseen seuraavasti:
a) Voittovarat pienenevät osatuloutuksen hidastumisen johdosta.
b) Vaihto-omaisuuden keskeneräisten pitkäaikaishankkeiden summa kasvaa, kun tonttien hankintamenot sisällytetään osaksi osatuloutettavia perustajaurakoinnin menoja.
c) Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden käsittelyn muutoksen johdosta rakennusrahastovelat, osa saaduista ennakoista ja lyhytaikaiset saamiset eliminoituvat. Rakennusrahastovelat poistuvat taseesta ja rahoitusyhtiöille myydyt urakkasaatavat palautuvat lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin myymättömien osakkeiden osalta kokonaan ja myytyjen osalta siltä osin kuin ne ylittävät valmistusasteen mukaisen osuuden myytyjen osakkeiden velkaosuudesta.
9. OMA PÄÄOMA
LASKELMA OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA, milj. e
1.1.2004 31.3.2004 30.6.2004 30.9.2004 31.12.2004 Oma pääoma 408,3 388,2 407,4 FAS:n mukaan 431,4 457,2 Vaikutukset IFRS:in siirtymisestä Vähemmistöosuus 3,9 4,0 4,2 3,9 4,1 Osatuloutus -14,9 -13,6 -15,1 -14,6 -17,8 (IAS 11) Laskennalliset 13,5 10,1 8,6 verot (IAS 12) 6,9 7,1 Varaukset (IAS -27,0 -27,3 -26,8 -25,7 -33,8 37) Liikearvon -4,8 2,5 10,1 poistot (IAS 17,7 25,6 38) Muut **) 2,7 3,7 2,3 3,2 3,0 IFRS-oikaisut -26,6 -20,6 -16,7 -8,6 -11,8 yhteensä Oma pääoma 381,7 367,6 390,7 422,8 445,4 IFRS:n mukaan
**) Muita oman pääoman määräytymiseen vaikuttavia eriä ovat mm.
rahoitusleasing, optiot ja eläkevelvoitteet.
OSAKEPALKITSEMINEN Osakeoptiot, jotka on annettu 7.11.2002 jälkeen, on merkitty taseeseen käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisjakson aikana.
10. ELÄKEVELVOITTEET
TEL:n työkyvyttömyysosaa ei ole sosiaali- ja terveysministeriön 22.12.2004 hyväksymän Suomen työeläkejärjestelmän muutoksen johdosta kirjattu eläkevastuuksi aloittavassa taseessa 1.1.2004.
Eläkevastuun sekä siitä lasketun laskennallisen verosaamisen määrä olisi ollut nettona noin 37 milj. euroa. Lisäeläkevakuutusten työkyvyttömyysvastuut on kirjattu eläkevastuisiin ja laskennallisen veron osuus verosaataviinihin. Näiden vaikutus ei ole olennainen.
IFRS-TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET
Toimiala YIT on teknisen elinympäristön rakentamiseen ja kunnossapitoon keskittynyt palveluyritys. Konserni tarjoaa investointi- ja kunnossapitopalveluja kiinteistö- ja rakennusalalle sekä teollisuuteen ja tietoliikenneverkkoihin. Päämarkkina-alueita ovat Pohjoismaat, Baltian maat ja Venäjä. Konsernin liiketoimintasegmentit ovat: Kiinteistötekniset palvelut, Rakentamispalvelut, Teollisuuden palvelut ja Tietoverkkopalvelut.
Laatimisperusta Konsernitilinpäätös vuodelta 2005 laaditaan kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti. Konsernin välitilinpäätökset ja tilinpäätös vuodelta 2004 on laadittu suomalaisen kirjanpitolainsäädännön mukaisesti. Vuoden 2004 välitilinpäätösten ja tilinpäätöksen vertailuluvut on muutettu IFRS-standardien mukaisiksi lukuun ottamatta IAS 32 ja 39 standardeja, jotka otetaan käyttöön 1.1.2005 alkaen.
Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia sijoituksia, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja, johdannaissopimuksia ja suojauskohteita käyvän arvon suojauksessa, jotka on arvostettu käypään arvoon.
Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet
Tytäryritykset Konsernitilinpäätös sisältää YIT-Yhtymä Oyj:n ja sen suoraan tai välillisesti omistamat tytäryritykset, joista YIT omistaa yli 50 % äänivallasta tai joissa konsernilla on muutoin määräysvalta.
Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta.
Keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja voitot eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida mikäli tappio johtuu arvonalentumisesta.
Osakkuusyritykset Konsernitilinpäätös sisältää osakkuusyritykset, joissa YIT- konsernin osuus äänivallasta on 20 - 50 % tai konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa.
Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää kirjanpitoarvon, ei kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen.
Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyrityksen välillä on eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti.
Osakkuusyrityssijoitus sisältää hankinnasta syntyneen liikearvon, johon on tehty arvonalentamistestaus.
Yhteisyritykset Yhteisyritykset ovat yrityksiä, joissa YIT-konserni käyttää toisten osapuolten kanssa yhteistä määräysvaltaa. YIT-konsernin osuudet yhteisyrityksissä yhdistellään suhteellisesti rivi riviltä. Konsernitilinpäätös sisältää konsernin osuuden yhteisyrityksen varoista, veloista, tuotoista ja kuluista.
Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi käyttäen Euroopan keskuspankin tilikauden kalenterikuukausien keskikurssien keskiarvokurssia ja taseet tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan omaan pääomaan. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista syntyvät muuntoerot ja nettosijoituksen suojaustulos kirjataan omaan pääomaan. Kun tytäryritys myydään, kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota. Muuntoerot, jotka ovat syntyneet ennen 1.1.2004 on kirjattu kertyneisiin voittovaroihin IFRS-siirtymän yhteydessä, eikä niitä myöskään myöhemmin tytäryrityksen myynnin yhteydessä kirjata tuloslaskelmaan.
Ulkomaisen yksikön hankinnasta syntynyt liikearvo ja hankittujen varojen ja velkojen oikaisut käypiin arvoihin on käsitelty kyseisen ulkomaisen yksikön varoina ja velkoina ja muunnettu tilinpäätöspäivän kurssiin. Ennen 1.1.2004 tapahtuneiden hankintojen liikearvot ja käyvän arvon oikaisut on kirjattu euromääräisinä.
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu euroiksi tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen.
Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolella. Rahoituksen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja - kuluihin. Ulkomaan rahan määräiset ei-monetääriset erät, jotka on arvostettu käypiin arvoihin, on muunnettu euroiksi käyttäen arvostuspäivän kurssia. Muutoin ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon.
Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
Rakennukset 5 - 40 vuotta Koneet ja kalusto 3 - 15 vuotta Muu käyttöomaisuus 4 - 40 vuotta
Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.
Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät liiketulokseen.
Vieraan pääoman menot Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Rakennusaikaisia korkoja ei aktivoida.
Lainojen hankinnasta välittömästi johtuvat transaktiomenot, jotka liittyvät selkeästi tiettyyn lainaan, sisällytetään lainan alkuperäiseen jaksotettuun hankintamenoon ja jaksotetaan korkokuluksi efektiivisen koron menetelmää käyttäen.
Julkiset avustukset Julkiset avustukset on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyksiksi.
Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen käyttöaikana.
Sijoituskiinteistöt YIT-konsernilla ei ole sijoituskiinteistöiksi luokiteltavaa omaisuutta.
Aineettomat hyödykkeet
Liikearvo Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Tätä aiempien liiketoimintojen yhdistämisten liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty oletushankintamenona. Näiden hankintojen luokittelua tai tilinpäätöskäsittelyä ei ole oikaistu konsernin avaavaa IFRS- tasetta laadittaessa. Liikearvo testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Arvonalennukset kirjataan suoraan tuloslaskelmaan kuluksi.
Tutkimus- ja kehittämismenot Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta aiheutuneet menot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aktivoidut kehittämismenot esitetään muissa pitkävaikutteisissa menoissa ja poistetaan tasapoistoin 5 - 10 vuoden aikana. Poistot aloitetaan, kun hyödyke on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Kehityskulut, joista ei odoteta syntyvän taloudellista hyötyä kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi.
Muut aineettomat hyödykkeet Patentit ja lisenssit merkitään taseeseen ja kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Poistoaika on ei kuitenkaan ylitä 7- 25 vuotta. Tavaramerkit, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, merkitään taseeseen ja ne testataan jokaisena tilinpäätöspäivänä arvonalentumistestillä.
Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään painotetun keskihinnan menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalitoiminta- asteella. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot. Vaihto-omaisuuskiinteistöjen arvostuksessa huomioidaan markkinoilta saatavissa oleva tietous ja kohteista saatava tuoton taso.
Vuokrasopimukset
YIT-konserni vuokralle ottajanaAineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimus merkitään taseeseen vuokrasopimuksen alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon.
Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Rahoitusleasingsopimusten vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin.
Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina.
Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Saadut kannustimet vähennetään maksetuista vuokrista hyödyn ajallisen jakautumisen perusteella.
YIT-konserni vuokralle antajana Muilla kuin rahoitusleasingsopimuksilla vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät taseeseen niiden luonteen mukaisesti joko aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin tai vaihto-omaisuuteen.
Aineellisesta käyttöomaisuudesta tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana, kuten vastaavista omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Arvonalentumiset YIT-konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on rajaton taloudellinen vaikutusaika, sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Rahoitusvarojen kerrytettävissä oleva rahamäärä on joko käypä arvo tai odotettavissa olevien vastaisten, alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen rahavirtojen nykyarvo. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan.
Arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta.
Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää kuin mikä johtaisi kirjanpitoarvoon, joka hyödykkeellä olisi, jos ei olisi kirjattu arvonalentumistappioita. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tapauksessa.
Liikearvolle on tehty siirtymästandardin edellyttämä arvonalentumistesti IAS 36 -standardia soveltaen IFRS- standardeihin siirtymispäivänä 1.1.2004 sekä 30.9.2004 tilanteesta.
Työsuhde-etuudet
Eläkevastuut Konsernilla on toiminta-alueellaan erilaisiauseita maksupohjaisia ja etuuspohjaisia eläkejärjestelmiäyjä, jotka noudattavat eri maiden paikallisiasa säännöstöjä ja käytäntöjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee. Etuuspohjaisissa järjestelyissä eläkevastuuna esitetään tulevien eläkemaksujen nykyarvo tilinpäätöspäivänä vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen tilinpäätöspäivän käyvällä arvolla ja oikaistuna vakuutusmatemaattisilla voitoilla ja tappioilla sekä takautuvaan työsuoritukseen perustuvilla menoilla. Eläkevastuun laskevat riippumattomat vakuutusmatemaatikot. Eläkemenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi jaksottaen kustannukset työntekijöiden palvelusajalle. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot tietyn vaihteluvälin ylittävältä osalta kirjataan työntekijöiden jäljellä olevalle keskimääräiselle palvelusajalle.
Osakeoptiot YIT-konserni on soveltanut IFRS 2 Osakeperusteiset maksut - standardia kaikkiin sellaisiin optiojärjestelyihin, joissa optiot on myönnetty 7.11.2002 jälkeen ja joihin ei ole syntynyt oikeutta ennen 1.1.2005. Tätä aiemmista optiojärjestelyistä ei ole esitetty kuluja tuloslaskelmassa. Optio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana. Option myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin arvioon siitä optioiden määrästä, johon oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Käypä arvo määritetään Black-Scholes - hinnoittelumallin perusteella. Kun optio-oikeuksia käytetään, osakemerkintöjen perusteella saadut rahasuoritukset (mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuna) kirjataan osakepääomaan (nimellisarvo) ja ylikurssirahastoon. Osakeoptioihin liittyvistä sosiaalikuluista kirjataan varaus silloin, kun osakkeen hinta on korkeampi kuin option merkintähinta.
Varaukset Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.
Takuuvaraus kirjataan, kun valmis projekti tuloutetaan tuloslaskelmaan. Takuuvarauksen suuruus perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta.
Rakennusalan 10-vuotisvastuuvarauksen suuruus perustuu kokemusperäiseen tietoon näiden vastuiden toteutumisesta.
Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.
Tuloverot Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.
Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoeroista, vapaaehtoisista varauksista Ruotsissa, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, myöhemmin vähennyskelpoisista varauksista, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista, hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin arvostuksista. sekä aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden sisäisistä katteista.
Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa ja tytäryritysten jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.
Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä verokantoja, jotka on säädetty tai joiden hyväksytystä sisällöstä on ilmoitettu tilinpäätöspäivään mennessä.
Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.
Tuloutusperiaatteet
Tuotetut palvelut Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu.
Pitkäaikaishankkeet Pitkäaikaishankkeen tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluiksi valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmistusaste määritellään kuhunkin hankkeeseen liittyen tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä johtuvien menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista. Kun on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.
Perustajaurakoinnin kate tuloutetaan valmistusasteen ja myyntiasteen tulosta saatavan prosentin mukaisesti.
Menot, jotka liittyvät vielä tulouttamattomaan hankkeeseen, kirjataan keskeneräisiin pitkäaikaishankkeisiin vaihto- omaisuuteen. Jos syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat suuremmat kuin hankkeesta laskutettu määrä, esitetään erotus taseen erässä "myyntisaamiset ja muut saamiset". Jos syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat pienemmät kuin hankkeen laskutus, esitetään erotus erässä "ostovelat ja muut velat".
Rahoitusvarat ja rahoitusvelat
YIT-konserni on soveltanut IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardia 1.1.2005 lähtien. Vuonna 2004 rahoitusvarat ja -velat on arvostettu suomalaisen tilinpäätösnormiston mukaisesti, ks. liitetieto. Vuoden 2005 alusta lähtien YIT-konsernin rahoitusvarat on luokiteltu standardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset, myytävissä olevat rahoitusvarat ja eräpäivään asti pidettävät sijoitukset. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan selvityspäivänä.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat - ryhmä on jaettu kahteen alaryhmään, kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät varat ja alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määrätyt varat.
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät sekä 12 kuukauden sisällä erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin. Ryhmän erät on arvostettu käypään arvoon ja kaikkien tämän ryhmän sijoitusten käypä arvo on määritetty toimivilla markkinoilla muodostuneiden hintanoteerausten pohjalta.
Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä yhtiön pääasiallisena tarkoituksena myydä niitä lyhyen ajan kuluessa.
Tähän ryhmään sisältyvät konsernin rahoitusvarat, jotka on aikaansaatu luovuttamalla rahaa, tavaroita tai palveluja velalliselle. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, ja ne sisältyvät lyhytaikaisiin ja pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin; viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.
Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti määrätty tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Myytävissä olevat rahoitusvarat voivat koostua osakkeista ja korollisista sijoituksista ja ne arvostetaan käypään arvoon. Käypä arvo on tilinpäätöspäivän hintanoteeraus. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset merkitään arvonmuutosrahastoon omaan pääomaan. Käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio.
Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat sellaisia johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai määritettävissä, jotka erääntyvät määrättynä päivänä ja jotka konsernilla on vakaa aikomus ja kyky pitää eräpäivään asti. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, ja ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin.
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään 3 kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Rahavarat merkitään taseeseen alkuperäiseen määrään. Taseessa konsernitililimiittien käyttö sisältyy lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin.
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin kirjataan johdannaissopimuksiin perustuvat velat.
Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta
YIT-konserni on soveltanut IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardia 1.1.2005 lähtien. Vuonna 2004 rahoitusvarat ja -velat on arvostettu suomalaisen tilinpäätösnormiston mukaisesti, ks. liitetieto. YIT-konserni käsittelee johdannaissopimukset IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen määräämällä tavalla.
Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin hankintamenoon, joka vastaa niiden käypää arvoa. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla.
Konserni käsittelee johdannaissopimukset joko kiinteäkorkoisten saamisten tai velkojen tai kiinteiden sitoumusten käyvän arvon suojauksina, vaihtuvakorkoisten saamisten tai velkojen tai ennakoidun, erittäin todennäköisen liiketoimen rahavirran suojauksina, ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksina tai johdannaissopimuksina, jotka eivät täytä suojauslaskennan kriteerejä
Konserni dokumentoi suojaussuhteen syntyessä suojattavan kohteen ja suojausinstrumenttien välisen suhteen sekä konsernin riskinhallintatavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian.
Konserni dokumentoi, suojausta aloittaessa ja jatkuvasti siitä eteenpäin, arvionsa siitä kumoavatko suojausinstrumentin käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset suojauskohteen käyvän arvon tai rahavirtojen muutoksia erittäin tehokkaasti.
Käyvän arvon suojauksen tehokkuusehdot täyttävien johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti samoin kuin suojauksen kohteena olevan omaisuus- tai velkaerän käypien arvojen muutokset suojatun riskin osalta.
Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan suoraan omaan pääomaan arvonmuutosrahastoon. Omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jolla suojattu erä merkitään tuloslaskelmaan.
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksen ehdot täyttävien johdannaissopimusten käyvän arvon tehokkaan osuuden muutos ja suojauksessa käytettävien valuuttalainojen (non- derivate) tehokkaan osuuden käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan konsernin omaan pääomaan. Nettosijoituksen suojauksesta johtuvat voitot ja tappiot merkitään tuloslaskelmaan silloin, kun nettosijoituksesta luovutaan kokonaan tai osittain.
Siitä huolimatta, että eräät johdannaissopimukset täyttävät konsernin riskienhallinnan asettamat tehokkaan suojauksen vaatimukset, ne eivät kaikilta osin täytä IAS 39:n suojauslaskennan vaatimuksia, vaikka ovatkin tehokkaita taloudellisia suojausinstrumentteja. Arvonmuutokset johdannaissopimuksista, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, kuten esimerkiksi IAS 39:n määrittelemien kytkettyjen johdannaisten arvonmuutokset, kirjataan tulosvaikutteisesti.
Johdannaisten käyvät arvot määritetään markkinahintojen ja yleisesti käytössä olevien arvostusmallien perusteella.
Arvostusmallissa käytetyt tiedot ja oletukset perustuvat todennettavissa oleviin markkinahintoihin.
Vuoden sisällä erääntyvien johdannaisten käypä arvo esitetään lyhytaikaisissa saamisissa tai veloissa. Niiden johdannaisten käypä arvo, joiden eräpäivään on aikaa enemmän kuin yksi vuosi, esitetään pitkäaikaisissa saamisissa tai veloissa.